Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Julkaistu 14.06.2018
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Olli-Pekka Latvala
Varinen puhui aiheesta ”Yleislääkäri diagnostiikan etulinjassa” Tampereen Lääkäripäivillä 21. maaliskuuta.
Varinen puhui aiheesta ”Yleislääkäri diagnostiikan etulinjassa” Tampereen Lääkäripäivillä 21. maaliskuuta.

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena voi olla määrätä liuta turhia laboratoriokokeita, kiteyttää yleislääketieteen erikoislääkäri Aleksi Varinen Tampereen yliopistosta.

Kun potilas tulee yleislääkärin vastaanotolle, oireiden taustalta ei aina löydy lääketieteellistä tautia. Jopa kolmasosalle potilaista ei voida asettaa tarkkaa diagnoosia.

Olisi tärkeää, että yleislääkärit oppisivat sietämään työssään epävarmuutta. Aina selkeää syytä potilaan oireille ei löydy – eikä tarvitsekaan löytyä, korostaa yleislääketieteen erikoislääkäri Aleksi Varinen, joka työskentelee kliinisenä opettajana Tampereen yliopistossa.

Varinen puhui aiheesta ”Yleislääkäri diagnostiikan etulinjassa” Tampereen Lääkäripäivillä maaliskuussa.

Esimerkiksi huimausta valittavalle potilaalle on tarjolla pitkä liuta diagnooseja vaarattomasta asentohuimauksesta hengenvaaralliseen aivoverenkierron häiriöön. Todellisuudessa jopa 80 prosenttia perusterveydenhuollon huimauspotilaista on kuitenkin sellaisia, joille ei voida asettaa tarkkaa diagnoosia.

Perusterveydenhuollossa sairauksien esiintyvyys ja ilmaantuvuus ovat selvästi matalampia kuin erikoissairaanhoidossa, koska potilasjoukko on valikoitumatonta. Myös testitulosten merkitys hoitopäätöksissä poikkeaa sairaalaympäristöstä.

Yleislääkärin päätöksenteko perustuu todennäköisyyksiin. Kokenut yleislääkäri käyttää työssään hahmontunnistusta, eli eräänlaista mutu-tuntumaa, jota sitten testataan erilaisilla status- ja laboratoriotutkimuksilla, Varinen kuvailee.

Kannattaako testi määrätä vai ei?

Aleksi Varinen muistuttaa, että diagnostisesta testistä on hyötyä vain silloin, kun testitulos muuttaa sairauden todennäköisyyttä.

Jos diagnoosi on muutenkin lähes varma, testiä ei tarvitse tehdä. Toisaalta testiä on turha määrätä potilaalle, jonka oireet eivät laisinkaan viittaa kyseiseen sairauteen.

Lääkärin tulisi arvioida ennen testin määräämistä, mikä positiivisen testituloksen merkitys olisi juuri tällä potilaalla. Esimerkiksi fibriini on varsin epätarkka merkkiaine: sen hajoamistuotteita löytyy verenkierrosta paitsi laskimotukoksen, myös esimerkiksi infektion, syövän tai tapaturman yhteydessä.

Fibriini on kuitenkin hyvä ja luotettava testi syvän laskimotukoksen poissulkuun, kun positiivisen testituloksen ennakkotodennäköisyys on pieni tai keskisuuri, Varinen huomauttaa.

Liiallinen varmistelu voi olla haitallista

Jos diagnoosi on hyvin epäselvä, lääkärillä saattaa olla houkutuksena määrätä potilaalle kaikki mahdolliset verikokeet sillä oletuksella, että ne ovat normaalit. Näin potilas saadaan ehkä vakuuttuneeksi oireidensa vaarattomuudesta.

Potilas saatetaan myös lähettää erikoissairaanhoitoon ilman selkeää kysymyksenasettelua. Tämä johtaa kyseisen erikoisalan piiriin kuuluvien diagnoosien poissulkututkimuksiin, joista ei kuitenkaan ole hyötyä oikean diagnoosin asettamisessa ja potilaan hoidossa.

Liiallinen varmuuden etsiminen esimerkiksi laboratoriotutkimuksilla saattaa johtaa epätarkoituksenmukaisiin seurauksiin sekä potilaan että yhteiskunnan näkökulmasta, Varinen summaa.

Varisen mukaan yleislääkärin tärkein tehtävä onkin tunnistaa hälyttävät oireet tai löydökset sekä oppia sietämään ja hallitsemaan epävarmuutta. Se voi tarkoittaa esimerkiksi, että potilasta kehotetaan ottamaan uudelleen yhteyttä, jos oireet pahenevat.

 

Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää
Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää
Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää
Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää
Näkökulma | 03.04.2018

Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä,... » Lue lisää
Näkökulma | 29.03.2018

Aivot reagoivat jo paljon ennen työuupumusta

Digiaikana aivot ovat jatkuvassa tietotulvassa. Jos lepohetkiä ei ole,... » Lue lisää