Tietojärjestelmien hankinnassa tulee katsoa kokonaisuutta

Julkaistu 12.11.2012

Tietojärjestelmien hankinnassa tulee katsoa kokonaisuutta

Savonlinnan keskussairaala sai viime toukokuussa merkittävän tunnustuksen pitkäjänteisestä ICT-järjestelmien kehitystyöstä.

Sairaala ylsi HIMSS:n seitsenportaisessa potilasjärjestelmien arviointimallissa portaalle kuusi.

– Seitsemäs taso jäi saavuttamatta, koska meillä ei vielä ollut käytössä päätöksentukea. Se tulee tänä syksynä, huomautti Itä-Savon sairaanhoitopiirin tietohallintopäällikkö Ari Pätsi.

Pätsi kertoi Oulun MediCongress-tapahtumassa, millä periaatteilla Itä-Savossa on palkittua järjestelmää kehitetty.

Kokonaisuus huomioon

Aivan ensimmäiseksi Pätsi korosti kokonaisuuden tarkastelua tietojärjestelmien suunnittelussa.

– Ongelma on, että usein asiaa katsotaan järjestelmäkohtaisesti sen sijaan, että katsottaisiin toiminnan kokonaisuutta, Pätsi huomautti.

Hänen mukaansa huomio pitää kiinnittää nimenomaan toiminnan kokonaisarkkitehtuuriin, eli eri toimintaprosessien muodostamaan kokonaisuuteen, liitoskohtiin ja harmoniaan. Tämän kokonaisuuden pohjalta lähdetään sitten pohtimaan tietojärjestelmiä.

– Tietojärjestelmä on huono renki, jos se toteutetaan huonosti. Siksi se täytyy hoitaa toimintalähtöisesti. Muuten se haittaa joustavaa toimintaa, Pätsi korosti.

Esimerkkinä huonosta suunnittelusta Pätsi piti sitä, jos vaikkapa käyttäjä joutuu kirjautumaan järjestelmään monta kertaa.

– Kun järjestelmät toimivat oikein, käyttäjä ei edes tiedä, montaako järjestelmää käyttää, vaan kuvittelee käyttävänsä vain yhtä. Näin sen pitäisi mennä, Pätsi totesi.

Mielikuvakauppaa

Kokonaisuuden hahmottamisen lisäksi Pätsi alleviivasi sitä, että suunnittelun periaatteista tulee pitää kiinni alusta loppuun. Olkoonkin, että joitain tarjolla olevia järjestelmiä jouduttaisiin hylkäämään.

– On ikävä seurata nykykeskustelua, joka on pitkälti mielikuvakauppaa. Tietyn järjestelmän luvataan hoitavan kaikki ongelmat, vaikka toimittajat eivät todella tiedä, onko näin. Siksi ei pidä koskaan valita järjestelmää, ennen kuin tiedetään, mitä sen halutaan tekevän. Valitettavasti tällä hetkellä liikkeelle lähdetään kuitenkin usein toisinpäin, Pätsi huomautti.

Kohti alueellista järjestelmää

Parhaillaan Itä-Savossa pohditaan alueellista potilastietojärjestelmää, joka kattaisi koko erva-alueen. Taustalla on muun muassa potilaiden lisääntyvä liikkuminen, jonka vuoksi myös tieto täytyy saada liikkumaan potilaiden mukana.

Järjestelmään on tarkoitus sisällyttää myös sosiaalihuolto, sillä asiakkaiden hoitoketjut jatkuvat yhä useammin yli organisaatiorajojen.

Tavoitteena on, että erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhuspalvelun yhteisellä tietojärjestelmällä voidaan parantaa potilasturvallisuutta ja tukea potilaan hoitoa myös vastuualuerajat ylittävässä palveluketjussa. Samalla siltä toivotaan mahdollisuutta yhtenäistää toimintaprosesseja koko erva-alueella.

Teksti ja kuva: Hanna Hyvärinen

Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää
Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää
Näkökulma | 03.04.2018

Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä,... » Lue lisää
Näkökulma | 29.03.2018

Aivot reagoivat jo paljon ennen työuupumusta

Digiaikana aivot ovat jatkuvassa tietotulvassa. Jos lepohetkiä ei ole,... » Lue lisää
Näkökulma | 22.03.2018

Miten laboratorio voi muuntautua tulosten toimittajasta diagnostiseksi kumppaniksi?

Laboratoriokokeita määrätään usein mutu-tuntumalla. Virheet vähenisivät ja oikeaan diagnoosiin... » Lue lisää
Näkökulma | 13.03.2018

Biohakkeri ottaa terveyden omiin käsiinsä

Tulevaisuudessa terveys ja hyvinvointi ovat entistä enemmän ihmisen itsensä... » Lue lisää
Näkökulma | 07.03.2018

Paras syöpähoito voi löytyä geenejä tutkimalla

Molekyyligeneettisiä testejä tarvitaan, jotta voidaan päätellä, hyötyisikö potilas kohdennetusta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Näkökulma | 21.02.2018

Vaikuttiko hoito ja kuinka paljon?

Asiakkailta kerätty tieto pitäisi saada mukaan sote-päätösten tekoon.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Näkökulma | 14.11.2017

Omakanta helpottaa tulosten välitystä potilaille

Paimio-Sauvon terveyskeskus kannustaa asiakkaita katsomaan laboratoriotuloksensa Omakannasta. Tämä nopeuttaa... » Lue lisää
Näkökulma | 10.11.2017

Julkiset laboratoriot pärjäävät sotessa – kunhan kilpailukyvystä pidetään huolta

Diagnostiikka-ala otti varaslähdön soteen jo 15 vuotta sitten, kun... » Lue lisää