Rokotekehitys on matka kohti normaalia

Julkaistu 13.08.2020
Teksti Juha-Pekka Honkanen
Kuvat Juha-Pekka Honkanen
Rokotteiden kehitysputki kestää tavallisesti vuosia, eikä tulosta aina edes saada. Koronarokote näyttää onnistuvan ennätysajassa, uskoo Mika Rämet.
Rokotteiden kehitysputki kestää tavallisesti vuosia, eikä tulosta aina edes saada. Koronarokote näyttää onnistuvan ennätysajassa, uskoo Mika Rämet.

Massiivisten panostusten siivittämänä ensimmäinen koronarokote aiotaan saada laajaan jakeluun jo vuoden 2021 aikana. Työ ei kuitenkaan tule kerralla valmiiksi. Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet odottaa, että koronarokotteita tullaan kehittämään vuosien ajan.

Koronapandemian hillitsemiseksi kehitetään rokotteita jopa yli sadassa eri tutkimushankkeessa. Edistyneimmät niistä ovat edenneet kesän kynnyksellä satojen vapaaehtoisten mahdollistamiin ihmiskokeisiin. Samanaikaisesti työtä jatketaan myös monilla rokoteteknologioilla. Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sanoo, etteivät ensimmäiset rokotteet onnistuessaankaan ole välttämättä täydellisiä ratkaisuja pandemiaan. Siksi useat samanaikaiset hankkeet ovat tärkeitä: onnistumiseen ei ole yhtä ainoaa varmaa reittiä.

Koronarokotteilla on saatu aikaiseksi samantyyppisiä immuunivasteita kuin infektiosta toipuneilla, mikä on lupaavaa. Ei kuitenkaan ole varmaa, tarvitseeko suojaavan rokotteen aktivoida soluvälitteistä immuniteettia vai tuottaa neutraloivia vasta-aineita.

Rämet arvioi, että suurin osa rokotehankkeista nojaa johonkin seitsemästä valtateknologiasta. Ensimmäisten joukossa koronarokotetta testaamaan päässeen Oxfordin yliopiston tutkimuksessa vaarattomaksi tehtyyn, varsin yleiseen adenovirukseen on liitetty koronaviruksen pintaproteiinia. Menetelmä oli kehitetty jo aiemmin ollutta MERS-epidemiaa vastaan ja tämän hetken koronatautia aiheuttavan koronaviruksen perimää käyttävän rokotteen ensimmäiset tulokset tulivatkin nopeasti. Rämetin mukaan rokote vaikuttaa suojaavan apinoita vaikealta taudilta, mutta virusta löytyi edelleen rokotettujenkin apinoiden hengitysteistä.

Tämä voi tarkoittaa ihmisillä sitä, että rokote vähentää tehohoidon tarvetta, mutta lieväoireinenkin sairaus olisi edelleen tartuttava. Jo teho vaikeaa tautimuotoa vastaan olisi todella iso asia.

Turvallisuus korostuu kotimaisissa kärkihankkeissa

Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan yhdessä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa kehittämässä rokotteessa ei käytetä virusta ollenkaan, vaan ainoastaan koronaviruksen pintaproteiinia. Tampereen yliopiston rokotetutkimus astuu tästä kehityssuunnasta vielä yhden askeleen eteenpäin, sillä sen VLP-teknologiassa käytetään keinotekoisesti luotuja koronaviruksen rakennetta jäljitteleviä
partikkeleita (virus-like particles). Jos menetelmä toimii, elimistö kehittää immuunivasteen, joka muistuttaa ihmisen aidosti sairastuessa muodostamaa vastetta.

VLP on työläs tapa tehdä rokotetta, mutta todennäköisesti tehon ja turvallisuuden suhde olisi siinä paras. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä ja monipuolinen immuunivaste.

Kesäkuussa oli vielä epäselvää, miten koronaviruksen kaltaisten kappaleiden valmistaminen onnistuu. Menetelmä sinänsä on vanha, sillä Tampereen yliopistossa on Rämetin mukaan kehitetty vastaavanlaisia rokotteita eri viruksille jo vuosikymmenten ajan. Kun valmistustapa on selvä, rokotteen toimivuuden selvittäminen on Rämetin mukaan merkittävästi selkeämpää.

Toivomme mukaan olemme onnistuneet tekemään ensimmäiset VLP-rokotteet vielä tämän vuoden aikana, jonka jälkeen pääsemme siirtymään eläinkokeisiin.

Koronarokotteita voidaan tutkia Suomessa

Tehokkaan ja turvallisen valmistustavan löytäminen on viimeinen etappi ennen laajoja testauksia. Ihmiskokeissa vapaaehtoisia ei kuitenkaan altisteta koronavirukselle tahallisesti, vaan niissä seurataan koronarokotteen saaneiden ja näiden verrokkiryhmän sairastuvuutta. Tehon osoittaminen väestötasolla vaatii suurta osallistujien määrää ja myös riittävää koronaviruksen esiintyvyyttä heidän alueellaan. Rokotetutkimuskeskuksella on Suomessa
kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimuskeskusten verkosto. Tässä mielessä Suomi on erittäin houkutteleva maa myös koronarokotteiden kliinisen tehon tutkimiseen.

Mitä enemmän koronasairastumisia alueelle ilmenee, sitä nopeammin rokotettujen ja kontrolliryhmien ryhmien erot näkyvät. Tutkimusta voi myös nopeuttaa lisäämällä tutkittavien määrää.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Mylab Nyt 1/2020 lehdessä heinäkuussa.

Mylab Nyt Referenssit | 03.09.2020

Mehiläisen projekti Etelä- Koreaan sujui rivakasti

Mehiläinen lähetti keväällä koronavirusnäytteitä analysoitavaksi Etelä-Koreaan. Mylab auttoi potilaiden... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 21.08.2020

Kliinisen mikrobiologian hyvät, pahat ja me

Tyksin laboratoriotoimialueen johtaja Antti Hakanen ei ajatellut olevansa mediaseksikkäällä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 13.08.2020

Rokotekehitys on matka kohti normaalia

Massiivisten panostusten siivittämänä ensimmäinen koronarokote aiotaan saada laajaan jakeluun... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.07.2020

Korona tuli taloon, osa 2

Tänä keväänä ihmisten elämä mullistui monin tavoin, kun koronaviruspandemia... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 30.06.2020

Korona tuli taloon, osa 1

Tänä keväänä ihmisten elämä mullistui monin tavoin, kun koronaviruspandemia... » Lue lisää
Mylab Nyt Uutiset | 26.06.2020

Kiireinen koronakevät asiakkailla ja Mylabissa

Mylabin kevät oli kiireinen, kun koronavirusepidemia muutti asiakkaiden tarpeita... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Uutiset | 13.02.2018

Mylabin palvelut saavat uuden nimen

Mylabin palvelut ja ohjelmistotuotteet tunnistat nyt nimestä My+®. Tavoitteena... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 25.10.2017

Just siirsi asiakkaan keskiöön

Järvenpäässä valmistaudutaan sote-uudistukseen monella rintamalla. Tammikuussa avautui uusi sosiaali-... » Lue lisää