Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Julkaistu 03.04.2018
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Olli-Pekka Latvala
Erikoistutkija, dosentti Sari Castrén THL:stä kertoi netti-, some- ja peliriippuvuudesta Tampereen Lääkäripäivillä.
Erikoistutkija, dosentti Sari Castrén THL:stä kertoi netti-, some- ja peliriippuvuudesta Tampereen Lääkäripäivillä.

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä, sietokyvyn kasvua, vieroitusoireita ja retkahduksia, kertoi dosentti Sari Castrén Tampereen Lääkäripäivillä.

Kun henkilö uppoutuu täysin internetin ja sosiaalisen median maailmaan, päivittää some-kanavaansa pakonomaisesti ja kokee voimakasta ahdistusta, jos joutuu olemaan päivänkin ilman nettiä, kyse voi olla hoitoa vaativasta riippuvuudesta.

Erikoistutkija, dosentti Sari Castrén THL:stä toteaa, että riippuvuus voi syntyä oikeastaan mihin tahansa asiaan, joka tuottaa meille mielihyvää. Sairaudeksi riippuvuus muuttuu, kun se aiheuttaa merkittävää haittaa arkielämälle ja toiminnan lopettaminen tuntuu mahdottomalta.

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa hyvin samankaltaisia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä, sietokyvyn kasvua, vieroitusoireita ja retkahduksia. Yritys vähentää käyttöä ei onnistu, Castrén kiteyttää.

Tutkituin toiminnallisista riippuvuuksista on rahapeliriippuvuus, joka on ainoana mukana kansainvälisissä tautiluokituksissa.

Nettiriippuvuus ja sen alaluokka someriippuvuus ovat sen sijaan niin uusia ilmiöitä, että niiden tunnistaminen on ammattilaisellekin vaikeaa.

On varsin häilyvää, milloin netin- ja somenkäyttö muuttuu hoitoa vaativaksi riippuvuudeksi. Todennäköisesti sitä esiintyy kuitenkin paljon enemmän, kuin on arvioitu. Tällä hetkellä asian mittaamiseksi ei vielä ole yhtenäisiä mittareita, Castrén pohtii.

Riippuvuus muuttaa aivojen toimintaa

Sari Castrén korostaa, että riippuvuus on sairaus, joka muuttaa aivojen toimintaa. Taustalla on aivojen mielihyväjärjestelmän häiriintyminen, joka aiheuttaa pakonomaista käyttäytymistä.

Riippuvuutta aiheuttava päihde tai toiminta vapauttaa aivoissa välittäjäaine dopamiinia, ”aivojen suklaata”, joka tuottaa iloa ja hyvää mieltä. Tulemmekin siis oikeastaan riippuvaiseksi tästä välittäjäaineesta ja sen tuomasta mielihyvästä.

Tutkimusten mukaan saatavuus kasvattaa riippuvuudelle altistumista, ja sosiaalinen tuki puolestaan suojaa siltä. Riippuvuus voi siirtyä aineesta tai toiminnasta toiseen ja kohdistua myös useisiin kohteisiin samaan aikaan, Castrén kuvailee.

Toiminnallinen riippuvuus saattaa olla seurausta myös henkilön muista ongelmista. Taustalla voi olla esimerkiksi hoitamaton tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriö ADHD, masennus, ahdistuneisuushäiriö tai persoonallisuushäiriö.

Jos nämä ongelmat jätetään hoitamatta, kerran voitettu riippuvuus voi syntyä uudelleen johonkin toiseen mielihyvää tuottavaan aineeseen tai toimintaan.

Lisää tutkimusta kaivataan

Toiminnallisen riippuvuuden hoidossa voidaan käyttää esimerkiksi motivoivaa haastattelua, josta on saatu hyviä tuloksia myös päihdeongelmien hoidossa. Motivoiva toimintatapa perustuu asiakkaan ja työntekijän luottamukseen ja kumppanuuteen, jossa osapuolet ratkaisevat ongelmia ja tarkastelevat ristiriitoja yhdessä.

Lääkkeistä naltreksoni ja nalmefeeni voivat toimia lyhytaikaisesti muun hoidon tukena, erityisesti alkoholin ja rahapelaamisen himon vähentäjänä.

Lisää tutkimusta tarvitaan esimerkiksi riippuvuuksien riskitekijöistä ja suojaavista tekijöistä sekä niin psykososiaalisen kuin farmakologisenkin hoidon vaikuttavuudesta, Castrén summaa.

 

 

 

Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Näkökulma | 15.05.2019

Voiko kuntien digiyhteistyö onnistua?

Pystyvätkö kunnat tekemään yhteisiä päätöksiä digihankkeissa, vai tarvitaanko tiukempaa... » Lue lisää
Näkökulma | 11.01.2019

Olisiko aika jo kypsä geenivirheiden kantajuusseulonnalle?

Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen THL:stä uskoo, että on. Seulonnalla voitaisiin... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma

Miksi sepelvaltimotaudin riskitesti yleistyy niin hitaasti?

Plasman keramidipitoisuus on osoitettu luotettavaksi keinoksi ennustaa, keillä on... » Lue lisää
Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2018

Geenisakset – lääketieteen seuraava läpimurto?

CRISPR-tekniikalla haluttu geeni saadaan vietyä juuri oikeaan paikkaan genomissa.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää