FI | EN

Diagnostiikan työkalut kaipaavat päivittämistä

 

 

Diagnostiikan työkalut kaipaavat
päivittämistä

Terveydenhuollon laboratorioiden tulisi nykyistä aktiivisemmin ohjata klinikoita laboratoriotutkimusten oikeassa ja järkevässä käytössä, pohtii dosentti, erikoistuva lääkäri Tuija Männistö NordLabista.

Männistö selvitti NordLabin alueella tehtyjä tutkimustilauksia vuodelta 2014 osana erikoislääkäritutkinnon johtamisopintojaan. Selvitys nousi käytännön tarpeista: laboratoriossa oli huomattu, että kaikkien tutkimusten käyttö ei ehkä ole aivan suositusten mukaista.

- Kehittämiskohteeksi nousi erityisesti laboratoriotutkimusten käyttö maksasairauksien diagnostiikassa, Männistö kertoo.

Aineistona oli tietokanta, johon kertyvät kaikki NordLabin alueella tehdyt tutkimustilaukset. Sieltä Männistö poimi tarkempaan analyysiin tutkimuksia, joissa saattoi kirjallisuuden tai kokemuksen perusteella olla ongelmia.

Tarkempia testejä maksasairauksiin

Selvityksessä ilmeni, että NordLabin alueella teetetään vielä melko paljon ASAT- eli aspartaattiaminotransferaasi-tutkimuksia, vaikka ALAT (alaniiniaminotransferaasi) on selvästi tarkempi merkkiaine maksavaurion tunnistamisessa.

ASAT- ja ALAT-tutkimusten suhde on kansainvälisestikin paljon käytetty mittari hyvästä laboratoriokäytännöstä. HUSLABin alueella suhde oli vuonna 2012 julkaistun selvityksen mukaan 0,27.

NordLabissa suhdeluku oli hieman korkeampi, 0,4. Vähiten ASAT-tutkimuksia määrättiin Oulun ja Kajaanin alueilla, eniten Kemin ja Rovaniemen alueilla.

- Erityisesti silmään pistivät päihdehuollon korkeat luvut. Laboratorion asiantuntijoiden pitäisi ehkä viestiä enemmän sinne päin, että työkaluja olisi syytä päivittää, Männistö ehdottaa.

Alkoholimaksasairauksien seurantaan on nykyisin olemassa parempia merkkiaineita kuin ASAT tai ALAT, erityisesti maksavauriosta kertova GT (glutamyylitransferaasi) ja alkoholin käytöstä kertova CDT (desialotransferriini).

- Näiden tutkimusten käyttöä olisi ehkä jopa varaa lisätä, Männistö summaa tuloksia.

Lasko on epäherkkä tulehdusmittari

Männistö selvitti myös paljon käytettyjen tulehdusmittareiden, laskon ja CRP:n eli C-reaktiivisen proteiinin suhdetta. Tämä suhde oli NordLabin alueella melko hyvä, keskimäärin 0,22. Todellisuudessa suhdeluku saattaa olla tätäkin alhaisempi, sillä CRP:tä mitataan myös pikatesteillä, jotka eivät näy tutkimustilauksissa.

- Lasko on melko epäherkkä tulehduksen merkkiaine. Nykyisin sitä käytetään lähinnä reumasairauksissa ja myeloomassa, harvemmin enää akuutin tulehduksellisen sairauden vuoksi, Männistö kuvailee.

Sen sijaan ulosteen veren osoitusta tehdään selvityksen mukaan NordLabin alueella ehkä turhankin paljon. Kyseessä on suolistosyövän seulontatutkimus, jota ei pitäisi käyttää oireisten potilaiden diagnostiikassa.

- Jos potilaalla on oireita, kannattaa mennä suoraan tähystys- ja kuvantamistutkimuksiin. Silloin laboratoriotulosten odottelu vain hidastaa diagnostiikkaa, Männistö toteaa.

Aktiivisempi rooli laboratorioille

Tuija Männistö kaipaa terveydenhuollon laboratorioilta aktiivisempaa roolia tutkimusten käytön ohjauksessa. Laboratorion ammattilaisten tulisi käydä klinikoissa puhumassa lääkäreille ja sairaanhoitajille eri tutkimusten hyödyistä ja haitoista.

- Jonkin verran pystytään vaikuttamaan myös tietojärjestelmien avulla. Esimerkiksi ajantasaiset tilauslomakkeet ja päätöksenteon tukiohjelmat voivat ohjata klinikoita tilaamaan oikeita ja tarkoituksenmukaisia tutkimuksia, Männistö miettii.

Yksi hyvä keino vaikuttaa tutkimus- ja hoitokäytäntöihin ovat Käypä hoito -suositukset. Laboratorion ammattilaisten kannattaisi Männistön mielestä olla niiden laatimisessa mukana nykyistä enemmän.

Tuija Männistö kertoi aiheesta Suomen kliinisen kemian yhdistyksen, Sairaalakemistien ja Suomen kliinisen kemian erikoislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivillä 27.4.2017.
Teksti Virpi Ekholm. Kuva iStock

 

Takaisin edelliselle sivulle