Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Tykslabin atk-päällikkö, ylikemisti Ari Törmä kertoi aiheesta Pohjoismaisessa kliinisen kemian kongressissa Helsingissä 14.6.2018.
Tykslabin atk-päällikkö, ylikemisti Ari Törmä kertoi aiheesta Pohjoismaisessa kliinisen kemian kongressissa Helsingissä 14.6.2018.
Ari Törmä
Ari Törmä

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä ennakoimattomasta tietojärjestelmän käyttökatkosta, huomattiin Tykslabissa, jossa on koettu molemmat.

Kesäkuussa 2008 Turun yliopistollisen keskussairaalan laboratoriossa Tykslabissa koettiin sen historian pisin katkos tietojärjestelmän käytössä. Laboratorion tietojärjestelmä oli poissa käytöstä kolmen ja puolen vuorokauden ajan.

Illalla kello kymmenen sairaalan kiintolevy hajosi, ja vika saatiin korjattua vasta yhdeksältä aamulla. Pian sen jälkeen huomattiin, että hajonnut kiintolevy esti laboratorion tietokannan käytön.

Kiintolevyt olivat liian vanhoja ja liian täynnä. Kun yksi levyistä hajosi, muut eivät pystyneet paikkaamaan sitä, pohtii atk-päällikkö, ylikemisti Ari Törmä Tykslabista.

Törmän mukaan laboratorion toiminta lähes halvaantui kiintolevyvian ja sitä seuranneen tietojärjestelmän käyttökatkon vuoksi. Laboratorioon tulvi näyteputkia, joita ei voitu tutkia riittävän nopeasti, koska tilattujen tutkimusten tiedot oli kirjattu käsin eikä olemassa olevaa automatiikkaa voitu hyödyntää.

Syyskuussa 2011 Tykslab kohtasi toisen katastrofin, kun keskuslaboratoriossa syttyi tulipalo. Yllättävää kyllä, se vaikutti asiakaspalveluun tietojärjestelmän käyttökatkoa vähemmän, lukuun ottamatta tulipalon jälkeisiä muutamia ensitunteja.

Viisi tuntia tulipalon alkamisesta saimme veripankkitoiminnan käyntiin toisessa rakennuksessa. Siitä kaksi tuntia myöhemmin teimme väistötiloissa ensimmäisiä kiireellisiä laboratorioanalyyseja.

Tulipalosta selviytymistä helpotti se, että näytteitä voitiin lähettää muihin laboratorioihin tutkittaviksi. Toista oli silloin, kun laboratorion tietojärjestelmä oli poissa käytöstä: mikään laboratorio ei voinut ottaa näyteputkia vastaan ilman asianmukaisia tarroja ja tietoja.

Tämä on esimerkki siitä, miten tärkeä laboratorion tietojärjestelmä on laboratoriolle, Törmä kiteyttää.

”Toisena aamuna iskee epätoivo”

Tykslabissa koettiin kolmen vuorokauden tietojärjestelmäkatkon jälkeen useita muitakin, lyhyempiä tietokatkoja. Niiden perusteella hahmottui tunnin raja: jos laboratorion tietojärjestelmä on ennakoimattomasti poissa käytöstä yli tunnin, se tarkoittaa katastrofia laboratoriolle.

Jos katkos kestää alle tunnin, laboratorio on vaikeuksissa, mutta selviää. Apuna on esimerkiksi automaatiolaboratorion väliohjelmisto, johon on ehtinyt siirtyä tietoja etukäteen laboratorion tietojärjestelmästä.

Jos tietokatko sen sijaan kestää yli tunnin, koko sairaala alkaa olla vaikeuksissa. Väliohjelmiston tiedot on käytetty, ja kaikki laboratoriotutkimukset joudutaan tekemään manuaalisesti. Silloin laboratorioon ei enää pitäisi lähettää yhtään enempää näyteputkia kuin on aivan välttämätöntä.

Priorisointi tulisi tehdä ennen kuin laboratoriopyyntö tehdään. Laboratoriossa ei ole riittäviä tietoja arvioida, mitkä putket ovat kiireellisimpiä, Ari Törmä muistuttaa.

Usean vuorokauden mittainen tietokatkos on kriisi, jonka Törmä ei soisi toistuvan uudelleen.

Toisena aamuna iskee epätoivo. Toivon, että en enää koskaan joudu kokemaan vastaavaa.

Varaudu myös mahdottomaan

Aivan vastaavaa tuskin enää tapahtuukaan, koska sairaaloiden tietotekniset ratkaisut ovat kehittyneet niin paljon. Sen sijaan pitkä toimintakatkos voi tapahtua jostain muusta syystä.

Tapahtunut opetti meille sen, että pitää varautua sellaiseen, jota ei osaa edes kuvitella. Emme tiedä, millainen ongelma on vastassa tulevaisuudessa, milloin se tapahtuu tai kuinka kauan se kestää. Silti siihen pitäisi valmistautua, Ari Törmä toteaa.

Poikkeustilanteita varten tulisi kirjata selkeät, riittävän yleistasoiset ohjeet. Tärkeimpiin tehtäviin tulisi lisäksi nimetä sopivat henkilöt, jotka ottavat ohjat kriisitilanteessa.

Törmä kehottaa kirjoittamaan etukäteen valmiiksi viestin, jossa asiakkaita pyydetään tekemään vain kaikkein kriittisimmät laboratoriopyynnöt. Kun hätä on suurin, viestin voi lähettää välittömästi vain päivämäärää vaihtamalla.

Kun jotain mahdotonta tapahtuu, älä epäröi liian kauan, vaan toimi etukäteen pohdittujen suunnitelmien mukaan. Muista, että potilas on aina tärkein, hän painottaa.

Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää
Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää
Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää