Tiedon siirto on sudenkuoppa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyössä

Julkaistu 14.06.2017
Teksti Sanna Sevänen
Kuvat Sanna Sevänen
Terveystalon Juha Tuominen puhui yksityisestä terveydenhuollosta ja sotesta Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä 23. toukokuuta.
Terveystalon Juha Tuominen puhui yksityisestä terveydenhuollosta ja sotesta Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä 23. toukokuuta.

Työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon vastuunjako pitäisi määritellä selvästi, jotta potilaista ei tule väliinputoajia.

Kun työterveyshuollon asiakas sairastuu kakkostyypin diabetekseen, yhden tahon pitäisi heti ottaa päävastuu hoidosta. Nyt valmiita toimintamalleja ei ole, eivätkä potilaan tiedot liiku riittävän liukkaasti työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välillä.

Meillä ei ole foorumeita eikä sähköistä tiedonsiirtoa. Kanta ei näissä tilanteissa auta, toteaa johtava ylilääkäri Juha Tuominen Terveystalosta.

Jos potilaalle puhkeaa lisäksi liitännäissairauksia, hoito hajaantuu vielä kolmannelle taholle eli erikoissairaanhoitoon.

Potilaalla on harvoin käsitystä kokonaisvastuusta, saati itseään koskevasta hoitosuunnitelmasta, Tuominen sanoo.

Kakkostyypin diabeteksen hoidossa liikunta, ruokavalio ja painon pudottaminen ovat keskeisiä keinoja. Siksi potilaan ohjauksella ja tuella on iso merkitys hoidon onnistumisen kannalta.

Potilaan elämänlaadun lisäksi pelissä ovat isot rahat. Diabetespotilaita on yli puoli miljoonaa ja hoitokustannukset vastaavat noin 15 prosenttia terveydenhuollon kokonaispotista.

Laatu tarkkailuun

Kaiken kaikkiaan tieto liikkuu liian kankeasti yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä. Juha Tuominen toivoo kansallista väylää, jonka kautta kulkisivat kaikki sähköiset lähetteet ja hoitopalautteet.

Nyt joudumme rakentamaan oman integraation jokaiselle toimijalle, Hyksiin, Taysiin ja niin edelleen. On katastrofi, jos tästä ei ole huolehdittu, Tuominen sanoo.

Hän huomauttaa, että lähetteiden pitäisi kulkea sähköisiä reittejä myös horisontaalisesti eikä pelkästään alhaalta ylöspäin. Nyt työterveyshuolto ei pysty tekemään lähetettä perusterveydenhuoltoon, jos potilas tarvitsee hoitoa, joka ei kuulu työterveyshuollon piiriin.

Sähköistä tiedonsiirtoa tarvitaan myös, jos halutaan mitata hoidon laatua.

Olemme toivoneet vuosia, että julkinen puoli toisi yhtenäiset laatumittarit. Seuraamme itse lääketieteellistä, toiminnallista ja kokemuksellista laatua ja kannustamme kaikkia muitakin mittaamiseen.

Hoidon vaikuttavuuden arvioimiseen tarvittavia tietoja voisi Tuomisen mielestä poimia Kanta-arkistosta, jos se olisi teknisesti mahdollista.

En tiedä, pystyykö OmaKanta puskemaan tietoa takaisin. Potilaan kannalta nämä tiedot olisivat oleellisia.

Laatua on tarkkailtava myös siksi, että voidaan tunnistaa vaikuttava hoito ja sen avulla vähentää kustannuksia. Tehostaminen ja säästöt ovat sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita.

Kukaan ei saisi välinpitämättömyyttään kaataa lisää kuluja toiselle yksikölle, vaan toisten tuottavuutta pitäisi aina pystyä tukemaan.

 

Terveystalon Juha Tuominen puhui yksityisestä terveydenhuollosta ja sotesta Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä 23. toukokuuta.

Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Näkökulma | 15.05.2019

Voiko kuntien digiyhteistyö onnistua?

Pystyvätkö kunnat tekemään yhteisiä päätöksiä digihankkeissa, vai tarvitaanko tiukempaa... » Lue lisää
Näkökulma | 11.01.2019

Olisiko aika jo kypsä geenivirheiden kantajuusseulonnalle?

Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen THL:stä uskoo, että on. Seulonnalla voitaisiin... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma

Miksi sepelvaltimotaudin riskitesti yleistyy niin hitaasti?

Plasman keramidipitoisuus on osoitettu luotettavaksi keinoksi ennustaa, keillä on... » Lue lisää
Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2018

Geenisakset – lääketieteen seuraava läpimurto?

CRISPR-tekniikalla haluttu geeni saadaan vietyä juuri oikeaan paikkaan genomissa.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää