Uudet antikoagulantit haastavat varfariinin

Julkaistu 30.01.2013
Teksti Hanna Hyvärinen
Kuvat Kuvituskuva: iStock
Avainsanat
The chemical formula of Rivaroxaban
The chemical formula of Rivaroxaban

Uudet antikoagulantit haastavat varfariinin

Uudet antikoagulantit – dabigatraani, rivaroksabaani ja apiksabaani – haastavat vähitellen varfariinin joissakin sairastapauksissa.

Keski-Suomen keskussairaalan kardiologin Pirjo Mustosen mukaan antikoagulanttien kirjo laajenee koko ajan, ja niiden etuna on muun muassa se, että ne eivät edellytä sellaista rutiininomaista laboratorioseurantaa, jota esimerkiksi Marevan-potilaat tarvitsevat.

Ei sovi kaikille

Mustosen mukaan antikoagulantteja käytetään tällä hetkellä kolmella hoidon alueella.

Ensimmäisenä ne tulivat käyttöön laskimotukoksen ehkäisyssä lonkka- ja polviproteesileikkauksen jälkeen. Sittemmin käyttö on laajentunut eteisvärinäpotilaiden aivohalvauksen estoon sekä laskimotukoksen ja keuhkoembolian hoitoon.

Vielä ne eivät kuitenkaan ole täysin syrjäyttämässä varfariinia.

Uudet lääkkeet ovat vielä kalliita, ja siksi moni käyttää yhä vanhaa hoitoa. Varfariini onkin edelleen ihan hyvä vaihtoehto, mutta uudet antikoagulantit ovat vain käytössä vähän helpompia ja käytännöllisempiä, Mustonen toteaa.

Uudet antikoagulantit eivät myöskään sovi kaikille. Esimerkiksi mekaaniset tekoläpät ovat este niiden käytölle, samoin raskaus, ainakin toistaiseksi.

Käytöstä raskausaikana tarvitaan lisää tutkimusnäyttöä. Samoin lisätutkimusta tarvitaan uusien lääkkeiden käytöstä syöpäpotilaan laskimotukoksen hoidossa, Mustonen kertoo.

Laboratorio ratkaisevassa roolissa

Uusien antikoagulanttien yleistyessä niiden vaikutukset tulee huomioida myös potilaiden hoidossa, esimerkiksi silloin, kun tarvitaan leikkausta tai liuotushoitoa. Tällöin tarvitaan hyytymisanalytiikkaa.

Lääkäri tarvitsee laboratoriosta tiedon siitä, onko tarvittava hoito potilaalle turvallinen. Lääkärin pitää muun muassa tietää, onko hoidolle olemassa vasta-aiheita tai onko potilaalla jokin lääkevaikutus, joka pitäisi kumota ennen hoitoa, Mustonen kertoo.

Mustosen mukaan näillä tiedoilla on usein kiire.

Esimerkiksi massiivisen vuodon, kriittisen elimen vuodon tai aivoinfarktin hoidossa lääkäri haluaisi laboratoriovastaukset mielellään jo 15 minuutissa, Mustonen kertoo.

Ongelma esimerkiksi massiivisen vuodon kohdalla on se, että jo vuoro sinänsä muuttaa elimistön hyytymisjärjestelmää.

Miten silloin voidaan arvioida antikoagulanttien vaikutusta luotettavasti? On erotettava, mikä johtuu lääkkeestä ja mikä itse vuodosta, Mustonen huomauttaa.

Monta kysymystä

Aina tuloksilla ei ole kiire, vaan nopeutta tärkeämpää on se, että vastaus on selkeä. Näin on Mustosen mukaan esimerkiksi kiireettömien tukos- ja vuoto-ongelmien kohdalla.

Silloin halutaan tietää muun muassa, onko ongelmien taustalla vuototaipumusta tai trombofiliaa ja miten uudet antikoagulantit vaikuttavat vuoto- ja tukostaipumustutkimusten tekemiseen. Lääkäri haluaa esimerkiksi selvittää, pitäisikö lääkkeet tauottaa ja kuinka pitkäksi aikaa, Mustonen kertoo.

Tietoa päätöksen tueksi

Mustosen mukaan uusien lääkkeiden ongelma on se, että toistaiseksi ei täysin tiedetä, mikä on kunkin lääkkeen ideaalinen terapeuttinen alue, ja millä lääkevaikutuksen tasolla esimerkiksi toimenpiteet voidaan tehdä turvallisesti.

Siksi kliinikon tärkein kysymys laboratoriolle on siis se, onko lääkevaikutusta todettavissa vai ei. Toinen kysymys on se, miten uudet lääkkeet huomioidaan tukos- ja vuototaipumustutkimuksia pyydettäessä ja tulkittaessa.

 

Avainsanat
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää
Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää