My+® verikeskussovellus otettiin maaliskuun alussa käyttöön kaikissa HUSLABin kahdeksassa verikeskuksessa. 
My+® verikeskussovellus otettiin maaliskuun alussa käyttöön kaikissa HUSLABin kahdeksassa verikeskuksessa. 
My+® verikeskussovelluksen käyttöönotto muutti myös verivaraston hallintaa verikeskuksissa. 
My+® verikeskussovelluksen käyttöönotto muutti myös verivaraston hallintaa verikeskuksissa. ”Vihdoinkin!”
Näin totesi moni HUSLABin verikeskuksissa, kun uusi My+® verikeskussovellus otettiin käyttöön maaliskuun alussa. Vanha verikeskusohjelma Vertti sammutettiin aamulla kello 8, ja uuteen järjestelmään siirryttiin iltapäivällä. Suurta päivää oli edeltänyt iso suunnittelu-ja koulutusurakka, eikä työ loppunut onnistuneeseen käyttöönottoon.
Kyllä siinä aluksi tehtiin ympäripyöreitä päiviä, kun selvitimme asioita, joita ei ehkä ollut huomattu ottaa huomioon. Mutta yleisesti olimme positiivisella mielellä, kertoo projektipäällikkö, tietojärjestelmäsuunnittelija Johanna Forstén HUSLABista.
Kaikki tsemppasivat todella hienosti. Vaikka päivät olivat pitkiä, oli kiva tehdä töitä yhteisen projektin eteen, säestää Meilahden verikeskuksen erikoislääkäri Tuulia Palukka.
My+® verikeskussovellus otettiin kerralla käyttöön kaikissa HUSLABin kahdeksassa verikeskuksessa. Niiden kautta kulkee noin 30 prosenttia Suomen verivalmisteista. Uusi tietojärjestelmä muutti merkittävästi koko verensiirtoketjun prosessia HUSLABissa ja osastoilla. Suurin muutos oli ”type and screen” -käytäntö ja siihen liittyvä sähköinen sopivuuskoe. Käytäntöön soveltuu noin 90 prosenttia potilaista. Ulkopuolelle jäävät vain potilaat, joilla on todettu punasoluvasta-aineita, sekä osa kantasolu- ja elinsiirtopotilaista. Aiemmin HUSLABin verikeskukset tekivät fyysisen, serologisen sopivuuskokeen jokaiselle verivalmisteelle, joka oli lähdössä potilaalle. Nyt sopivuuskoe voidaan useimmiten tehdä sähköisesti, mikä nopeuttaa verensiirtoja ja vapauttaa laboratoriohoitajien työaikaa muuhun toimintaan.
Myös inhimillisten virheiden mahdollisuus pienenee, kun järjestelmä tarkistaa, että potilas saa juuri hänelle sopivat verivalmisteet, laboratoriohoitaja Liisa Mäki huomauttaa.
Kun potilaalle tilataan verivalmisteita, hänestä otetaan samalla sopivuusnäyte, jolle tehdään verikeskuksessa veriryhmämääritys ja laaja punasoluvasta-aineiden seulonta. Jos vasta-aineita ei ole ja potilas täyttää muutkin kriteerit, tietojärjestelmä tekee sähköisen sopivuuskokeen eli vertaa verinäytteentietoja verivalmisteen tietoihin. Sopivuusnäyte on voimassa viisi vuorokautta, joiden aikana potilaalle voidaan toimittaa lisäverta nopeastikin.
Aiemmin, jos potilas alkoi vaikkapa vuotaa leikkaussalissa, meni noin puoli tuntia, että saimme ristattua hänelle lisää punasoluvalmisteita. Nyt sähköinen sopivuuskoe vie vain muutaman minuutin, bioanalyytikko Nessa Heidar Mehrabipour vertaa.
Esimerkiksi onnettomuustilanteissa joudutaan edelleen käyttämään ristaamattomia hätäverivalmisteita. Mutta jos sopivuustutkimukset on tehty eikä potilaalla ole vastaaineita, hätäverensiirto voi nyt olla yhtä turvallinen kuin suunniteltu verensiirto.
Myös verivaraston hallinta muuttui uuden tietojärjestelmän myötä.
Kliininen asiantuntija Ulla Peltola kertoo, että aiemmin verivalmisteita ei kirjattu sisään tietojärjestelmään. Nyt se on välttämätöntä, jotta järjestelmällä on jotain, mitä se vertaa potilaan tietoihin. Kun kaikki verivalmisteet löytyvät tietojärjestelmästä, varastoa voidaan myös hallita sähköisesti.
Jos tarvitaan jotain erityistä valmistetta, tietojärjestelmä kertoo, onko sitä varastossa vai ei. Laboratoriohoitajan ei tarvitse enää penkoa sopivaa valmistetta kylmäkaapeista, Peltola lisää.
Aiemmin varastossa oli iso määrä tietyille potilaille varattuja verivalmisteita. Nyt varasto on kaikkien potilaiden käytössä, ja pussit nimikoidaan vasta, kun ne lähetetään osastoille.
Voimme käyttää verivalmisteita ikäjärjestyksessä, jolloin ne menevät tuoreempina potilaille. Isot pussimäärät eivät enää odota varastossa, tarvitseeko joku tietty potilas niitä, laboratoriohoitaja Liisa Mäki kuvailee.
Entä itse tietojärjestelmä ja sen käyttöliittymä, ovatko käyttäjät tyytyväisiä siihen?
Ohjelma on hyvä ja juuri sitä, mitä odotimmekin, bioanalyytikko Nessa Heidar Mehrabipour kiteyttää kokemukset.
Erikoislääkäri Tuulia Palukka on tästä samaa mieltä.
Järjestelmää on ihan superhelppo käyttää: toiminnot löytyvät loogisesti sieltä, mistä niiden odottaisikin löytyvän. Lähinnä haasteena ovat meidän omat käytäntömme, eli minne mitkäkin asiat kirjataan, hän kertoo.
Uusi tietojärjestelmä muuttaa työtapoja paitsi verikeskuksissa, myös hoitoyksiköissä. Niiden pitää esimerkiksi miettiä, kannattaako veritilauksia tehdä varmuuden vuoksi, sillä silloin sopivuusnäytteitä tulee verikeskuksiin tutkittavaksi todella paljon. Projektipäällikkö Johanna Forsténin mukaan HUSLABissa on tehty paljon työtä, jotta kaikki prosessit saadaan sujuviksi.
Tämä on vielä uuden opettelun aikaa, ennen kuin pääsemme oikeasti rutiiniin. Vasta sitten näemme paremmin sen hyödyn,
joka uudesta tietojärjestelmästä tulee, hän toteaa.