Pian sen jälkeen, kun uusi koronavirus alkoi levitä, Tanskan hallitus julisti lockdownin. Joukkotestausten ansiosta yhteiskunta pystyttiin kuitenkin pääosin avaamaan jo muutaman kuukauden kuluttua, ja Tanska olikin yksi ensimmäisistä maista, joka poisti kaikki koronarajoitukset.
Kansallisen tartuntatautitietovaraston MiBan toiminta mahdollisti nopean reagoimisen virukseen.
Raportointi- ja seurantarakenteet olivat jo valmiina, joten koronaratkaisun luominen oli yksinkertaista, totesi osastonjohtaja Marianne Voldstedlund Tanskan tartuntatauti-instituutista, SSI:stä, joka hallitsee tietokantaa.
Voldstedlund ja Autonik AB:n Peter Steenberg ja Ulrika Granroth kertoivat MiBan syntytarinan Tampereella syyskuussa 2022 pidetyssä Mylabin 35-vuotisjuhlaseminaarissa Tampereella.
Steenberg on ruotsalais-tanskalaisen laboratoriotietojärjestelmätoimittajan, Mylab-konserniin vuonna 2021 liittyneen Autonikin luova johtaja ja Granroth operatiivinen johtaja. Autonik on kehittänyt wwSync-laboratorioraporttitietokantajärjestelmän, jolle MiBa on rakennettu.
Paikallisesta projektista kansalliseksi tietovarastoksi
Nykyinen MiBa perustuu vuonna 2006 Kööpenhaminan alueella toteutettuun tartuntatautitietokantahankkeeseen. Vuonna 2008 Tanskan tartuntatauti-instituutti SSI ryhtyi kehittämään tietokantaa edelleen, ja kahden vuoden kuluttua se oli valmis maanlaajuiseen käyttöön.
Vaikka koko maan kattava mikrobiologisten testitulosten tietovarasto on Voldstedlundin sanoin “jokaisen epidemiologin toiveuni”, laboratoriot ja muut tahot, jotka pelkäsivät, että valtio ottaa haltuunsa heidän datansa tai pakottaa heidät samaan muottiin, olivat epäileväisiä hanketta kohtaan.
Kaikeksi onneksi myös visionäärejä löytyi, ja projekti jatkui.
Kaikki tulokset yhden klikkauksen päässä
Kansallinen tietovarasto rakennettiin kahta tavoitetta varten: jotta saataisiin pääsy kaikkiin raportteihin kaikkialta koko maasta ja pystyttäisiin keräämään seurantatietoa kansallisesti.
Kun niin kutsuttu MiBa-painike otettiin käyttöön, järjestelmä tuli terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuuteen. Yhtäkkiä jokaisen potilaan mikrobiologisten testien tulokset kaikista laboratorioista olivat yhden klikkauksen päässä. Se innosti sairaaloita liittämään MiBan potilastietojärjestelmiinsä.
Verkon yli tehtyjen pyyntöjen määrä kasvoi sitä mukaan, kun MiBa-tartuntatautitietovaraston palvelut liitettiin paikallisiin potilastietojärjestelmiin, Steenberg kertoi ja lisäsi tiedon jakamiselle olleen selkä tarve.
Tiedon on oltava yhdenmukaista, jotta sitä voi jakaa, mutta Tanskassa ei ollut kansallista luokitusjärjestelmää.
Eri paikalliset ja kansainväliset luokitukset oli yhdistettävä keskitetyksi dynaamiseksi kuvaukseksi. Keskitetty dynaaminen kuvaus tarkoittaa käytännössä kahta rinnakkaista tietokantaa, joista toisessa on paikalliset luokituskoodit (lähdeaineisto) ja toisessa keskitetyt luokituskoodit.
Sairaalainfektiot pysyvät kurissa ajantasaisten seurantatietojen ansiosta
Maanlaajuisen standardoidun ja päivittyvän tietokannan hyödyt tulivat entistä ilmeisemmiksi, kun MiBalertit lisättiin järjestelmään. Eräs nuori mikrobiologi turhautui antibioottiresistenttien bakteerien leviämiseen Tanskan sairaaloissa ja sai ajatuksen: Voitaisiinko MiBa:n tartuntatautitietoja käyttää reaaliajassa infektioiden leviämisen pysäyttämiseen?
Näin syntyi MiBalert, joka välittää välittömästi terveydenhuoltohenkilöstölle tiedon tarpeesta eristää potilas, jolla havaitaan antibioottiresistentti bakteeri. MiBalert-ilmoituksen mukana on myös lisätietoa ilmoituksesta tarjoava linkki tietokantaan, jolloin jokainen tapaus saadaan hoidettua optimaalisesti.
MiBalertia pilotoitiin ensimmäisen kerran vuonna 2015, kun Kööpenhaminan alueen sairaaloissa levisi VRE-epidemia. MiBa-tartuntatautitietovaraston osuus sairaalaepidemian kuriin saattamisessa osoitti jaetun tiedon arvon, ja ilmoitusjärjestelmää ollaan nyt ottamassa käyttöön eri puolilla maata.
Avainasemassa koronan hallinnassa Tanskassa
Kun korona saapui Tanskaan helmikuussa 2020 ja alkoi nopeasti levitä, Tanskan terveydenhuolto sai MiBan ansiosta etumatkaa.
MiBa-tartuntatautitietovarastolla oli keskeinen rooli pandemiaan reagoinnissa Tanskassa. Perustoiminnallisuus oli valmis ennen pandemiaa, ja kansalaiset olivat jo tuttuja kattavan, sähköisen sundhed.dk-terveyskirjaston kanssa, Voldstedlund kertoi.
Keväällä 2020, kun joukkotestaus aloitettiin Tanskassa, jotta yhteiskunta pystyttäisiin pitämään toiminnassa, tehtävä oli teknisesti suhteellisen yksinkertainen”, Voldstedlund huomautti. Testit, tulokset ja rokotusajan varaus olivat kaikki yhdessä paikassa ja toimivat saumattomasti yksiin.
Voldstedlund korosti reaaliaikaisen tiedon merkitystä. Lähes reaaliaikaiset tilastot toimitettiin keskushallinnolle päätöksenteon tueksi.
Tilastotiedot, joihin hallituksen ministerit viittasivat tiedotusvälineissä, olivat kansalaisten nähtävissä julkisilla sivustoilla. Väärä tieto kilpistyi päivittäisiin tilastoihin, jotka vastasivat väestön testituloksia. Myös tiedeyhteisö tottui saamaan ajantasaista tilastotietoa, mistä on sittemmin tullut vakiokäytäntö.
Joukkotestausten ollessa huipussaan, 10 % tanskalaisista testattiin päivittäin. 150 000 PCR-testin ja puolen miljoonan antigeenitestin positiiviset ja negatiiviset tulokset päivitettiin mikrobiologisten testitulosten kansalliseen tietovarastoon joka päivä. Vaikka testejä oli tarjolla hyvin hajautetusti, kaikki tulokset tallennettiin saman tien tietokantaan.
Esimerkiksi kouluja varten tarvittiin yksinkertaisia ratkaisuja testitulosten raportointiin. Tiedot tallennettiin manuaalisesti järjestelmään ilman ongelmia”, Autonikin Ulrika Granroth kertoi ja lisäsi ”MiBa on erittäin vakaa ja vankka järjestelmä, jota pystyttiin sujuvasti laajentamaan”.
Kansallinen tartuntatautitietovarasto on lisätty Tanskassa kriittisiin infrastruktuurijärjestelmiin veden, lämmityksen ja tiedonvälityksen rinnalle.
”Pysy dynaamisena”
Tanskan kansallinen tartuntatautitietovarasto, MiBa, alkoi ruohonjuuritason projektina, jonka kustannuksiin kukaan ei halunnut osallistua. Nyt se niittää mainetta tehokkaista seurantaominaisuuksistaan, joilla voidaan ehkäistä tartuntatautiepidemioita, ja se on herättänyt kiinnostusta lukuisilla tahoilla.
Voitaisiinko järjestelmä laajentaa muualle? Voisiko tietovarastoa laajentaa muihin Pohjoismaihin, Euroopan laajuiseksi tai koko maailmaan?
Kyllä, Voldstedlund vastasi ja mietti hetken. Kunhan dynaamisuudesta ei tingitä. Järjestelmästä voi helposti tulla liian raskas. Tarvitaan standardeja, mutta myös vapautta. Sama malli ei sovi kaikille.
MiBaa ei ryhdytty toteuttamaan valtion määräyksellä tai ohjausryhmissä.
Meillä ei ollut rahaa, mutta meillä oli vapaus tehdä, mitä halusimme, Voldstedlund totesi seminaarin jälkeen.
Hän taisteli vuosia saadakseen MiBalle rahoitusta. Sitten tuli pandemia.
Yhtäkkiä rahaa sai niin paljon kuin vain pyysi, mutta meillä ei ollut aikaa käyttää sitä. Menee 4–5 vuotta oppia tämä tietotekniikan ja lääketieteen yhdistävä ala.
Voldstedlund on nyt mukana kahdessa laajassa EU-tason hankkeessa. Hän kokee, että loputtomat keskustelut ovat aikaavieviä, mutta muutakaan mahdollisuutta ei ole.
Meidän on puhuttava keskenämme ja opittava toinen toisiltamme.
Koko maan kattava mikrobiologiatietovarasto on epidemiologien toiveuni, totesi Tanskan kansanterveysinstituutin Marianne Voldstedlund Mylabin juhlavuoden seminaarissa. Seminaarissa puhuivat Marianne Voldstedlund ja järjestelmän toteuttaneen Autonikin Peter Steenberg ja Ulrika Granroth.
Lue lisää Mylabin 35-vuotisjuhlaseminaarista: 35–vuotias Mylab: Ennen, nyt ja valoisa tulevaisuus