Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Julkaistu 18.06.2018
Teksti Sanna Sevänen
Kuvat Sanna Sevänen
Tutkija Hanna-Leena Huttunen kertoi sensoriteknologiaan perustuvan etähoidon mahdollisuuksista Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivillä toukokuussa.
Tutkija Hanna-Leena Huttunen kertoi sensoriteknologiaan perustuvan etähoidon mahdollisuuksista Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivillä toukokuussa.

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin toteuttaa turvallisesti.

Kun migreenikohtaus iskee, kaikki normaali toiminta katkeaa. Pilalla voi olla päivä tai kaksi, joskus enemmänkin. Kipu halvaannuttaa eikä töiden tekeminen tule yleensä kysymykseenkään.

Ei siis ihme, että migreenipotilaat ottaisivat ilomielin vastaan apurin, esimerkiksi älykellon tai –sormuksen, joka osaisi kertoa kohtauksen lähestymisestä etukäteen. Silloin lääkkeen voisi ottaa ajoissa ja oireet tulisivat lievempinä.

Kajaanin ammattikorkeakoulun sekä Oulun ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä Sensorit osana potilaan hoitoa -tutkimuksessa kartoitetaan, millaisen teknologian avulla voitaisiin helpottaa migreenipotilaiden elämää.

Alkukartoituksessa kysyttiin 600 migreenipotilaalta halukkuutta käyttää älylaitetta sairauden hoidossa. Heistä 90 prosenttia ilmoitti olevansa halukas kuljettamaan jatkuvasti mukanaan älylaitetta.

Nyt kartoitamme, millainen laite voisi olla. Olisiko se esimerkiksi kello, myssy tai koru, sanoi tutkija Hanna-Leena Huttunen.

Hän puhui aiheesta Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivillä 23. toukokuuta.

Epilepsiapotilaat mukana myös

Nykyisin suurin osa migreenipotilaista käyttää paperia ja kynää oireiden ja kohtausten kirjaamiseen. Tutkimuksessa on tarkoitus rakentaa sovellus, missä päiväkirja olisi sähköisessä muodossa. Tätä varten potilaan mukana kulkeva kello tai muu älykäs sensori pitää pystyä yhdistämään päätelaitteeseen eli esimerkiksi tietokoneeseen tai tablettiin.

Potilaiden toiveena on, että laitteen välityksellä olisi myös mahdollista saada todistus sairaslomaa varten.

Moni migreenipotilas kokee, että on hankala lähteä lääkäriin hakemaan sairaslomaa silloin, kun kohtaus on päällä.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tunnistettiin migreenikohtausten syntyyn vaikuttavia tekijöitä, jotka pitäisi ottaa seurantaan. Niitä olivat muun muassa sykevälin vaihtelu, verenpaine, unirytmi, unen laatu ja energiankulutus.

Migreenin hoidossa ei ole aiemmin käytetty sensoreita ja aiheesta on tehty yksi aiempi tutkimus. Sensorit osana potilaan hoitoa -tutkimuksessa migreenipotilaita seurattiin Empatica E4-mittarilla, ja silloin huomattiin, että migreenikohtaus alkaa yleensä yöllä. Empatica ei kuitenkaan ollut yhteydessä päätelaitteeseen.

Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa mukaan otetaan erikoissairaanhoidon puolelta epilepsiapotilaiden hoito. Heille pyritään migreenipotilaiden tapaan rakentamaan laite, joka ennakoi tulevat kohtaukset.

Turvallisuus etusijalla

Tärkeä osa tutkimusta on potilaan mukana kulkevien sensoreiden turvallisuuden kartoittaminen. Ennen sitä tutkimusta ei voi turvallisesti toteuttaa, ainakaan kotioloissa. Moni käyttää nykyään terveysteknologiaa hyvinvointista seuraamiseen ja ohjaamiseen, mutta harva miettii turvallisuusnäkökohtia.

Kun laite valjastetaan terveydenhuollon käyttöön, sen pitää täyttää tiukat turvallisuusvaatimukset.

Kaikki terveydenhuollossa käytettävät laitteet ja teknologia ovat lääkintälaitteita, jotka pitää hyväksyä. Haluamme kasvattaa tietoisuutta siitä, että standardi ei ota ollenkaan kantaa tietoturvallisuuteen eikä siihen, mitä laitteen elinkaaren hallinta tarkoittaa turvallisuuden näkökulmasta, sanoi tutkija Jenni Siermala.

Lääkintälaitteille tehdään aina riskianalyysi, jossa kartoitetaan yksityiskohtaisesti, millaisia uhkia käyttöön liittyy ja miten riskit pystytään sulkemaan pois tai minimoimaan.

Tulevaisuudessa yhä useampaa potilasta hoidetaan mahdollisimman isolta osin kotona, mikä edellyttää kehittynyttä etähoidon teknologiaa. Laitteiden pitää olla yhdistettävissä terveydenhuollon järjestelmiin helposti ja tietoturvallisesti.

Terveysteknologia edellyttää turvallisuutta ja elinkaaren hallintaa, mitä läheskään kaikki valmistajat eivät ole ajatelleet Laitteen on oltava turvallinen ja luotettava aina siihen asti, kun se menee roskiin, Huttunen sanoi.

 

Kodin tietoturva tapetilla

Lisäksi jokaisen etähoitolaitteita käyttävän potilaan kodissa olevat älylaitteet ja niiden tietoturva pitäisi kartoittaa.

Ihmiset olettavat, että kaupasta ostettu on turvallinen, mutta ei se niin ole. Varsinkin halvemmissa laitteissa ei ole mitään tietoturvaan, niissä on huolehdittu vain siitä, että laite kytkeytyy nettiin, sanoi tutkija Aarne Hummelholm.

Yhä useamman kotona on jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa erilaisia kodinkoneita: mikroja, jääkaappeja, televisioita, tulostimia, jotka ovat yhteydessä internettiin. Kun ne kytkeytyvät samaan langattomaan verkkoon sensorien ja niiden parina toimivien päätelaitteiden kanssa, on niiden kautta mahdollista päästä tunkeutumaan jopa sairaalan tietoverkkoihin.

Sensori ja päätelaite pitäisi aina parittaa hallitusti sairaalassa niin, että molemmat voidaan tunnistaa ja todeta turvallisiksi. SIM-kortti on tässä vanhanaikainen väline ja toivon, että pääsemme käyttämään niin sanottua sähköistä sim-korttia, joka tunnistaisi ja verifioisi laitteet sähköisesti. Mekanismit on saatava sellaisiksi, että mikään muu laite ei voi liittyä mukaan, Hummelholm totesi.

Älykkäät käyttävät tietojen siirtämiseen samaa teknologiaa kuin matkapuhelimet. Kännykät vaihtavat automaattisesti radiotaajuutta, jotta eri laitteiden signaalit eivät sotkeudu keskenään.

On epäselvää, millaiset keskinäisvaikutukset laitteilla on, jos niitä on monta lähekkäin. Uhkana on, että tieto hyppää väärälle puolelle, Hummelholm sanoi.

Toisin sanoen eri potilaiden tiedot voivat sotkeutua keskenään, jos taajuusongelmaa ei ole huomioitu.

Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää
Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää
Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää