Terveydenhuollon rahoitusta tulisi lisätä, ei leikata

Julkaistu 01.10.2019
Teksti Virpi Ekholm

Katso Lasse Lehtosen haastattelu aiheen tiimoilta. Miten on asian laita, riittääkö Suomen terveydenhuollon rahoitus ylläpitämään pohjoismaisen palvelutason?

Jos haluamme tarjota väestölle pohjoismaisen tason terveyspalvelut, niiden rahoitus tulisi nostaa pohjoismaiselle tasolle, kiteyttää HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen keskeisenä tavoitteena on kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja sekä turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote-palvelut kaikille suomalaisille.

HUSin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan tämä ei ole mahdollista, jos terveyspalvelujen tuottamiseen ei varata nykyistä enemmän julkista rahaa.

Suomessa käytettiin viime vuonna kansantuotteesta 9,2 prosenttia terveydenhuoltoon. Se on 10-15 prosenttia alle sen, mitä muissa Pohjoismaissa, hän muistuttaa.

Kun väestö vanhenee, palvelutarve lisääntyy entisestään. Lehtonen toivookin, että Suomessa keskusteltaisiin pikemmin terveydenhuollon rahoituksen lisäämisestä kuin sen vähentämisestä.

Terveysmenojemme osuus kansantuotteesta on nyt samalla tasolla kuin Romaniassa ja Liettuassa, ja silti valtiovarainministeriö haluaisi painaa sitä vielä alemmaksi. Herää kysymys, haluammeko kuulua pohjoismaiseen vai itäeurooppalaiseen viitekehykseen, Lehtonen näpäyttää.

Terveyserot eivät ole kaventuneet

Suomen murheenkryyni ovat väestön poikkeuksellisen suuret terveyserot.

Köyhimpien ja rikkaimpien suomalaisten elinajanodotteiden ero on naisilla 5,6 ja miehillä 10,6 vuotta. Väestön varakkain kymmenys elää siis keskimäärin näin paljon pitempään kuin pienituloisin kymmenys.

Myös perustason lääkäripalvelujen saatavuudessa on haasteita. Suomessa on edelleen vähemmän lääkäreitä asukasta kohti kuin Euroopassa keskimäärin, vaikka lääkärien koulutusta on lisätty.

Lehtosen mukaan terveydenhuoltoon ei ole kohdistettu Suomessa viime vuosina riittävästi resursseja. Väestö on vanhentunut ja sairauksien hoito monimutkaistunut, mutta samaan aikaan valtio on leikannut voimakkaasti kuntien rahoitusta.

Kun julkinen terveydenhuolto kurjistuu, entistä useampi hankkii palveluita omalla rahallaan – jos heillä on siihen varaa.

Todennäköisesti suuri osa väestön terveyseroista johtuu siitä, että toisilla on varaa ostaa näitä palveluita itse ja hankkia yksityisiä terveysvakuutuksia, kun toiset joutuvat kurjistelemaan julkisen palvelujärjestelmän varassa, Lehtonen kuvailee.

Palveluita on pakko keskittää

Diagnostiikka vie tällä hetkellä noin kymmenen prosenttia julkisen terveydenhuollon kustannuksista. Kasvupaineita lisää uusi teknologia, erityisesti aiempaa vaativammat ja työllistävämmät kuvantamistutkimukset.

Lasse Lehtosen mukaan Suomesta ei löydy osaajia jokaiseen sairaalaan, jossa olisi tarvetta uudenaikaisille kuvantamispalveluille.

Joudumme väistämättä pohtimaan palvelujärjestelmäämme ja keskittämään joitain palveluita yliopistosairaaloihin, hän toteaa.

Lehtosen johtama HUS Diagnostiikkakeskus aloitti toimintansa tänä vuonna. Sen tavoitteena on vahvistaa diagnostiikan painoarvoa, lisätä synergiaa kuvantamisen ja laboratorion välillä sekä tarjota enemmän terveyshyötyä olemassa olevilla resursseilla.

Meidän tulee tarjota kliinikoille tietoa entistä jalostetummassa muodossa. Esimerkiksi geneettinen tieto tulisi yhdistää potilaan muuhun diagnostiseen tietoon, jotta kokonaisarvio olisi potilasta hoitavan lääkärin kannalta mielekäs.

Samalla diagnostisia palveluita halutaan tarjota entistä kattavammin koko erityisvastuualueelle.

Diagnostiikka on osa potilaiden kokonaishoitoa. Meidän pitäisi välttää sellaisia osaoptimointeja, joissa diagnostiikka revitään irti potilaiden muusta hoitopolusta, Lehtonen korostaa.

 

Mylab Puhuu Näkökulma | 31.10.2019

Laboratorio jalkautuu olohuoneisiin

Eksoten tietohallintojohtaja Toni Suihko näkee, että laboratoriokokeita tulisi ottaa... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2019

Lähtölaskenta on alkanut

Liiketoiminnan kehitysjohtaja Hannu Honkala kertoi Mylabin asiakaspäivillä, miksi uusien... » Lue lisää
Referenssit Uutiset | 15.10.2019

Kehitystyö ei pääty käyttöönottoon

My+® patologia otettiin onnistuneesti käyttöön HUSLABissa kesäkuussa. Hyvin toimiva... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 01.10.2019

Terveydenhuollon rahoitusta tulisi lisätä, ei leikata

Jos haluamme tarjota väestölle pohjoismaisen tason terveyspalvelut, niiden rahoitus... » Lue lisää
Töihin meille Uutiset | 09.09.2019

Haemme ohjelmistosuunnittelijoita vakituiseen työsuhteeseen

Etsimme nyt ohjelmistosuunnittelijoita (senior ja junior) vakituiseen työsuhteeseen. Tule... » Lue lisää
Töihin meille Uutiset | 28.06.2019

Haemme järjestelmäasiantuntijaa vakituiseen työsuhteeseen

Etsimme nyt järjestelmäasiantuntijaa (Windows- ja SQL-server) vakituiseen työsuhteeseen. Tule... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab Palvelee | 22.05.2019

My+® mullisti HUSin verikeskusten työtavat

HUSLAB siirtyi My+® verikeskussovelluksen käyttöönmaaliskuun alussa. Se muutti merkittävästi... » Lue lisää
Näkökulma | 15.05.2019

Voiko kuntien digiyhteistyö onnistua?

Pystyvätkö kunnat tekemään yhteisiä päätöksiä digihankkeissa, vai tarvitaanko tiukempaa... » Lue lisää
Töihin meille Uutiset | 01.04.2019

Haussa ohjelmisto- ja testausasiantuntijoita

Etsimme nyt useampaan erilaiseen tehtävään ohjelmisto- ja testausasiantuntijoita. Tule... » Lue lisää
Uutiset | 15.02.2019

Esa Soini sai hienon tunnustuksen laboratorioalan kehittämisestä

Sote-palvelujen laatu on ollut viime päivinä myrskyisän keskustelun kohteena.... » Lue lisää
Terveydenhuollon tietojärjestelmät Uutiset | 12.02.2019

Verikeskusten lääkevarmennus hoituu yhdellä skannauksella

Eurooppalainen lääkevarmennusjärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön 9. helmikuuta. Lääkkeelliset plasmavalmisteet... » Lue lisää
Mylab Palvelee Uutiset | 29.01.2019

Tekstiviesti tavoittaa varmemmin

Hälyttävät tulokset voidaan nyt lähettää automaattisesti laboratoriosta hoitoyksiköille. Toisaalta... » Lue lisää
Näkökulma | 11.01.2019

Olisiko aika jo kypsä geenivirheiden kantajuusseulonnalle?

Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen THL:stä uskoo, että on. Seulonnalla voitaisiin... » Lue lisää
Töihin meille Uutiset | 18.12.2018

Käyttöliittymäasiantuntija / UX-suunnittelija vakituiseen työsuhteeseen

Onko sovellusten käytettävyys ja ensiluokkainen käyttäjäkokemus Sinun juttusi? Tule... » Lue lisää