Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Julkaistu 01.03.2018
Teksti Sanna Sevänen
Kuvat Emil Bobyrev
Avainsanat
,
Jussi Huttunen pitää elämänsä tärkeimpänä saavutuksena sitä, että hänen johdollaan Kansanterveyslaitos nousi huippututkimuksen tekijäksi.
Jussi Huttunen pitää elämänsä tärkeimpänä saavutuksena sitä, että hänen johdollaan Kansanterveyslaitos nousi huippututkimuksen tekijäksi.
Jussi Huttusta surettaa, että asiantuntijoille ja tieteelliselle tiedolle ei nykyaikana aina anneta arvoa, jos se on esimerkiksi ristiriidassa poliittisten tavoitteiden kanssa.
Jussi Huttusta surettaa, että asiantuntijoille ja tieteelliselle tiedolle ei nykyaikana aina anneta arvoa, jos se on esimerkiksi ristiriidassa poliittisten tavoitteiden kanssa.

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa yli 15 vuotta. Jos hän saisi päättää, sote-uudistus toteutettaisiin Eksoten ja Siun soten mallilla.

Professori Jussi Huttusen aamupäivä on ollut kiireinen. Palaveri uuden sote-asioista vastaavan alivaltiosihteerin Päivi Nergin kanssa kesti niin pitkään, että Huttusen piti sen jälkeen kiiruhtaa puolijuoksua sisäministeriöstä Duodecimin tiloihin Kaivokadulle.

Siellä on Huttusen työpöytä, jonka äärestä hän on syksyn mittaan lähettänyt lukemattomia sähköposteja ja puhunut puheluita tuoreimman sote-lakiluonnoksen ongelmista.

Isoin ongelma on se, että järjestelmästä on tulossa tavattoman monimutkainen. Sen johtaminen, kehittäminen ja valvonta tulee olemaan vaikeaa, Huttunen sanoo.

Varsinkin järjestelmän alkutaipaleesta hän ennustaa valtavan hankalaa, koska kokonaisuuden rakentaminen on vielä kesken ja siksi sen hahmottaminen on vaikeaa.

Huttunen, 76, on entinen Kansanterveyslaitoksen johtaja ja sosiaali- ja terveysministeriön sote-asiantuntijaryhmän jäsen. Ryhmän tehtävänä on neuvoa hallitusta sote-uudistuksen valmistelussa ja antaa lausuntoja uudistukseen liittyvistä lakiesityksistä.

Syksyn mittaan Huttusen työajasta 80 prosenttia on kulunut sote-asioiden parissa. Milloin hän on kirjoittanut lausuntoa lakiluonnoksesta, milloin ollut valiokunnissa kuultavana, pitänyt esitelmiä tai antanut haastatteluja.

Hän aloitti sote-asiantuntijana jo vuonna 2002 Lipposen hallituksen aikana.

Minua voisi kutsua sote-veteraaniksi, Huttunen toteaa leikillisesti.

Sisätaudit opettivat paljon

Lapsena Jussi Huttunen ihaili neuropsykiatrina työskennellyttä isäänsä ja päätti jo varhain, että haluaa lääkäriksi. Hän arvelee ponnistelleensa tavanomaista enemmän opinahjossaan Helsingin normaalilyseossa, jotta lääketieteellisen tiedekunnan ovet aukeaisivat.

Tai sitten koulussa pärjääminen oli minulle selviämiskeino. Hyppäsin yhden luokan yli ja jotain piti keksiä, että löytäisin paikkani kymmenen senttiä pitempien ja kymmenen kiloa painavampien joukossa.

Erikoisalaksi valikoituivat sisätaudit, ja Huttunen päätyi töihin Meilahden sairaalaan. Laaja-alainen erikoisala perehdytti hänet terveydenhuoltojärjestelmään perusteellisesti.

En voisi toimia sote-asiantuntijana, jos en olisi työskennellyt 15 vuotta sisätautilääkärinä.

Kun Kuopioon perustettiin korkeakoulua vuonna 1975, Huttusta pyydettiin sisätautiopin apulaisprofessoriksi. Harkinta-aikaa oli viikko.

Puolta vuotta aiemmin minulla ei ollut minkäänlaista suunnitelmaa Kuopioon liittyen, mutta sinne vain lähdimme perheen kanssa. Tarkoitus oli jäädä loppuelämäksi.

Uuden yliopiston ja yliopistosairaalan rakentaminen oli haastavaa, ja apulaisprofessori johti myös sisätautien poliklinikkaa. 150 miehen esimiehenä toimiminen oli nuorelle miehelle kasvattavaa.

Vaikea tehtävä KTL:n johdossa

Seuraava askel Huttusen uralla vei takaisin Helsinkiin vuonna 1978. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä oli hänen hyvä ystävänsä Kari Puro, joka alkoi houkutella Huttusta Kansanterveyslaitoksen johtoon.

Kesti pari kuukautta ennen kuin nimitys varmistui, ja joka iltapäivä Huttunen tuli katumapäälle.

Se oli elämäni vaikein yksittäinen päätös. Perhe oli kotiutunut Kuopioon eikä olisi halunnut lähteä.

Tehtäväkseen Huttunen sai luotsata Kansanterveyslaitoksen rutiinilaboratoriokokeiden tekijästä huippututkimusyksiköksi. Tehtävä onnistui, sillä Huttunen onnistui rekrytoimaan laitokseen liudan huippututkijoita.

Kari Cantell, Pekka Puska, Jouko Tuomisto, Leena Palotie, Pirjo Mäkelä, Sirpa Jalkanen, Antti Aro. Huttusen luettelema kärkinimien lista on pitkä, ja joukosta löytyy kolme akateemikkoakin.

Jos olisin tiennyt, miten vaativaa laitoksen johtaminen oli, en olisi lähtenyt.

Sotessa voisi kopioida valmiita malleja

Kansanterveyden edistäminen on ollut Huttusen uran kantava päämäärä. 1970-luvulta kehitystä onkin tapahtunut aimo harppauksin. Odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt kymmenellä vuodella ja sepelvaltimotautiin kuolee 90 prosenttia vähemmän työikäisiä miehiä.

Jos joku olisi 70-luvulla ennustanut, mikä tilanne on nyt, olisin nauranut ja pitänyt sitä mahdottomana, Huttunen toteaa.

Lisäksi alkoholin käyttö ja tupakointi vähenevät koko ajan. Muutoksiin on Huttusen mukaan tarvittu tietoa, valistusta ja rajoituksia.

Tärkeintä on, että koko yhteiskunta ja kaikki toimijat puhuvat samaan suuntaan.

Nykyajan murheena ovat säilyneet ylipaino, diabetes ja terveyserot, joiden kaventaminen oli yksi alkuperäisistä sote-uudistuksen tavoitteista. Nyt tavoitteet näyttävät uudistuksen sorvaajilta unohtuneen ja jääneen poliittisten tavoitteiden alle.

Istuvan hallituksen sote-valmistelu on sentään parantunut alkuajoista, jolloin asiantuntijoita ei juuri kuultu. Nyt heidät kutsutaan kuultavaksi jo valmistelun alkuvaiheessa ja mielipiteet huomioidaan, mutta lopullisiin päätöksiin asiantuntijoiden ja virkamiesten näkemykset eivät Huttusen mielestä vaikuta riittävästi.

Mekanismi ei nyt toimi, ja poliitikot elävät omaa elämäänsä.

Professori itse ratkaisisi monimutkaiseksi keitetyn sote-sopan niin, että järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnilta 10–12 maakunnan harteille. Palvelut voisi järjestää kuten Etelä-Karjalan Eksotessa, Pohjois-Karjalan Siun sotessa tai Keski-Pohjanmaan Soitessa. Ne ovat jo integroineet perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelut yhden järjestäjän vastuulle.

Yksityissektorin ottaisin sisään asiakassetelin, henkilökohtaisen budjetin ja kilpailutusten avulla, jotka voisivat koskea esimerkiksi lonkka- ja kaihileikkauksia. Maakunnalla olisi iso valta päättää, mitä palveluita yksityiseltä ostetaan.

Huttunen toivottaa tervetulleeksi myös niin kutsutun Mänttä-Vilppulan mallin, jossa Pihlajalinnan ja Mänttä-Vilppulan kaupungin yhdessä omistama osakeyhtiö vastaa sote-palveluista.

Perusterveydenhuollon ongelmat ratkeaisivat niin, että sinne laitetaan lisää resursseja, joko suoraan tai sitten siirrettynä erikoissairaanhoidosta.

Työssä innostaa sosiaalinen yhteys

Työpäivän jälkeen Huttusen ohjelmassa on kuukausittainen kirjakerho, osallistujien kesken raamattupiiri. Kolme ystävystä pelaavat ensin pari tuntia biljardia ja siirtyvät sitten ravintola Eliteen syömään ja keskustelemaan kuukauden kirjasta.

Tänään on vuorossa Antti Tuurin romaani Ikitie, jolle Huttunen aikoo antaa arvosanan 8. Romaani on hänen mielestään hyvin luettava ja erinomainen kuvaus yhdestä Suomen historian vaiheesta, mutta aivan korkeimpiin arvosanoihin kirja ei yllä.

Joka ilta Huttunen pyhittää lukemiselle kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Työelämän vastapainoksi hän myös liikkuu paljon, mutta vielä 76-vuotiaanakaan professorin olisi vaikea kuvitella, että työt jäisivät kokonaan.

Jatkan töitä niin kauan kuin niitä minulta tilataan. Tämähän on vain hauskaa ja mielenkiintoista. Olisi vaikea keksiä, mitä harrastuksia keksisin, jos en olisi enää töissä.

Sen verran hän on kuitenkin hellittänyt, että viikossa on enää neljä kokonaista työpäivää.

Työ on minulle merkityksellistä ennen kaikkea sosiaalisen yhteyden ansiosta. Nautin oman verkoston kehittämisestä ja siitä, että saan työskennellä hyvässä porukassa. Työllä ei ole merkitystä, jos ympärillä ei ole mukavia ihmisiä.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Mylab Nyt-lehden numerossa 1. 2018

Avainsanat
,
Mylab Nyt Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On | 05.03.2018

Eläkkeellä on aikaa veneillä

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Jukka Kalliosaari » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Uutiset | 13.02.2018

Mylabin palvelut saavat uuden nimen

Mylabin palvelut ja ohjelmistotuotteet tunnistat nyt nimestä My+®. Tavoitteena... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 25.10.2017

Just siirsi asiakkaan keskiöön

Järvenpäässä valmistaudutaan sote-uudistukseen monella rintamalla. Tammikuussa avautui uusi sosiaali-... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On | 11.10.2017

Haaveissa oma tupa Italiassa

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Satu Salmi » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 10.10.2017

Kanta kasvaa ja kehittyy

Sote-uudistuksen toteutuminen ei jää tietojärjestelmistä kiinni, uskoo sosiaali- ja... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 04.10.2017

Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.10.2017

Laboratorioseuranta siirtyy kotiin

Kun potilas mittaa laboratorioarvonsa vierilaitteella kotona, säästyy paljon sekä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2017

Käsityöstä robotteihin ja automaatioon

Miten kliinisten laboratorioiden arki on viime vuosina ja vuosikymmeninä... » Lue lisää