Zora-robotti mursi ennakkoluuloja

Julkaistu 16.03.2017
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Jukka Alasaari
Janne Nykänen

Kun tanssivan ja tarinoivan Zora-robotin käyttöä kokeiltiin Lahden kaupungin vanhuspalveluissa keväällä 2016, tulokset yllättivät: asukkaat suhtautuivat robottiin myönteisemmin kuin henkilökunta. Toisaalta kokemus muutti myös henkilöstön suhtautumista myönteisemmäksi.

Zora on noin 60 senttiä korkea, pientä avaruusolentoa muistuttava robotti, joka kävelee, tanssii, puhuu, kuuntelee ja liikuttelee käsiään. Yksin se ei kuitenkaan toimi, vaan jonkun pitää ohjata sitä tabletin tai tietokoneen välityksellä.

Lahdessa Zoran vetämiä virkistystuokioita kokeiltiin kahdessa tehostetun palveluasumisen yksikössä sekä akuuttigeriatrisella osastolla, jossa hoidetaan muistisairaita ikäihmisiä. Ilona-nimen saanut robotti piti asukkaille esimerkiksi jumppatuokioita, kertoi tarinoita ja keskusteli osallistujien kanssa.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto teki kokeilusta tapaustutkimuksen, jossa havainnoitiin yhteensä 27:ää virkistystuokiota. Lisäksi haastateltiin 35:ttä henkilöstön edustajaa ja 5:ttä asukasta.

Asukkaat ottivat Zoran yllättävän hyvin vastaan. Tuokiot koettiin virkistäviksi ja monet tervehtivät robottia iloisesti, kertoo erikoistutkija Lea Hennala Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksiköstä.

Zoran vetämät jumppatuokiot aktivoivat jopa vanhuksia, jotka eivät yleensä toimintaan osallistuneet. Robotti sai myös aikaan vuorovaikutusta asukkaiden ja hoitajien kesken.

Eräskin rouva kysyi, onko se tämä robotti, joka ratkaisee Suomen kilpailukyvyn ongelmat, Hennala naurahtaa.

Osa asukkaista ei innostunut robotista lainkaan. Toisaalta osa asukkaista oli jo niin huonokuntoisia, että heidän kokemuksensa jäi tutkijoille arvoitukseksi.

Uusi asia arjen ympyröissä herätti myös hämmennystä. Osa asukkaista ei oikein tiennyt, mitä heidän odotettiin Zoran kanssa tekevän, Lea Hennala kuvailee.

Hoitajat jakautuivat kahteen leiriin

Hoitohenkilökunta jakautui kokeilussa asukkaita selkeämmin kahteen leiriin. Osa heistä oli alusta alkaen innostuneita: he näkivät Zorassa mahdollisuuden saada asukkaille virkistystä ja tehdä omaa ammattiaan entistä houkuttelevammaksi.

Toiset puolestaan suhtautuivat Zoraan varauksellisesti, jopa kielteisesti. Monilla oli epäilyjä, että robotit veisivät hoitajilta työpaikkoja. Toisaalta he pelkäsivät, että robotin käytön opettelu ja sen vetämät tuokiot olisivat pois ”oikeasta” hoitotyöstä.

Pelko siitä, että Zora korvaisi työvoimaa, on turha. Robotti vaatii aina käyttäjän, ja lisäksi tuokioissa on hyvä olla toinen hoitaja, joka ohjaa ja aktivoi asukkaita, Lea Hennala kertoo.

Myös eettiset asiat pohdituttivat hoitajia. He miettivät, onko oikein käyttää hoivatyössä leluja ja vieläpä ehkä harhauttaa asukkaita uskomaan, että robotti puhuu heille, vaikka oikeasti puheen takana on hoitaja.
Kokeilu kuitenkin muutti henkilöstön suhtautumista robottiin myönteisemmäksi.

Henkilökunta näki robotin herättämän ilon asukkaissa, ja se oli heille hoitajina tärkeää, Hennala huomauttaa.

Kenellä meistä on varaa robotteihin?

Erikoistutkija Lea Hennala esitteli Lahden robottikokeilun tuloksia Labquality Days-tapahtumassa 10.2.2017. Mukana esityksessä oli myös Zora, joka täydensi Hennalan puheenvuoroa terävillä kommenteillaan ja esitti yleisölle hauskan Macarena-tanssin.

Lopuksi Hennala pohti, tuleeko robotiikasta ylellisyystuote, joka on saatavilla vain niille, joilla on varaa maksaa siitä. Kuka kustantaa robotit esimerkiksi julkisissa hoivapalveluissa?

Toisaalta, jos me ei Suomessa hyödynnetä teknologiaa, onko siihenkään varaa? Zora napautti tähän.

Lahden kaupungin vanhuspalveluissa tehty tapaustutkimus oli osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus -hanketta. Lisää tietoa hankkeesta löytyy täältä: Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE-konsortio).

Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Näkökulma | 15.05.2019

Voiko kuntien digiyhteistyö onnistua?

Pystyvätkö kunnat tekemään yhteisiä päätöksiä digihankkeissa, vai tarvitaanko tiukempaa... » Lue lisää
Näkökulma | 11.01.2019

Olisiko aika jo kypsä geenivirheiden kantajuusseulonnalle?

Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen THL:stä uskoo, että on. Seulonnalla voitaisiin... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma

Miksi sepelvaltimotaudin riskitesti yleistyy niin hitaasti?

Plasman keramidipitoisuus on osoitettu luotettavaksi keinoksi ennustaa, keillä on... » Lue lisää
Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2018

Geenisakset – lääketieteen seuraava läpimurto?

CRISPR-tekniikalla haluttu geeni saadaan vietyä juuri oikeaan paikkaan genomissa.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää