Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Julkaistu 13.04.2018
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Olli-Pekka Latvala
Eskelinen työskentelee Kustannus Oy Duodecimissa Omahoitopalvelujen päätoimittajana. Hän puhui aiheesta ”Ylidiagnostiikan yllykkeet” Tampereen Lääkäripäivillä 21.3.2018.
Eskelinen työskentelee Kustannus Oy Duodecimissa Omahoitopalvelujen päätoimittajana. Hän puhui aiheesta ”Ylidiagnostiikan yllykkeet” Tampereen Lääkäripäivillä 21.3.2018.

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja tuottaa pahimmillaan haittaa, varoittaa yleislääketieteen erikoislääkäri Seija Eskelinen Kustannus Oy Duodecimista.

Väsyttääkö? Ehkä nyt keväällä olet pirteämpi, mutta väsyttikö sinua marraskuussa?

Ehkäpä kärsit kilpirauhasen vajaatoiminnasta, joka ei näy laboratoriokokeissa? Testosteronin puutteesta? Piilevästä raudanpuutteesta tai B12-vitamiinin puutteesta?

Kaikkia näitä diagnooseja tarjotaan herkästi väsyneelle, vaikka tilanne saattaa johtua esimerkiksi pimeydestä tai stressistä.

Jos potilas menee marraskuussa vastaanotolle väsymyksen vuoksi ja lääkäri päättää aloittaa hoitokokeilun, kontrolliaika sovitaan maaliskuulle. Kuka tahansa on silloin virkistynyt, tehtiin mitä tahansa, yleislääketieteen erikoislääkäri Seija Eskelinen kärjistää.

Ylidiagnostiikkaa ruokkii moni tekijä: käsitys, että lääkärien on aina pyrittävä estämään vakava sairaus varhaisessa vaiheessa, liiallinen luottamus teknologiaan, yksilöllistetty sairauksien ehkäisy sekä taloudelliset pyrkimykset.

Kaikki tämä johtaa siihen, että tavalliseen elämään kuuluvista ongelmista, kuten väsymyksestä tai yksinäisyydestä, tehdään lääkehoitoa vaativia sairauksia.

Tolkkua sairauden kriteerien laajentamiseen

Yksi tapa lisätä hoidettavien määrää on muuttaa sairauksien diagnostisia kriteerejä siten, että aiempaa lievemmät oireet tai matalammat laboratorioarvot tulkitaan hoitoa vaativaksi sairaudeksi.

Suomessakin Käypä hoito -työryhmät ovat ottamassa käyttöön tarkistuslistaa, jonka perusteella ylidiagnostiikkaa pyritään hillitsemään.

Kun jonkin sairauden diagnostisia kriteerejä aiotaan laajentaa, olisi tärkeää arvioida, kuinka uuden kriteeristön käyttöönotto vaikuttaisi sairauden ilmaantuvuuteen ja esiintyvyyteen. Entä mitä hyötyä ja haittaa potilaille koituisi uuden määritelmän käyttöönotosta?

Seija Eskelinen huomauttaa, että taloudelliset pyrkimykset ovat usein ylidiagnostiikan taustalla. Sairauksia markkinoidaan ja vähäisiä terveysongelmia medikalisoidaan, jotta ihmiset hakeutuisivat tutkimuksiin ja hoitoihin.

Esimerkiksi eräs yksityissairaala markkinoi PSA-testiä kaikille yli 50-vuotiaille miehille joka vuosi. Markkinointimateriaalissa ei kerrota, miksi PSA on huono seulontatesti.

Sairauksien pelko lisää ylidiagnostiikkaa

Myös lääkärien omat asenteet vaikuttavat siihen, millaisia tutkimuksia he potilailleen määräävät.

Sairauden pelko on laajalle levinnyttä lääkäreiden, potilaiden ja viranomaisten joukossa. Pelätään enemmän jonkin asian huomaamatta jäämistä kuin ylidiagnostiikan haitallisia seurauksia, Seija Eskelinen kiteyttää.

Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan lääkäri määrää oireettoman miehen PSA-testiin herkimmin silloin, jos lääkäri kokee tärkeimmäksi tehtäväkseen välttää alidiagnostiikkaa. Nämä lääkärit tarjosivat testiä myös miehille, jotka eivät sitä itse pyytäneet.

Jos taas lääkäri pyrkii työssään välttämään ylidiagnostiikkaa, hän määrää todennäköisesti miehen PSA-testiin vain, jos tämä itse sitä pyytää ja toivoo testiä edelleen perusteellisen keskustelun jälkeen.

Eskelisen mukaan lääkärien ja potentiaalisten potilaiden tulisi tiedostaa myös ylidiagnostiikan haitalliset seuraukset. Vaikka potilas saattaa olla tyytyväinen saatuaan laboratoriolähetteen tai lääkereseptin, se ei välttämättä edistä hänen terveyttään ja selviytymistään.

Luottamus lääkärien ammattikuntaan riippuu siitä, huolehtiiko se eettisestä velvollisuudestaan olla tuottamatta haittaa. Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja tuottaa pahimmillaan haittaa, Eskelinen varoittaa.

Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää
Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää
Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää
Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää
Näkökulma | 03.04.2018

Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä,... » Lue lisää
Näkökulma | 29.03.2018

Aivot reagoivat jo paljon ennen työuupumusta

Digiaikana aivot ovat jatkuvassa tietotulvassa. Jos lepohetkiä ei ole,... » Lue lisää