Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Julkaistu 13.04.2018
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Olli-Pekka Latvala
Eskelinen työskentelee Kustannus Oy Duodecimissa Omahoitopalvelujen päätoimittajana. Hän puhui aiheesta ”Ylidiagnostiikan yllykkeet” Tampereen Lääkäripäivillä 21.3.2018.
Eskelinen työskentelee Kustannus Oy Duodecimissa Omahoitopalvelujen päätoimittajana. Hän puhui aiheesta ”Ylidiagnostiikan yllykkeet” Tampereen Lääkäripäivillä 21.3.2018.

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja tuottaa pahimmillaan haittaa, varoittaa yleislääketieteen erikoislääkäri Seija Eskelinen Kustannus Oy Duodecimista.

Väsyttääkö? Ehkä nyt keväällä olet pirteämpi, mutta väsyttikö sinua marraskuussa?

Ehkäpä kärsit kilpirauhasen vajaatoiminnasta, joka ei näy laboratoriokokeissa? Testosteronin puutteesta? Piilevästä raudanpuutteesta tai B12-vitamiinin puutteesta?

Kaikkia näitä diagnooseja tarjotaan herkästi väsyneelle, vaikka tilanne saattaa johtua esimerkiksi pimeydestä tai stressistä.

Jos potilas menee marraskuussa vastaanotolle väsymyksen vuoksi ja lääkäri päättää aloittaa hoitokokeilun, kontrolliaika sovitaan maaliskuulle. Kuka tahansa on silloin virkistynyt, tehtiin mitä tahansa, yleislääketieteen erikoislääkäri Seija Eskelinen kärjistää.

Ylidiagnostiikkaa ruokkii moni tekijä: käsitys, että lääkärien on aina pyrittävä estämään vakava sairaus varhaisessa vaiheessa, liiallinen luottamus teknologiaan, yksilöllistetty sairauksien ehkäisy sekä taloudelliset pyrkimykset.

Kaikki tämä johtaa siihen, että tavalliseen elämään kuuluvista ongelmista, kuten väsymyksestä tai yksinäisyydestä, tehdään lääkehoitoa vaativia sairauksia.

Tolkkua sairauden kriteerien laajentamiseen

Yksi tapa lisätä hoidettavien määrää on muuttaa sairauksien diagnostisia kriteerejä siten, että aiempaa lievemmät oireet tai matalammat laboratorioarvot tulkitaan hoitoa vaativaksi sairaudeksi.

Suomessakin Käypä hoito -työryhmät ovat ottamassa käyttöön tarkistuslistaa, jonka perusteella ylidiagnostiikkaa pyritään hillitsemään.

Kun jonkin sairauden diagnostisia kriteerejä aiotaan laajentaa, olisi tärkeää arvioida, kuinka uuden kriteeristön käyttöönotto vaikuttaisi sairauden ilmaantuvuuteen ja esiintyvyyteen. Entä mitä hyötyä ja haittaa potilaille koituisi uuden määritelmän käyttöönotosta?

Seija Eskelinen huomauttaa, että taloudelliset pyrkimykset ovat usein ylidiagnostiikan taustalla. Sairauksia markkinoidaan ja vähäisiä terveysongelmia medikalisoidaan, jotta ihmiset hakeutuisivat tutkimuksiin ja hoitoihin.

Esimerkiksi eräs yksityissairaala markkinoi PSA-testiä kaikille yli 50-vuotiaille miehille joka vuosi. Markkinointimateriaalissa ei kerrota, miksi PSA on huono seulontatesti.

Sairauksien pelko lisää ylidiagnostiikkaa

Myös lääkärien omat asenteet vaikuttavat siihen, millaisia tutkimuksia he potilailleen määräävät.

Sairauden pelko on laajalle levinnyttä lääkäreiden, potilaiden ja viranomaisten joukossa. Pelätään enemmän jonkin asian huomaamatta jäämistä kuin ylidiagnostiikan haitallisia seurauksia, Seija Eskelinen kiteyttää.

Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan lääkäri määrää oireettoman miehen PSA-testiin herkimmin silloin, jos lääkäri kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen välttää alidiagnostiikkaa. Nämä lääkärit tarjosivat testiä myös miehille, jotka eivät sitä itse pyytäneet.

Jos taas lääkäri pyrkii työssään välttämään ylidiagnostiikkaa, hän määrää todennäköisesti miehen PSA-testiin vain, jos tämä itse sitä pyytää ja toivoo testiä edelleen perusteellisen keskustelun jälkeen.

Eskelisen mukaan lääkärien ja potentiaalisten potilaiden tulisi tiedostaa myös ylidiagnostiikan haitalliset seuraukset. Vaikka potilas saattaa olla tyytyväinen saatuaan laboratoriolähetteen tai lääkereseptin, se ei välttämättä edistä hänen terveyttään ja selviytymistään.

Luottamus lääkärien ammattikuntaan riippuu siitä, huolehtiiko se eettisestä velvollisuudestaan olla tuottamatta haittaa. Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja tuottaa pahimmillaan haittaa, Eskelinen varoittaa.

Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää
Näkökulma | 03.04.2018

Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä,... » Lue lisää
Näkökulma | 29.03.2018

Aivot reagoivat jo paljon ennen työuupumusta

Digiaikana aivot ovat jatkuvassa tietotulvassa. Jos lepohetkiä ei ole,... » Lue lisää
Näkökulma | 22.03.2018

Miten laboratorio voi muuntautua tulosten toimittajasta diagnostiseksi kumppaniksi?

Laboratoriokokeita määrätään usein mutu-tuntumalla. Virheet vähenisivät ja oikeaan diagnoosiin... » Lue lisää
Näkökulma | 13.03.2018

Biohakkeri ottaa terveyden omiin käsiinsä

Tulevaisuudessa terveys ja hyvinvointi ovat entistä enemmän ihmisen itsensä... » Lue lisää
Näkökulma | 07.03.2018

Paras syöpähoito voi löytyä geenejä tutkimalla

Molekyyligeneettisiä testejä tarvitaan, jotta voidaan päätellä, hyötyisikö potilas kohdennetusta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Näkökulma | 21.02.2018

Vaikuttiko hoito ja kuinka paljon?

Asiakkailta kerätty tieto pitäisi saada mukaan sote-päätösten tekoon.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Näkökulma | 14.11.2017

Omakanta helpottaa tulosten välitystä potilaille

Paimio-Sauvon terveyskeskus kannustaa asiakkaita katsomaan laboratoriotuloksensa Omakannasta. Tämä nopeuttaa... » Lue lisää
Näkökulma | 10.11.2017

Julkiset laboratoriot pärjäävät sotessa – kunhan kilpailukyvystä pidetään huolta

Diagnostiikka-ala otti varaslähdön soteen jo 15 vuotta sitten, kun... » Lue lisää
Näkökulma | 06.11.2017

Laboratorio on tärkeä lenkki aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoketjussa

Kun aivovaltimo on tukossa, hoidolla on kova kiire: joka... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää