Tietotekniikalla on pitkä ja värikäs historia

Julkaistu 10.04.2017
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Olli-Pekka Latvala
Esa Soini. Mylab 30v-juhlaseminaari
Esa Soini. Mylab 30v-juhlaseminaari

Pitkä matka on kuljettu siitä, kun tietokoneiden ”esi-isä” yli 2000 vuotta sitten määritti tunnettujen taivaankappalaiden aseman ja ennusti auringon- ja kuunpimennyksen monimutkaisella mekanismillaan. Nyt koko maailma mahtuu pieneen älypuhelimeen, kuvailee Mylabin hallituksen puheenjohtaja Esa Soini.

Soinilla on ollut tapana ennustaa Mylabin tilaisuuksissa tulevaa, mutta yrityksen 30-vuotisjuhlien kunniaksi hän keskittyi nyt puheenvuorossaan tietotekniikan ja diagnostiikan historiaan.

Nykyisten tietokoneiden lähtölaskenta alkoi Soinin mukaan 1700-luvun Ranskassa, jossa vallankumouksen jälkimainingeissa otettiin käyttöön uusi metrijärjestelmä ja kalenteri.

Tarvittiin valtava määrä työvoimaa laskemaan uusia trigonometrisia taulukkoja. Heitä kutsuttiin kompuuttereiksi – he eivät siis olleet koneita, vaan ihmisiä, Soini kertoo.

Ensimmäisenä suunnitelman varsinaisesta tietokoneesta kehitti 1820-luvulla brittiläinen tiedemies, matematiikan professori Charles Babbage. Yritys kuitenkin epäonnistui.

Seuraava virstanpylväs tietotekniikan kehityksessä oli Yhdysvaltojen väestönlaskenta. Kun se oli vuonna 1880 kestänyt 1500 laskijalta seitsemän vuotta, vuonna 1890 reikäkorttikone hoiti sen kuudessa viikossa.

Tietotekniikan Bach ja Beethoven olivat Turing ja von Neumann, jotka kehittivät 1940-luvulla nykyisen tietokoneen teoreettisen mallin ja rakenteen. Käytännössä kaikki nykyaikaiset tietokoneet perustuvat von Neumannin luomaan arkkitehtuuriin, Soini kuvailee.

Kelan Autoklinikka oli alan pioneeri

Vihdoin 1960-luvulla käytössä oli tietotekniikkaa, jota voitiin ottaa käyttöön myös terveydenhuollon laboratoriossa.

Ensimmäinen kokeilu Suomessa oli Kelan Autoklinikka, joka kiersi kartoittamassa väestön sairastavuutta. Mobiililla klinikalla oli oma laboratorio, jonka tulokset syötettiin atk-järjestelmään, Esa Soini kertoo.

Rutiininomainen laboratoriotietojen tallentaminen tietojärjestelmään alkoi Tampereella vuonna 1967. Helsinki seurasi perässä vuonna 1970.

1980-luvun alussa kaksi nuorta miestä, Ilmo Tuohi ja Tapani Heiniö työskentelivät VTT:n Sairaalatekniikan laboratoriossa Tampereella MUMPS-ohjelmointikielen ja sen sovellusten parissa. Aprillipäivänä 1987 Tuohi ja Heiniö perustivat Mylab Oy:n Suomen kliinisten laboratorioiden yhteiseksi atk-yksiköksi.

Loppu onkin historiaa.

Katso Esa Soinin esitys kokonaisuudessaan tästä linkistä:

Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Näkökulma | 15.05.2019

Voiko kuntien digiyhteistyö onnistua?

Pystyvätkö kunnat tekemään yhteisiä päätöksiä digihankkeissa, vai tarvitaanko tiukempaa... » Lue lisää
Näkökulma | 11.01.2019

Olisiko aika jo kypsä geenivirheiden kantajuusseulonnalle?

Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen THL:stä uskoo, että on. Seulonnalla voitaisiin... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma

Miksi sepelvaltimotaudin riskitesti yleistyy niin hitaasti?

Plasman keramidipitoisuus on osoitettu luotettavaksi keinoksi ennustaa, keillä on... » Lue lisää
Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2018

Geenisakset – lääketieteen seuraava läpimurto?

CRISPR-tekniikalla haluttu geeni saadaan vietyä juuri oikeaan paikkaan genomissa.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää