Haastattelimme laboratorioalan merkittävää vaikuttajaa Martti Syrjälää Mylab Nyt -julkaisuun vuonna 2014. Hän on johtanut menestyksekkäästi Suomen Punaisen Ristin Veripalvelua, ja johtajan pestin hän luovutti seuraajalleen huhtikuussa. Millaisia ajatuksia Syrjälällä on terveydenhuollon ja laboratorioalan tulevaisuudesta nyt seitsemän vuotta myöhemmin?

Huhtikuun toisena päivänä lääketieteen ja kirurgian tohtori, professori h.c., Martti Syrjälä hiihteli rauhaksiin vaimonsa kanssa jään yli saareen pääsiäisen viettoon. Edellisenä päivänä hän jäi eläkkeelle Suomen Punaisen Ristin Veripalvelusta. Mökillä saunan lauteilla oli hyvä aika mietiskellä juuri alkanutta elämänmuutosta vaimon kanssa. 

Kyllähän tämä hyvältä tuntuu. Olen tyytyväinen siitä, millaisessa kunnossa pystyn Veripalvelun luovuttamaan seuraajalleni: taloudellinen tilanne on hyvä, henkilökunnalla on hyvä olla ja asiakkaat arvostavat Veripalvelun toimintaa. Haluan erikseen kiittää fantastista suomalaista verenluovuttajakuntaa, joka ei ole jättänyt suomalaisia potilaita pulaan korona-aikanakaan, hän sanoo.

Syrjälän mielestä organisaatiolle on hyväksi, että johtaja vaihtuu ja asiat menevät eteenpäin. Mylab Nyt -lehdessä vuonna 2014 hän arveli, että kymmenen vuoden kuluttua hän on tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Onko ennustus käymässä toteen?

Ehkä sanamuoto ei ollut ihan loppuun asti harkittu, kyllä kai ihminen haluaa, että jokin tarve vielä jollakin minulle on. Mutta voidaan sanoa, että olen saanut valmiiksi ne asiat, mitkä ajattelin minun tehtäväkseni kuuluvan, hän pohtii. 

Laboratorioalan automaatioteollisuutta kehittämässä 

1980-luvulla lääkäriopiskelija Syrjälä oli kesätöissä Veripalvelussa, missä hän muun muassa laski verta ja teki verivalmisteita. Valmistumisen jälkeen hänellä on ollut monipuolinen ura erilaisissa tehtävissä esimerkiksi HYKS:n laboratoriossa ja HUSLAB:ssa. Ympyrä sulkeutui, kun hän palasi vanhaan kesätyöpaikkaansa, tällä kertaa johtajan pestiin.

HYKS:ssä muutimme yli 20 vuotta sitten perinteisellä mallilla toimivan laboratorion automaatiolaboratorioksi. Se oli Euroopan tasolla ensimmäisiä todella korkean automaatioasteen laboratorioita. Samalla Suomeen syntyi laboratorioalan automaatioteollisuutta, mikä elää ja voi hyvin vielä tänäkin päivänä. Projekti oli pitkä ja vaativa, mutta onnistui erinomaisesti.

Projektin aikana hän teki tiivistä yhteistyötä myös Mylabin kanssa. Mylabin laboratoriotietojärjestelmiin rakennettiin uusia ominaisuuksia ja lisättiin automaattista prosessia tukevia ominaisuuksia. Kesällä 2020 hänet valittiin Mylabin hallituksen jäseneksi. 

On ollut upea nähdä, kuinka suureksi yritykseksi Mylab on vuosien aikana kasvanut. Toivon, että minusta ja kokemuksestani on Mylabille hyötyä.

Muutosvastarintaa hallitaan avoimella ja osallistavalla valmistelulla 

Kun Syrjälä pestattiin Veripalvelun johtajaksi, veripalvelutoiminta ympäri maailmaa oli murrosvaiheessa, joten Syrjälä joutui ison haasteen eteen. Toimintoja jouduttiin sopeuttamaan sekä toimipisteverkostoa supistamalla että laajoilla irtisanomisilla. Tilanne polkaisi kuitenkin käyntiin jatkuvan parantamisen ajattelutavan. Hänellä on tunne, että yt-neuvottelujen tarve pystyttiin kommunikoimaan sillä tavalla, että henkilöstö ymmärsi perusteet.

Usein yt-prosessista toipuminen kestää kauan, sillä se on traumaattista koko työyhteisölle. Satsasimme vahvasti henkilöstön hyvinvointiin, mikä osoittautui viisaaksi ratkaisuksi. Vuonna 2020 Veripalvelu palkittiin kolmannen kerran peräkkäin Suomen parhaiden työpaikkojen joukossa. 

Veripalvelun taloudellinen tilanne parani ja Veripalvelu pystyi tekemään kaikki tarvittavat investoinnit koskematta verivalmisteiden hintoihin. Syrjälän aikana on muutettu Veripalvelun tutkimus- ja kehitystoiminnan suuntaa, haettu ratkaisu Veripalvelun toimitilakysymykseen sekä saatu aikaan laaja digitaalinen transformaatio.

Nämä eivät ole sellaisia asioita, mitä minä olen tehnyt, vaan koko henkilöstö on ne toteuttanut. Roolini on ollut näyttää suuntaa minne päin mennä. 

Vuonna 2022 tapahtuu muutos, jollaista Syrjälä ei olisi kuvitellut tapahtuvan: Veripalvelu muuttaa perinteisistä Helsingin Kivihaan toimitiloista uusiin tiloihin Vantaalle.  

Olen ollut salaa rakastunut paikkaan, sen henkeen ja perinteisiin. Nyt kuitenkin saamme Veripalvelun toimintaan räätälöidyt modernit ja yhtenäiset tilat, jotka ovat hyvien yhteyksien päässä. 

On tavallista, että isot hankkeet herättävät muutosvastarintaa. Veripalvelussa sitä on Syrjälän mukaan saatu hallittua ottamalla aikaa ja keskustelemalla muutoksen eri puolista henkilökunnan kanssa sekä visioimalla uutta tilannetta etukäteen. Toimitilamuutoskin herätti tunteita, mutta yllättäen ei muutosvastarintaa. 

Hyvinvointia reaaliaikaisella tiedolla johtamisen avulla 

Noin vuosi sitten Veripalvelu otti käyttöön uuden tietojärjestelmäkokonaisuuden, jota Syrjälä kuvaa maailman moderneimmaksi veripalvelutietojärjestelmäratkaisuksi. Siinä pyörivät niin verenluovuttajien rekrytointi, verenluovutusprosessi, verivalmisteiden valmistus kuin valmisteiden testaus ja toimituskin. 

Tietojärjestelmät ja data ovat Syrjälän mielestä merkittävässä roolissa myös johtamisessa. Hän on pyrkinyt johtamaan tiedolla, jolloin operatiiviset ratkaisut eivät perustu mielikuviin vaan reaaliaikaisten faktojen analysointiin.

Olen pyrkinyt kehittämään reaaliaikaisia raportointityökaluja johtamisen avuksi. Numeeristen arvojen lisäksi tarvitaan trendien analysointia, se on välttämätön työkalu. 

Viime aikoina hän on pohtinut tiedolla johtamista laajemminkin. Koronapandemia toi mukanaan valtakunnallista terveydenhuollon toimijoiden ohjausta, joka perustuu reaaliaikaisen tiedon analysointiin. Valtakunnan johto on reagoinut indikaattoreiden muutoksiin muutamassa päivässä.

Tästä pitäisi yhteiskunnan oppia. Terveydenhuollon piirissä on paljon asioita, joissa valtakunnallinen ja reaaliaikaisempi tieto toisi hyvää. Esimerkiksi diabeteksen ja sydänsairauksien hoidossa interventiot voitaisiin kohdentaa oikeisiin kohteisiin. Resursseja täytyisi satsata ihmisten hyvinvointiin jo ennen terveydenhuoltojärjestelmän hampaisiin joutumista. 

Sote-uudistukseen kaipaisin hallintorakenteiden muutoksen sijaan uudenlaisia hyvinvoinnin edistämisen näkökulmia. Ehkä jonain päivänä datalouhinnan avulla voidaan analysoida vaikkapa kaupunkiin rakennetun uuden jalkapallokentän terveysvaikutuksia.

Nyt Syrjälän on kuitenkin aika ojentaa ohjakset seuraajalle. Hän on muistellut vanhoja aikoja lämmöllä saatuaan sähköposteja työtovereiltaan vuosienkin takaa.

Olen kiitollinen hienosta urastani ja siinä saamastani luottamuksesta. Luottamus synnyttää rohkeutta, rohkeus tekoja ja teot onnistumisia. Vaativa työ vaatii kuitenkin aina veronsa. Nyt voin keskittyä asioihin, joihin ei ole niin paljon aikaa ollut, kuten ihanaan perheeseeni ja valoa elämään tuoviin viiteen pieneen lapsenlapseen, hän iloitsee. 

”Nämä eivät ole sellaisia asioita, mitä minä olen tehnyt, vaan koko henkilöstö on ne toteuttanut. Roolini on ollut näyttää suuntaa minne päin mennä.” Toteaa juuri eläköitynyt Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun pitkäaikainen johtaja Martti Syrjälä. (kuva Terhi Honkonen)

Uutiset ja blogit