Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Julkaistu 17.08.2018
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Mikko Käkelä
Toimialuejohtaja, ylilääkäri Kari Pulkki Tykslabista oli mukana järjestämässä Pohjoismaista kliinisen kemian kongressia 12.-15. kesäkuuta Helsingissä.
Toimialuejohtaja, ylilääkäri Kari Pulkki Tykslabista oli mukana järjestämässä Pohjoismaista kliinisen kemian kongressia 12.-15. kesäkuuta Helsingissä.
Kari Pulkki
Kari Pulkki

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien seuranta uhkaakin sirpaloitua useisiin eri laboratorioihin.

Jos valinnanvapauslait hyväksytään eduskunnassa, asiakas voi tulevaisuudessa valita sote-asemansa yksityisten ja julkisten palveluntuottajien joukosta.

Toimialuejohtaja, ylilääkäri Kari Pulkki Tykslabista pelkää, että tämä pirstoo pitkäaikaisten sairauksien laboratorioseurannan.

Noin puolet laboratorion asiakkaista on pitkäaikaissairaita tai pitkäaikaishoidossa. Laboratoriotulokset luovat rungon hoidon laadukkaalle seurannalle. Usein juuri niiden perusteella päätetään, tuleeko hoitoa muuttaa, Pulkki korostaa.

Viime vuosina Suomeen on rakennettu alueellisia, yhden tai useamman sairaanhoitopiirin laajuisia laboratorioita, jotka huolehtivat sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon laboratoriotoiminnasta alueellaan.

Asiakas voi käydä missä tahansa kyseisen laboratorion näytteenottopisteessä, tulokset näkyvät samassa tietojärjestelmässä ja ne ovat keskenään vertailukelpoisia.

Kari Pulkin mukaan on vaarana, että tämä hyvä kehitys menetetään tulevassa sote- ja maakuntauudistuksessa. Eri laboratorioissa käytetään erilaisia menetelmiä, joiden tulostaso voi vaihdella. Lisäksi tulokset päätyvät eri tietojärjestelmiin, joten niiden vertailu on aiempaa hankalampaa.

Jos asiakas ”shoppailee” hoitopaikkojen välillä, on välillä hoidossa sairaalassa ja välillä yksityisessä terveydenhuollossa, se luo riskin seurannan puutteille ja virheille, Pulkki painottaa.

Hankintalaki estää myynnin yksityisille

Nykyisen lainsäädännön perusteella julkiset terveydenhuollon laboratoriot eivät voi juuri tarjota palvelujaan yksityisille sote-keskuksille, vaikka nämä sitä toivoisivatkin.

Hankintalain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon sidosyksikkö voi myydä palveluja ulkopuolisille korkeintaan 10 prosenttia liikevaihdostaan, jotta julkinen hankintayksikkö voi ostaa siltä palveluja ilman kilpailutusta.

Vuoden 2022 alusta säädös tiukentuu entisestään: sen jälkeen sidosyksikkö voi myydä ulkopuolisille palveluja korkeintaan 500 000 eurolla vuodessa ja 5 prosenttia liikevaihdostaan.

Toivomme lainsäädännön muuttamista siten, että voisimme osallistua oman sairaanhoitopiirin tai erva-alueen laboratoriopalvelujen tuottamiseen myös silloin, kun asiakas valitsee yksityisen sote-aseman, Kari Pulkki esittää.

Pulkki korostaa, että jatkuvuus on pitkäaikaissairauksien seurannassa erityisen tärkeää. Julkisten laboratoriokeskusten hyödyntäminen täysimääräisesti olisi myös kustannustehokasta.

Laboratorion rooli on jäänyt varjoon sote-keskusteluissa. Laboratorion merkitystä ei ehkä valtakunnan tasolla täysin ymmärretä, hän pohtii.

Mylab Puhuu Näkökulma | 31.10.2019

Laboratorio jalkautuu olohuoneisiin

Eksoten tietohallintojohtaja Toni Suihko näkee, että laboratoriokokeita tulisi ottaa... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2019

Lähtölaskenta on alkanut

Liiketoiminnan kehitysjohtaja Hannu Honkala kertoi Mylabin asiakaspäivillä, miksi uusien... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 01.10.2019

Terveydenhuollon rahoitusta tulisi lisätä, ei leikata

Jos haluamme tarjota väestölle pohjoismaisen tason terveyspalvelut, niiden rahoitus... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Näkökulma | 15.05.2019

Voiko kuntien digiyhteistyö onnistua?

Pystyvätkö kunnat tekemään yhteisiä päätöksiä digihankkeissa, vai tarvitaanko tiukempaa... » Lue lisää
Näkökulma | 11.01.2019

Olisiko aika jo kypsä geenivirheiden kantajuusseulonnalle?

Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen THL:stä uskoo, että on. Seulonnalla voitaisiin... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma

Miksi sepelvaltimotaudin riskitesti yleistyy niin hitaasti?

Plasman keramidipitoisuus on osoitettu luotettavaksi keinoksi ennustaa, keillä on... » Lue lisää
Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2018

Geenisakset – lääketieteen seuraava läpimurto?

CRISPR-tekniikalla haluttu geeni saadaan vietyä juuri oikeaan paikkaan genomissa.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää