Uudet antikoagulantit haastavat varfariinin

Julkaistu 30.01.2013
Teksti Hanna Hyvärinen
Kuvat Kuvituskuva: iStock
Avainsanat
The chemical formula of Rivaroxaban
The chemical formula of Rivaroxaban

Uudet antikoagulantit haastavat varfariinin

Uudet antikoagulantit – dabigatraani, rivaroksabaani ja apiksabaani – haastavat vähitellen varfariinin joissakin sairastapauksissa.

Keski-Suomen keskussairaalan kardiologin Pirjo Mustosen mukaan antikoagulanttien kirjo laajenee koko ajan, ja niiden etuna on muun muassa se, että ne eivät edellytä sellaista rutiininomaista laboratorioseurantaa, jota esimerkiksi Marevan-potilaat tarvitsevat.

Ei sovi kaikille

Mustosen mukaan antikoagulantteja käytetään tällä hetkellä kolmella hoidon alueella.

Ensimmäisenä ne tulivat käyttöön laskimotukoksen ehkäisyssä lonkka- ja polviproteesileikkauksen jälkeen. Sittemmin käyttö on laajentunut eteisvärinäpotilaiden aivohalvauksen estoon sekä laskimotukoksen ja keuhkoembolian hoitoon.

Vielä ne eivät kuitenkaan ole täysin syrjäyttämässä varfariinia.

Uudet lääkkeet ovat vielä kalliita, ja siksi moni käyttää yhä vanhaa hoitoa. Varfariini onkin edelleen ihan hyvä vaihtoehto, mutta uudet antikoagulantit ovat vain käytössä vähän helpompia ja käytännöllisempiä, Mustonen toteaa.

Uudet antikoagulantit eivät myöskään sovi kaikille. Esimerkiksi mekaaniset tekoläpät ovat este niiden käytölle, samoin raskaus, ainakin toistaiseksi.

Käytöstä raskausaikana tarvitaan lisää tutkimusnäyttöä. Samoin lisätutkimusta tarvitaan uusien lääkkeiden käytöstä syöpäpotilaan laskimotukoksen hoidossa, Mustonen kertoo.

Laboratorio ratkaisevassa roolissa

Uusien antikoagulanttien yleistyessä niiden vaikutukset tulee huomioida myös potilaiden hoidossa, esimerkiksi silloin, kun tarvitaan leikkausta tai liuotushoitoa. Tällöin tarvitaan hyytymisanalytiikkaa.

Lääkäri tarvitsee laboratoriosta tiedon siitä, onko tarvittava hoito potilaalle turvallinen. Lääkärin pitää muun muassa tietää, onko hoidolle olemassa vasta-aiheita tai onko potilaalla jokin lääkevaikutus, joka pitäisi kumota ennen hoitoa, Mustonen kertoo.

Mustosen mukaan näillä tiedoilla on usein kiire.

Esimerkiksi massiivisen vuodon, kriittisen elimen vuodon tai aivoinfarktin hoidossa lääkäri haluaisi laboratoriovastaukset mielellään jo 15 minuutissa, Mustonen kertoo.

Ongelma esimerkiksi massiivisen vuodon kohdalla on se, että jo vuoro sinänsä muuttaa elimistön hyytymisjärjestelmää.

Miten silloin voidaan arvioida antikoagulanttien vaikutusta luotettavasti? On erotettava, mikä johtuu lääkkeestä ja mikä itse vuodosta, Mustonen huomauttaa.

Monta kysymystä

Aina tuloksilla ei ole kiire, vaan nopeutta tärkeämpää on se, että vastaus on selkeä. Näin on Mustosen mukaan esimerkiksi kiireettömien tukos- ja vuoto-ongelmien kohdalla.

Silloin halutaan tietää muun muassa, onko ongelmien taustalla vuototaipumusta tai trombofiliaa ja miten uudet antikoagulantit vaikuttavat vuoto- ja tukostaipumustutkimusten tekemiseen. Lääkäri haluaa esimerkiksi selvittää, pitäisikö lääkkeet tauottaa ja kuinka pitkäksi aikaa, Mustonen kertoo.

Tietoa päätöksen tueksi

Mustosen mukaan uusien lääkkeiden ongelma on se, että toistaiseksi ei täysin tiedetä, mikä on kunkin lääkkeen ideaalinen terapeuttinen alue, ja millä lääkevaikutuksen tasolla esimerkiksi toimenpiteet voidaan tehdä turvallisesti.

Siksi kliinikon tärkein kysymys laboratoriolle on siis se, onko lääkevaikutusta todettavissa vai ei. Toinen kysymys on se, miten uudet lääkkeet huomioidaan tukos- ja vuototaipumustutkimuksia pyydettäessä ja tulkittaessa.

 

Avainsanat
Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää
Näkökulma | 03.04.2018

Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä,... » Lue lisää
Näkökulma | 29.03.2018

Aivot reagoivat jo paljon ennen työuupumusta

Digiaikana aivot ovat jatkuvassa tietotulvassa. Jos lepohetkiä ei ole,... » Lue lisää
Näkökulma | 22.03.2018

Miten laboratorio voi muuntautua tulosten toimittajasta diagnostiseksi kumppaniksi?

Laboratoriokokeita määrätään usein mutu-tuntumalla. Virheet vähenisivät ja oikeaan diagnoosiin... » Lue lisää
Näkökulma | 13.03.2018

Biohakkeri ottaa terveyden omiin käsiinsä

Tulevaisuudessa terveys ja hyvinvointi ovat entistä enemmän ihmisen itsensä... » Lue lisää
Näkökulma | 07.03.2018

Paras syöpähoito voi löytyä geenejä tutkimalla

Molekyyligeneettisiä testejä tarvitaan, jotta voidaan päätellä, hyötyisikö potilas kohdennetusta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Näkökulma | 21.02.2018

Vaikuttiko hoito ja kuinka paljon?

Asiakkailta kerätty tieto pitäisi saada mukaan sote-päätösten tekoon.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Näkökulma | 14.11.2017

Omakanta helpottaa tulosten välitystä potilaille

Paimio-Sauvon terveyskeskus kannustaa asiakkaita katsomaan laboratoriotuloksensa Omakannasta. Tämä nopeuttaa... » Lue lisää
Näkökulma | 10.11.2017

Julkiset laboratoriot pärjäävät sotessa – kunhan kilpailukyvystä pidetään huolta

Diagnostiikka-ala otti varaslähdön soteen jo 15 vuotta sitten, kun... » Lue lisää
Näkökulma | 06.11.2017

Laboratorio on tärkeä lenkki aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoketjussa

Kun aivovaltimo on tukossa, hoidolla on kova kiire: joka... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää