Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Julkaistu 09.05.2018
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Olli-Pekka Latvala
Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma pohti kysymystä esityksessään Tampereen lääkäripäivillä 21.3.2018.
Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma pohti kysymystä esityksessään Tampereen lääkäripäivillä 21.3.2018.

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai muuta väkivaltaa, tarvitaan usein sosiaalipalvelujen tai poliisin apua.

Mitä lääkäri voi tehdä, jos hänen potilaansa on potentiaalisesti vaarallinen, mutta ei kuitenkaan psykoottinen?

Avohoidon lääkärin mahdollisuudet puuttua väkivallan uhkaan ovat niukat, mutta eivät täysin olemattomat, kiteyttää Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma.

Suomessa vain joka kymmenes henkirikoksen tekijä on tekohetkellä psykoosissa. Silloinkin kyse on yleensä henkilöistä, jotka ovat vailla lääkitystä ja muuta hoitoa.

Sen sijaan alkoholi liittyy henkirikoksiin kahdeksassa tapauksessa kymmenestä. Alkoholiriippuvuus ja epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö nostavat yhdessä henkirikoksen riskin monikymmenkertaiseksi.

Erityisen suuri riski on päihderiippuvaisella, jolla on persoonallisuushäiriö ja taustalla useampia aiempia väkivaltarikoksia, Lauerma kuvailee.

Vaikka uutisista voisi toisin päätellä, väkivalta on vähentynyt Suomessa 2000-luvulla. Kaikkein selvimmin ovat vähentyneet perheväkivallan aiheuttamat tilastoidut vammat.

Jos katsoo hieman kauemmas, erityisesti lasten turvallisuus on parantunut.

1950-luvulla lapsen vaara kuolla henkirikoksen uhrina Suomessa oli 18-kertainen verrattuna 2000-lukuun. Silloin altistamassa oli monia psykososiaalisia tekijöitä, kuten vähäosaisten äitien asema ja sodan jälkivaikutukset. Myös psykiatrinen hoito masennukseen oli silloin harvinaista, Lauerma huomauttaa.

Uhka liittyy usein ihmissuhdekriisiin

Terveydenhuollossa tietoon tuleva väkivallan uhka liittyy usein perhe- tai muuhun ihmissuhdekriisiin. Silloin avuksi voi yrittää tarjota psykologin, sosiaalityöntekijän tai psykiatrisen palvelujärjestelmän apua.

Jos avunhakija on itse perheenjäsenensä väkivallan uhan alla, hänet voi ohjata hakemaan apua turvakodista. Palveluja on tarjolla sekä ympärivuorokautisesti kodinomaisessa ympäristössä että avopalveluina.

Omainen tai muu väkivallan uhasta huolestunut henkilö voi tehdä tilanteesta myös ilmoituksen poliisille, joka käsittelee annettuja yhteystietoja luottamuksellisesti. Verkossa tai vihjepuhelimen kautta vinkin voi jättää nimettömänäkin.

Hätätilanteessa tulee aina soittaa suoraan hätänumeroon 112, Hannu Lauerma painottaa.

Poliisiin tulisi olla heti yhteydessä myös, jos nuori henkilö suunnittelee tai elättelee mielikuvituksessaan kouluampumista tai muuta joukkotuhoa, jonka toteuttamiseen hänellä on mahdollisuus.

Poliisilla on apunaan psykiatrian ja kliinisen psykologian asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet tällaiseen problematiikkaan. Tarvittaessa jopa päivystysluontoinen toiminta on mahdollista, Lauerma kertoo.

Keskusteluapu voi ehkäistä konfliktin kärjistymistä

Jos potentiaalisesti väkivaltaiseen henkilöön saadaan terveydenhuollossa kontakti ja hän pystyy kommunikoimaan asiallisesti, keskusteluapu voi auttaa ehkäisemään konfliktin kärjistymistä.

Apua hakeva tulee ohjata soveltuvien mielenterveyspalvelujen piiriin, Hannu Lauerma toteaa

Lääkitys on vain harvoin ratkaisu akuuttiin väkivaltariskiin. Joskus esimerkiksi unta edesauttava lääkitys voi tarjota nopean tilapäisavun akuuttiin tilanteeseen. Impulssikontrollin häiriöissä voidaan pitemmällä aikavälillä käyttää muun muassa litiumia ja valproaattia.

Bentsodiatsepiineja on syytä käyttää varoen, ja erityisen varoen, jos potilas käyttää alkoholia. Yhteiskäyttöön liittyy huomattava väkivallan riski, Lauerma muistuttaa.

Pahoinpitelyn uhrin kohtaamisessa tulisi muistaa, että potilaan rauhallisuus välittömästi tapahtuman jälkeen ei tarkoita, ettei psyykkistä traumaa olisi syntynyt.

Tapahtuneen läpikäymistä ei saa tyrkyttää, koska sopeutumisen keinot ovat yksilöllisiä. Jälkihoito tulisi jättää asiantuntijoille.

Tarvittaessa potilasta voi ohjata ottamaan yhteyttä Rikosuhripäivystykseen, jonka toiminta perustuu henkilön itsemääräämisoikeuteen ja auttajien salassapitovelvollisuuteen.

Yhteenvetona Lauerma toteaa, että lääkäri voi vain harvoin tarjota yksin ratkaisevaa apua potilaalle, joka pelkää tai hautoo väkivaltaa. Useimmiten avainsana on yksinkertainen neuvonta ja rohkaiseminen sosiaalihuollon ja poliisin palveluiden käyttöön.

 

 

 

 

 

Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää
Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää
Näkökulma | 03.04.2018

Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä,... » Lue lisää
Näkökulma | 29.03.2018

Aivot reagoivat jo paljon ennen työuupumusta

Digiaikana aivot ovat jatkuvassa tietotulvassa. Jos lepohetkiä ei ole,... » Lue lisää
Näkökulma | 22.03.2018

Miten laboratorio voi muuntautua tulosten toimittajasta diagnostiseksi kumppaniksi?

Laboratoriokokeita määrätään usein mutu-tuntumalla. Virheet vähenisivät ja oikeaan diagnoosiin... » Lue lisää
Näkökulma | 13.03.2018

Biohakkeri ottaa terveyden omiin käsiinsä

Tulevaisuudessa terveys ja hyvinvointi ovat entistä enemmän ihmisen itsensä... » Lue lisää
Näkökulma | 07.03.2018

Paras syöpähoito voi löytyä geenejä tutkimalla

Molekyyligeneettisiä testejä tarvitaan, jotta voidaan päätellä, hyötyisikö potilas kohdennetusta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Näkökulma | 21.02.2018

Vaikuttiko hoito ja kuinka paljon?

Asiakkailta kerätty tieto pitäisi saada mukaan sote-päätösten tekoon.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Näkökulma | 14.11.2017

Omakanta helpottaa tulosten välitystä potilaille

Paimio-Sauvon terveyskeskus kannustaa asiakkaita katsomaan laboratoriotuloksensa Omakannasta. Tämä nopeuttaa... » Lue lisää
Näkökulma | 10.11.2017

Julkiset laboratoriot pärjäävät sotessa – kunhan kilpailukyvystä pidetään huolta

Diagnostiikka-ala otti varaslähdön soteen jo 15 vuotta sitten, kun... » Lue lisää