Vaikuttiko hoito ja kuinka paljon?

Julkaistu 21.02.2018
Teksti Sanna Sevänen
Kuvat Mikko Käkelä
Apulaisprofessori Paulus Torkki
Apulaisprofessori Paulus Torkki

Asiakkailta kerätty tieto pitäisi saada mukaan sote-päätösten tekoon. Kohta on jo kiire määrittää valtakunnallisesti, millaista vaikuttavuutta sote-uudistuksen jälkeen halutaan. Tarjolla on kansainvälisiä mittareita, joista Suomen kannattaisi valita omansa, kertoi apulaisprofessori Paulus Torkki puheenvuorossaan Labquality Days –tapahtumassa 8. helmikuuta.

Paraniko toimintakyky ja arjessa selviäminen? Toimiiko jalka yhtä hyvin kuin ennen tapaturmaa? Paraniko sairaus tai saavutettiinko hoitotasapaino niin, että potilas voi jatkaa elämäänsä suunnilleen kuten ennen sairastumista?

Kysymykset, joihin vaikuttavuustietoon perustuva sote-johtaminen perustuu, koskettelevat potilaan kokemuksia ja hänen raportoimiaan vaikutuksia.

Nyt hoidon tasoa mitataan keräämällä kliinisiä arvoja, kuten sitä, pitikö leikkaus uusia tai kuinka monta hoitokäyntiä tarvittiin. Sen sijaan asiakaskokemusta ei mitata yhtenäisesti, vaikka ainoastaan sen avulla voidaan päästä selville, miten hoito todella vaikutti.

Meillä on nyt epävarmuus siitä, onko suoritteilla vaikutusta, ja millaista terveyshyötyä tai toimintakykyä ne ovat luoneet, sanoi terveystuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta.

Jaottelu palvelutarpeen mukaan

Vaikuttavuustiedolla tähän asiaan halutaan muutos. Sen tarkoitus on, että mahdollisimman pienillä panoksilla saadaan aikaan mahdollisimman suuri muutos terveydessä ja toimintakyvyssä.

Ensimmäinen askel olisi tavoitteiden määrittäminen niin kansallisesti, maakunnallisesti kuin jokaisessa hoitoyksikössäkin. Nyt sote-uudistuksen tavoitteista ainoa konkreettinen on halu leikata kustannusten kasvua kolmella miljardilla.

Kansallisessa tasolla pitäisi määrittää, millaista vaikuttavuutta halutaan ja mikä painoarvo mittaamisessa on asiakkaan ja asiantuntijan arvioimalla vaikutuksella. Jos tavoitteita ei konkretisoida valtakunnallisesti, riskinä on, että meillä on kohta 18 tapaa mitata asiakaskokemusta.

Toinen askel on jakaa asiakkaat ryhmiin palvelutarpeiden mukaan ja kustomoida palvelut eri ryhmille. Näin voidaan tehokkaasti kohdentaa oikeat palvelut oikeille ihmisille oikeaan aikaan.

Jaottelua voidaan tehdä sairauksien perusteella, mutta myös esimerkiksi niin, että ryhmiä luodaan sen mukaan, miten pitkään henkilö tarvitsee hoitoa ja miten paljon hän pystyy itse ottamaan vastuuta hoidostaan, Torkki kertoi.

Vaikuttavuutta arvioidaan toki myös perinteisin menetelmin, kuten diagnoosien ja testien avulla, mutta rinnalle pitää ottaa asiakkaan kokemus ja toimintakyvyssä tai terveydessä tapahtunut muutos suhteessa käytettyyn rahaan.

Tavoite myös potilaan mukaan

Yksilötasollakin tavoitteet pitää määritellä järkevästi. Kuntoutuksen tavoite ei voi olla samanlainen, jos toisella potilaalla on sääriluun ja toisella lannenikaman murtuma.

Tavoite voi yhdellä potilaalla olla kuntoutua takaisin normaaliksi, toisella taas palauttaa toimintakykyä osittain. Sairauksien kohdalla voidaan miettiä esimerkiksi sitä, miten paljon niiden etenemistä pystytään hidastamaan.

Perinteisestä terveystaloustieteestä vaikuttavuustietoon perustuva sote-johtaminen eroaa nimenomaan siinä, että mukana ovat potilaalle relevantit vaikutukset.

Tällä hetkellä potilaan kokemaa toimintakykyä, potilaskokemusta mittaavia arvoja ei kerätä yhtenevästi ja systemaattisesti.

Mallia ICHOM:n malleista

Hoidon vaikuttavuuden arviointiin on jo kehitetty kansainvälisiä standardeja. ICHOM (The International Consortium for Health Outcomes Measurement) voittoja tavoittelematon organisaatio, jolla on standardit jo 23 sairauden hoidon mittaamiseen.

Torkki kannattaa kansainvälisesti validoitujen mittareiden ottamista käyttöön myös Suomessa. ICHOM:n lisäksi mallia voisi ottaa esimerkiksi Ruotsin laatumittareista.

Kansainvälisten mittareiden käyttäminen mahdollistaisi vaikuttavuuden mittaamisen paljon tehokkaammin ja laajemmin kuin omien standardien luominen.

Esimerkiksi aivohalvauspotilaan toimintakykyä voidaan ICHOM:n mukaan mitata kysymällä, tarvitseeko hän apua vessassa käymiseen tai pukemiseen ja käyttääkö hän ravinnon saamiseen letkuruokintaa. Kaikkiaan potilaan omaa kokemusta terveydentilastaan mitataan aivohalvauksen jälkeen kuudella eri osa-alueella.

Laatu- ja vaikuttavuusmittarit pitäisi meilläkin valita 15 yleisimpään asiakasryhmään ja ottaa ne käyttöön. Lisäksi pitäisi kehittää kannustimet sekä julkiseen että yksityisiltä tuottajilta ostettuun palveluntuotantoon.

 

Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää
Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää
Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää
Näkökulma | 03.04.2018

Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä,... » Lue lisää
Näkökulma | 29.03.2018

Aivot reagoivat jo paljon ennen työuupumusta

Digiaikana aivot ovat jatkuvassa tietotulvassa. Jos lepohetkiä ei ole,... » Lue lisää
Näkökulma | 22.03.2018

Miten laboratorio voi muuntautua tulosten toimittajasta diagnostiseksi kumppaniksi?

Laboratoriokokeita määrätään usein mutu-tuntumalla. Virheet vähenisivät ja oikeaan diagnoosiin... » Lue lisää
Näkökulma | 13.03.2018

Biohakkeri ottaa terveyden omiin käsiinsä

Tulevaisuudessa terveys ja hyvinvointi ovat entistä enemmän ihmisen itsensä... » Lue lisää
Näkökulma | 07.03.2018

Paras syöpähoito voi löytyä geenejä tutkimalla

Molekyyligeneettisiä testejä tarvitaan, jotta voidaan päätellä, hyötyisikö potilas kohdennetusta... » Lue lisää