Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Julkaistu 12.11.2018
Teksti Virpi Ekholm
Reijo Aarnio on työskennellyt tietosuojavaltuutettuna vuodesta 1997. Vaikka potilastietojen digitalisointiin liittyy tietoturvariskejä, se on hänen mukaansa kuitenkin parantanut yksilöiden tietosuojaa. (Kuva: Tietosuojavaltuutetun toimisto)
Reijo Aarnio on työskennellyt tietosuojavaltuutettuna vuodesta 1997. Vaikka potilastietojen digitalisointiin liittyy tietoturvariskejä, se on hänen mukaansa kuitenkin parantanut yksilöiden tietosuojaa. (Kuva: Tietosuojavaltuutetun toimisto)

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä. Vaikka väärinkäytöksiä ei pystytä täysin estämään, yksilöiden tietosuoja on terveydenhuollossa parantunut merkittävästi, vakuuttaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio

Esitimme Mylab Nyt 2/2018 -lehdessä tietosuojavaltuutettu Reijo Aarniolle viisi väitettä terveystietojen tietoturvasta.

  1. Ihmisten uteliaisuus on suurin uhka tietosuojalle terveydenhuollossa.

    Kyllä se näin on. Merkittävin riski, joka liittyy potilastietojen väärinkäyttöön, on se lähin henkilö, joka ei osallistu potilaan hoitoon tai muihin hoitoon liittyviin lakisääteisiin tehtäviin. Vaikka järjestelmät pyrkivät ehkäisemään tietojen luvatonta katselua, kokonaan sitä ei pystytä estämään. Ilahduttavasti nämä väärinkäytökset ovat kuitenkin vähentyneet. Toinen riski liittyy huolimattomuuteen: tietoja esimerkiksi postitetaan väärille asiakkaille tai ne joutuvat muuten vahingossa vääriin käsiin. Jonkin verran esiintyy edelleen myös ohjelmistovirheitä, jotka voivat vaarantaa tietosuojan.

  2. Potilastietojen digitalisointi on heikentänyt yksilöiden tietosuojaa.

    Päinvastoin, digitalisaation käyttöönotto on parantanut tietosuojaa. Kiinnijäämisriski on kasvanut, käyttöoikeuksien hallinta on tullut paremmaksi ja Omakannan kautta potilailla on aiempaa paremmat mahdollisuudet olla perillä heitä koskevista tiedoista ja niiden käytöstä. Aiemmin potilaat eivät välttämättä edes tienneet, mitä tietoja heistä oli kirjattu ja minne. Jos joku kävi luvatta katsomassa paperiarkiston tietoja, siitä ei jäänyt minkäänlaista lokimerkintää. Toki tietojärjestelmiin liittyy myös riskejä, mutta kaiken kaikkiaan tietosuoja on mennyt terveydenhuollossa koko ajan eteenpäin.

  3. Kansalaisilla on nykyisin riittävät mahdollisuudet valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.

    Kaikilta osin ei ole. Jos ajatellaan esimerkiksi THL:n rekistereitä, joihin on kerätty tietoa tilastolliseen ja tutkimuskäyttöön, kansalaiset eivät välttämättä tiedä, miten se järjestelmä toimii. Varsinaisessa potilastyössä yksilöiden mahdollisuudet valvoa omien tietojensa katselua ja käyttöä ovat kuitenkin parantuneet selvästi. Henkilö voi esimerkiksi kieltää Omakannan kautta arkaluontoisten tietojensa luovuttamisen muille terveydenhuollon yksiköille. Omakannasta voi myös tarkistaa, mitkä terveydenhuollon yksiköt tai apteekit ovat katsoneet omia tietoja.

  4. Potilaalla tulisi olla mahdollisuus tarkistaa suoraan Omakannasta, ketkä terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat käyneet katsomassa hänen tietojaan.

    Tämä on tasapainoilua, jossa myös henkilöstön työviihtyvyys ja oikeusturva pitää ottaa huomioon. Mielestäni nykyinen ratkaisu, jossa tiedot saa erikseen pyytämällä, on ihan hyvä. Jos henkilö epäilee, että joku on käynyt luvatta katsomassa hänen potilastietojaan, hän voi ottaa yhteyttä sen terveydenhuollon yksikön tietosuojavastaavaan, jossa potilastietoja on käsitelty. Hän voi pyytää selvityksen tietojen käytön perusteista ja tarvittaessa lokitiedot ammattihenkilöistä, jotka ovat käsitelleet ja katselleet tietoja.

  5. Oikeus kieltää omien terveystietojen luovuttaminen Kanta-arkistosta voi vaarantaa potilasturvallisuuden.

    Lainsäädäntömme lähtee siitä, että potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Sellainen asetelma, että joku muu päättäisi potilaan puolesta, ei ole mielestäni modernia potilasoikeutta, ellei kysymys ole esimerkiksi pakkohoitoa edellyttävästä tilanteesta. Jos meillä on hyvä vuorovaikutus potilaiden kanssa ja potilaat luottavat terveydenhuollon järjestelmiin, he osaavat varmasti käyttää tätä oikeuttaan harkiten. Yleensä ihmisillä on jokin selkeä syy, miksi he haluavat kieltää tietojensa luovuttamisen. Pelottelu sillä, että potilasturvallisuus kärsii tai sinua ei voida hoitaa, on mielestäni kurjaa.

Näkökulma | 29.11.2019

Varo, hakkeri voi varastaa identiteettisi!

Kaikki verkkopalvelut ovat jatkuvasti hyökkäysten kohteena, muistuttaa Mylabin asiakaspäivillä... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 13.11.2019

Hyvä käytettävyys ehkäisee poikkeamia

Tietojärjestelmien käytettävyydellä on perinteisesti tarkoitettu käyttömukavuutta. Kun kyse on... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 31.10.2019

Laboratorio jalkautuu olohuoneisiin

Eksoten tietohallintojohtaja Toni Suihko näkee, että laboratoriokokeita tulisi ottaa... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2019

Lähtölaskenta on alkanut

Liiketoiminnan kehitysjohtaja Hannu Honkala kertoi Mylabin asiakaspäivillä, miksi uusien... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 01.10.2019

Terveydenhuollon rahoitusta tulisi lisätä, ei leikata

Jos haluamme tarjota väestölle pohjoismaisen tason terveyspalvelut, niiden rahoitus... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Näkökulma | 15.05.2019

Voiko kuntien digiyhteistyö onnistua?

Pystyvätkö kunnat tekemään yhteisiä päätöksiä digihankkeissa, vai tarvitaanko tiukempaa... » Lue lisää
Näkökulma | 11.01.2019

Olisiko aika jo kypsä geenivirheiden kantajuusseulonnalle?

Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen THL:stä uskoo, että on. Seulonnalla voitaisiin... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma

Miksi sepelvaltimotaudin riskitesti yleistyy niin hitaasti?

Plasman keramidipitoisuus on osoitettu luotettavaksi keinoksi ennustaa, keillä on... » Lue lisää
Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2018

Geenisakset – lääketieteen seuraava läpimurto?

CRISPR-tekniikalla haluttu geeni saadaan vietyä juuri oikeaan paikkaan genomissa.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää