Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Julkaistu 03.04.2018
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Olli-Pekka Latvala
Erikoistutkija, dosentti Sari Castrén THL:stä kertoi netti-, some- ja peliriippuvuudesta Tampereen Lääkäripäivillä.
Erikoistutkija, dosentti Sari Castrén THL:stä kertoi netti-, some- ja peliriippuvuudesta Tampereen Lääkäripäivillä.

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä, sietokyvyn kasvua, vieroitusoireita ja retkahduksia, kertoi dosentti Sari Castrén Tampereen Lääkäripäivillä.

Kun henkilö uppoutuu täysin internetin ja sosiaalisen median maailmaan, päivittää some-kanavaansa pakonomaisesti ja kokee voimakasta ahdistusta, jos joutuu olemaan päivänkin ilman nettiä, kyse voi olla hoitoa vaativasta riippuvuudesta.

Erikoistutkija, dosentti Sari Castrén THL:stä toteaa, että riippuvuus voi syntyä oikeastaan mihin tahansa asiaan, joka tuottaa meille mielihyvää. Sairaudeksi riippuvuus muuttuu, kun se aiheuttaa merkittävää haittaa arkielämälle ja toiminnan lopettaminen tuntuu mahdottomalta.

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa hyvin samankaltaisia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä, sietokyvyn kasvua, vieroitusoireita ja retkahduksia. Yritys vähentää käyttöä ei onnistu, Castrén kiteyttää.

Tutkituin toiminnallisista riippuvuuksista on rahapeliriippuvuus, joka on ainoana mukana kansainvälisissä tautiluokituksissa.

Nettiriippuvuus ja sen alaluokka someriippuvuus ovat sen sijaan niin uusia ilmiöitä, että niiden tunnistaminen on ammattilaisellekin vaikeaa.

On varsin häilyvää, milloin netin- ja somenkäyttö muuttuu hoitoa vaativaksi riippuvuudeksi. Todennäköisesti sitä esiintyy kuitenkin paljon enemmän, kuin on arvioitu. Tällä hetkellä asian mittaamiseksi ei vielä ole yhtenäisiä mittareita, Castrén pohtii.

Riippuvuus muuttaa aivojen toimintaa

Sari Castrén korostaa, että riippuvuus on sairaus, joka muuttaa aivojen toimintaa. Taustalla on aivojen mielihyväjärjestelmän häiriintyminen, joka aiheuttaa pakonomaista käyttäytymistä.

Riippuvuutta aiheuttava päihde tai toiminta vapauttaa aivoissa välittäjäaine dopamiinia, ”aivojen suklaata”, joka tuottaa iloa ja hyvää mieltä. Tulemmekin siis oikeastaan riippuvaiseksi tästä välittäjäaineesta ja sen tuomasta mielihyvästä.

Tutkimusten mukaan saatavuus kasvattaa riippuvuudelle altistumista, ja sosiaalinen tuki puolestaan suojaa siltä. Riippuvuus voi siirtyä aineesta tai toiminnasta toiseen ja kohdistua myös useisiin kohteisiin samaan aikaan, Castrén kuvailee.

Toiminnallinen riippuvuus saattaa olla seurausta myös henkilön muista ongelmista. Taustalla voi olla esimerkiksi hoitamaton tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriö ADHD, masennus, ahdistuneisuushäiriö tai persoonallisuushäiriö.

Jos nämä ongelmat jätetään hoitamatta, kerran voitettu riippuvuus voi syntyä uudelleen johonkin toiseen mielihyvää tuottavaan aineeseen tai toimintaan.

Lisää tutkimusta kaivataan

Toiminnallisen riippuvuuden hoidossa voidaan käyttää esimerkiksi motivoivaa haastattelua, josta on saatu hyviä tuloksia myös päihdeongelmien hoidossa. Motivoiva toimintatapa perustuu asiakkaan ja työntekijän luottamukseen ja kumppanuuteen, jossa osapuolet ratkaisevat ongelmia ja tarkastelevat ristiriitoja yhdessä.

Lääkkeistä naltreksoni ja nalmefeeni voivat toimia lyhytaikaisesti muun hoidon tukena, erityisesti alkoholin ja rahapelaamisen himon vähentäjänä.

Lisää tutkimusta tarvitaan esimerkiksi riippuvuuksien riskitekijöistä ja suojaavista tekijöistä sekä niin psykososiaalisen kuin farmakologisenkin hoidon vaikuttavuudesta, Castrén summaa.

 

 

 

Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää
Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää
Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää
Näkökulma | 03.04.2018

Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä,... » Lue lisää
Näkökulma | 29.03.2018

Aivot reagoivat jo paljon ennen työuupumusta

Digiaikana aivot ovat jatkuvassa tietotulvassa. Jos lepohetkiä ei ole,... » Lue lisää
Näkökulma | 22.03.2018

Miten laboratorio voi muuntautua tulosten toimittajasta diagnostiseksi kumppaniksi?

Laboratoriokokeita määrätään usein mutu-tuntumalla. Virheet vähenisivät ja oikeaan diagnoosiin... » Lue lisää
Näkökulma | 13.03.2018

Biohakkeri ottaa terveyden omiin käsiinsä

Tulevaisuudessa terveys ja hyvinvointi ovat entistä enemmän ihmisen itsensä... » Lue lisää
Näkökulma | 07.03.2018

Paras syöpähoito voi löytyä geenejä tutkimalla

Molekyyligeneettisiä testejä tarvitaan, jotta voidaan päätellä, hyötyisikö potilas kohdennetusta... » Lue lisää