Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Julkaistu 29.05.2018
Teksti Sanna Sevänen
Kuvat Sanna Sevänen
Jaana Kokko puhui Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivillä 22.5.2018 teknologian ja testiympäristöjen tuomista mahdollisuuksista kotihoidon kehittämisessä.
Jaana Kokko puhui Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivillä 22.5.2018 teknologian ja testiympäristöjen tuomista mahdollisuuksista kotihoidon kehittämisessä.

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa kotihoitoa. Tarpeellisiksi ovat osoittautuneet ainakin turvallisuutta tukevat ratkaisut. 

Tulevaisuudessa vanhusväestön määrä kasvaa ja heistä iso osa hoidetaan mahdollisimman pitkään kotona. Siksi kotihoidolla on valtava tarve löytää avustavaa teknologiaa. Oulussa kaupungin kotihoidon ohessa toimii Oulu WelfareLab –niminen yksikkö, joka ottaa uutta tekniikka testaukseen.

Ei riitä, että diabeetikolle suunnitellaan verensokerin mittaustapa, jonka avulla tiedot voidaan viedä pilveen. Hänellä voi silti olla huoli myös siitä, miten hän pääsee kauppaan tai ystävien luo.

Palvelutarpeen kirjoa kuvasi teknologia-asiantuntija Jaana Kokko, Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivillä Jyväskylässä 22. toukokuuta.

Palvelutarpeita ja mahdollisia teknologisten ratkaisujen kehityskohteita ovat esimerkiksi sosiaaliset kontaktit, toimintakykyisyys, oman elämän hallinta, turvallisuus ja terveystiedon mittaaminen.

Olemme testanneet muun muassa turvallisuutta tukevia ratkaisuja eli poistumisvalvontaa, lääketurvallisuutta ja aktiivisuuden seurantaa, johon liittyvät automaattiset hälytykset.

Toimintakykyä tukevista ratkaisuista Kokko mainitsi kaksi robottia. Lea-robottirollaattori muun muassa varoitti käyttäjää esteistä ja siihen oli integroitu tabletti-tietokone, jonka avulla pystyi esimerkiksi ottamaan yhteyttä omaisiin. Leasta sai halutessaan myös tanssikaverin, sillä tanssiin oli tabletissa oma sovelluksensa.

Robottirollaattoria on kannettu hangessa syrjäkylällä asiakkaan luo testaukseen.

Japanilainen kuntoutusrobotti puolestaan oli testissä tuetun asumisen palveluissa. Sekin näyttää kovasti rollaattorilta, mutta korvaa käytännössä oikeastaan kokonaisen kuntoutushuoneen.

Testausta aidossa ympäristössä

WelfareLabin testauskumppaniksi voi ilmoittautua mikä tahansa yritys, jonka tuote voi helpottaa kotihoitoa. WelfareLabin tiimi arvioi soveltuuko tuote testaukseen.

WelfareLabin tiimi myös pyrkii keräämään hoitoon ja palveluun liittyviä tarpeita, joihin voisi ja kannattaisi ryhtyä etsimään teknologista ratkaisua. Testaus tehdään aidossa käyttöympäristössä eli hyvinvointipalveluiden asiakkaiden kotona.

Testaus ei ole oikotie hankintaan, vaan hankinta on kokonaan oma prosessinsa, joka tehdään lain mukaan.

Testilaboratorio on ollut toiminnassa kaksi vuotta ja sinä aikana se on saanut 69 yhteydenottoa. Osa on ollut uusia innovaatioita, osa valmiita tuotteita, joille halutaan esimerkiksi ensimmäinen käyttökokemus Suomesta. Yhteydenottoja on tullut niin Oulun alueen startupeilta kuin kansainvälisiltä yrityksiltäkin.

Kaikki turvallisuutta tukevat tuotteet ovat menneet meillä hankintaan. Robottien osalta on ollut keskustelua siitä, kuka ne ostaisi, kunta vai asiakas.

WelfareLabissa on todistettu, että ikäihminenkin oppii käyttämään teknologiaa, kun käyttöliittymä on tarpeeksi yksinkertainen. Esimerkkinä Kokko mainitsi AmIE-ohjelmassa kehitetyn hyvinvoinnin arviointi –ohjelman, joka hyvin yksinkertaisten kuvakkeiden avulla kyseli monia erilaisia kysymyksiä käyttäjän voinnista.

Tulevaisuudessa testiin voi Kokon mukaan tulla esimerkiksi vaippaimuri, joka imee housut tyhjäksi ja hoitaa myös pesun. Myös pesevät ja kuivaavat wc-istuimet voivat olla mahdollisia.

Testaus kiinnostaa työntekijöitä

Oulun Jaana Kokko kertoi, että testaamiseen on aina löytynyt motivoitunutta henkilökuntaa. Hyvinvointipalveluissa on kuitenkin huomattu, että kentällä pitäisi olla henkilö, joka kulkisi paikasta toiseen ratkomassa työntekijöiden ongelmia ja opastamassa teknologian kanssa kädestä pitäen.

Siihen meillä ei kuitenkaan vielä ole resursseja.

Kuopiossa vastaava konsepti on nimeltään Kuopio Living Lab, joka testaa teknologiaa ja innovaatioita vanhuspalveluissa ja kotihoidossa. Rinnalla toimii erikoissairaanhoidossa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa KYS Living Lab.

Keväällä kaupungin ja KYS:in henkilökunnalle tehtiin kysely siitä, mitä mieltä he ovat terveysteknologian kehityskeskuksen toiminnasta.

Suomalaisen terveysteknologian ongelma on ollut se, että yrityksillä ei ole testauspaikkoja. Nyt Suomeen on syntymässä testausverkko seitsemään eri kaupunkiin, kertoi Terveysteknologian kehityskeskus –hankkeen projektipäällikkö Arto Holopainen.

Kyselystä selvisi, että valtaosa työntekijöistä on kiinnostunut hyvinvointi- ja terveysteknologiasta ja sen kehittämisestä. Lähes 80 prosenttia vastaajista oli valmis koekäyttämään uutta teknologiaa omassa työssään. Erityisesti lääkärit ja sairaanhoitajat olivat hyvin kiinnostuneita hyödyntämään asiantuntijuuttaan kehitystyössä.

Ajatuksia kysyttiin myös yrityksiltä, jotka olivat eniten kiinnostuneita koekäytöstä ja kehitteillä olevien tuotteiden testauksesta. Enemmistö vastaajista oli mikroyrityksiä ja startupeja.

 

Lue myös OuluHealthLabsin ja Mylabin mobiilinäytteenoton kokeilusta: Mylab testasi Oulun kotihoidossa mobiilinäytteenottoa hyvin tuloksin

Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää
Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää
Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää
Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää