Tiedon siirto on sudenkuoppa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyössä

Julkaistu 14.06.2017
Teksti Sanna Sevänen
Kuvat Sanna Sevänen
Terveystalon Juha Tuominen puhui yksityisestä terveydenhuollosta ja sotesta Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä 23. toukokuuta.
Terveystalon Juha Tuominen puhui yksityisestä terveydenhuollosta ja sotesta Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä 23. toukokuuta.

Työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon vastuunjako pitäisi määritellä selvästi, jotta potilaista ei tule väliinputoajia.

Kun työterveyshuollon asiakas sairastuu kakkostyypin diabetekseen, yhden tahon pitäisi heti ottaa päävastuu hoidosta. Nyt valmiita toimintamalleja ei ole, eivätkä potilaan tiedot liiku riittävän liukkaasti työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välillä.

Meillä ei ole foorumeita eikä sähköistä tiedonsiirtoa. Kanta ei näissä tilanteissa auta, toteaa johtava ylilääkäri Juha Tuominen Terveystalosta.

Jos potilaalle puhkeaa lisäksi liitännäissairauksia, hoito hajaantuu vielä kolmannelle taholle eli erikoissairaanhoitoon.

Potilaalla on harvoin käsitystä kokonaisvastuusta, saati itseään koskevasta hoitosuunnitelmasta, Tuominen sanoo.

Kakkostyypin diabeteksen hoidossa liikunta, ruokavalio ja painon pudottaminen ovat keskeisiä keinoja. Siksi potilaan ohjauksella ja tuella on iso merkitys hoidon onnistumisen kannalta.

Potilaan elämänlaadun lisäksi pelissä ovat isot rahat. Diabetespotilaita on yli puoli miljoonaa ja hoitokustannukset vastaavat noin 15 prosenttia terveydenhuollon kokonaispotista.

Laatu tarkkailuun

Kaiken kaikkiaan tieto liikkuu liian kankeasti yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä. Juha Tuominen toivoo kansallista väylää, jonka kautta kulkisivat kaikki sähköiset lähetteet ja hoitopalautteet.

Nyt joudumme rakentamaan oman integraation jokaiselle toimijalle, Hyksiin, Taysiin ja niin edelleen. On katastrofi, jos tästä ei ole huolehdittu, Tuominen sanoo.

Hän huomauttaa, että lähetteiden pitäisi kulkea sähköisiä reittejä myös horisontaalisesti eikä pelkästään alhaalta ylöspäin. Nyt työterveyshuolto ei pysty tekemään lähetettä perusterveydenhuoltoon, jos potilas tarvitsee hoitoa, joka ei kuulu työterveyshuollon piiriin.

Sähköistä tiedonsiirtoa tarvitaan myös, jos halutaan mitata hoidon laatua.

Olemme toivoneet vuosia, että julkinen puoli toisi yhtenäiset laatumittarit. Seuraamme itse lääketieteellistä, toiminnallista ja kokemuksellista laatua ja kannustamme kaikkia muitakin mittaamiseen.

Hoidon vaikuttavuuden arvioimiseen tarvittavia tietoja voisi Tuomisen mielestä poimia Kanta-arkistosta, jos se olisi teknisesti mahdollista.

En tiedä, pystyykö OmaKanta puskemaan tietoa takaisin. Potilaan kannalta nämä tiedot olisivat oleellisia.

Laatua on tarkkailtava myös siksi, että voidaan tunnistaa vaikuttava hoito ja sen avulla vähentää kustannuksia. Tehostaminen ja säästöt ovat sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita.

Kukaan ei saisi välinpitämättömyyttään kaataa lisää kuluja toiselle yksikölle, vaan toisten tuottavuutta pitäisi aina pystyä tukemaan.

 

Terveystalon Juha Tuominen puhui yksityisestä terveydenhuollosta ja sotesta Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä 23. toukokuuta.

Näkökulma | 21.02.2018

Vaikuttiko hoito ja kuinka paljon?

Asiakkailta kerätty tieto pitäisi saada mukaan sote-päätösten tekoon.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Näkökulma | 14.11.2017

Omakanta helpottaa tulosten välitystä potilaille

Paimio-Sauvon terveyskeskus kannustaa asiakkaita katsomaan laboratoriotuloksensa Omakannasta. Tämä nopeuttaa... » Lue lisää
Näkökulma | 10.11.2017

Julkiset laboratoriot pärjäävät sotessa – kunhan kilpailukyvystä pidetään huolta

Diagnostiikka-ala otti varaslähdön soteen jo 15 vuotta sitten, kun... » Lue lisää
Näkökulma | 06.11.2017

Laboratorio on tärkeä lenkki aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoketjussa

Kun aivovaltimo on tukossa, hoidolla on kova kiire: joka... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää
Näkökulma | 02.11.2017

Hematologinen biopankki kiihdyttää pahanlaatuisten veritautien tutkimusta

Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n pakastimissa, 180 pakkasasteen lämpötilassa, on... » Lue lisää
Näkökulma | 30.10.2017

Digipatologia voi tarkentaa syöpäkasvainten diagnostiikkaa

Tulevaisuudessa patologin tekemä silmämääräinen arvio ei enää riitä, vaan... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 25.10.2017

Just siirsi asiakkaan keskiöön

Järvenpäässä valmistaudutaan sote-uudistukseen monella rintamalla. Tammikuussa avautui uusi sosiaali-... » Lue lisää
Näkökulma | 23.10.2017

Genomitutkimus vaatii valtavia aineistoja

Meistä jokainen kantaa perimässään suurta määrää geenimuutoksia, jotka vaikuttavat... » Lue lisää
Näkökulma Referenssit | 17.10.2017

Näytteenoton mobiilisovellus helpottaa työtä myös osastokierroilla

Satakunnan keskussairaalassa kokeiltiin syyskuussa Mylabin Carein Sample -tuoteperheen kiertonäytteenoton... » Lue lisää
Näkökulma | 12.10.2017

Huolellinen testaus on edellytys onnistuneille käyttöönotoille

Vaikka laboratorion tietojärjestelmän vaihto on haastava projekti, sen voi... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 10.10.2017

Kanta kasvaa ja kehittyy

Sote-uudistuksen toteutuminen ei jää tietojärjestelmistä kiinni, uskoo sosiaali- ja... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 04.10.2017

Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee... » Lue lisää