Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Julkaistu 09.05.2018
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Olli-Pekka Latvala
Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma pohti kysymystä esityksessään Tampereen lääkäripäivillä 21.3.2018.
Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma pohti kysymystä esityksessään Tampereen lääkäripäivillä 21.3.2018.

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai muuta väkivaltaa, tarvitaan usein sosiaalipalvelujen tai poliisin apua.

Mitä lääkäri voi tehdä, jos hänen potilaansa on potentiaalisesti vaarallinen, mutta ei kuitenkaan psykoottinen?

Avohoidon lääkärin mahdollisuudet puuttua väkivallan uhkaan ovat niukat, mutta eivät täysin olemattomat, kiteyttää Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma.

Suomessa vain joka kymmenes henkirikoksen tekijä on tekohetkellä psykoosissa. Silloinkin kyse on yleensä henkilöistä, jotka ovat vailla lääkitystä ja muuta hoitoa.

Sen sijaan alkoholi liittyy henkirikoksiin kahdeksassa tapauksessa kymmenestä. Alkoholiriippuvuus ja epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö nostavat yhdessä henkirikoksen riskin monikymmenkertaiseksi.

Erityisen suuri riski on päihderiippuvaisella, jolla on persoonallisuushäiriö ja taustalla useampia aiempia väkivaltarikoksia, Lauerma kuvailee.

Vaikka uutisista voisi toisin päätellä, väkivalta on vähentynyt Suomessa 2000-luvulla. Kaikkein selvimmin ovat vähentyneet perheväkivallan aiheuttamat tilastoidut vammat.

Jos katsoo hieman kauemmas, erityisesti lasten turvallisuus on parantunut.

1950-luvulla lapsen vaara kuolla henkirikoksen uhrina Suomessa oli 18-kertainen verrattuna 2000-lukuun. Silloin altistamassa oli monia psykososiaalisia tekijöitä, kuten vähäosaisten äitien asema ja sodan jälkivaikutukset. Myös psykiatrinen hoito masennukseen oli silloin harvinaista, Lauerma huomauttaa.

Uhka liittyy usein ihmissuhdekriisiin

Terveydenhuollossa tietoon tuleva väkivallan uhka liittyy usein perhe- tai muuhun ihmissuhdekriisiin. Silloin avuksi voi yrittää tarjota psykologin, sosiaalityöntekijän tai psykiatrisen palvelujärjestelmän apua.

Jos avunhakija on itse perheenjäsenensä väkivallan uhan alla, hänet voi ohjata hakemaan apua turvakodista. Palveluja on tarjolla sekä ympärivuorokautisesti kodinomaisessa ympäristössä että avopalveluina.

Omainen tai muu väkivallan uhasta huolestunut henkilö voi tehdä tilanteesta myös ilmoituksen poliisille, joka käsittelee annettuja yhteystietoja luottamuksellisesti. Verkossa tai vihjepuhelimen kautta vinkin voi jättää nimettömänäkin.

Hätätilanteessa tulee aina soittaa suoraan hätänumeroon 112, Hannu Lauerma painottaa.

Poliisiin tulisi olla heti yhteydessä myös, jos nuori henkilö suunnittelee tai elättelee mielikuvituksessaan kouluampumista tai muuta joukkotuhoa, jonka toteuttamiseen hänellä on mahdollisuus.

Poliisilla on apunaan psykiatrian ja kliinisen psykologian asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet tällaiseen problematiikkaan. Tarvittaessa jopa päivystysluontoinen toiminta on mahdollista, Lauerma kertoo.

Keskusteluapu voi ehkäistä konfliktin kärjistymistä

Jos potentiaalisesti väkivaltaiseen henkilöön saadaan terveydenhuollossa kontakti ja hän pystyy kommunikoimaan asiallisesti, keskusteluapu voi auttaa ehkäisemään konfliktin kärjistymistä.

Apua hakeva tulee ohjata soveltuvien mielenterveyspalvelujen piiriin, Hannu Lauerma toteaa

Lääkitys on vain harvoin ratkaisu akuuttiin väkivaltariskiin. Joskus esimerkiksi unta edesauttava lääkitys voi tarjota nopean tilapäisavun akuuttiin tilanteeseen. Impulssikontrollin häiriöissä voidaan pitemmällä aikavälillä käyttää muun muassa litiumia ja valproaattia.

Bentsodiatsepiineja on syytä käyttää varoen, ja erityisen varoen, jos potilas käyttää alkoholia. Yhteiskäyttöön liittyy huomattava väkivallan riski, Lauerma muistuttaa.

Pahoinpitelyn uhrin kohtaamisessa tulisi muistaa, että potilaan rauhallisuus välittömästi tapahtuman jälkeen ei tarkoita, ettei psyykkistä traumaa olisi syntynyt.

Tapahtuneen läpikäymistä ei saa tyrkyttää, koska sopeutumisen keinot ovat yksilöllisiä. Jälkihoito tulisi jättää asiantuntijoille.

Tarvittaessa potilasta voi ohjata ottamaan yhteyttä Rikosuhripäivystykseen, jonka toiminta perustuu henkilön itsemääräämisoikeuteen ja auttajien salassapitovelvollisuuteen.

Yhteenvetona Lauerma toteaa, että lääkäri voi vain harvoin tarjota yksin ratkaisevaa apua potilaalle, joka pelkää tai hautoo väkivaltaa. Useimmiten avainsana on yksinkertainen neuvonta ja rohkaiseminen sosiaalihuollon ja poliisin palveluiden käyttöön.

 

 

 

 

 

Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää
Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää
Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää