Miten laboratorio voi muuntautua tulosten toimittajasta diagnostiseksi kumppaniksi?

Julkaistu 22.03.2018
Teksti Sanna Sevänen
Kuvat Mikko Käkelä
Professori Georg Hoffman
Professori Georg Hoffman

Laboratoriokokeita määrätään usein mutu-tuntumalla. Virheet vähenisivät ja oikeaan diagnoosiin päädyttäisiin nopeammin, jos käytettäisiin diagnoosipolkuja. Professori Georg Hoffman Münchenin yliopistosta puhui aiheesta Labquality Days –tapahtumassa perjantaina 9. helmikuuta.

Puolet käytettävissä olevista laboratoriokokeista jää liian vähälle käytölle, koska uusia testejä ei tunneta riittävän hyvin tai määräykset tehdään vanhan tavan mukaan, ajattelematta sen kummemmin. Toisaalta taas joitain kokeita määrätään liikaa, esimerkiksi tilanteissa, joissa koetuloksista ei ole mitään hyötyä.

Yli- ja alikäytön määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta vuosikymmeniin.

Väärien ja turhien testien tekemistä voidaan vähentää kouluttamalla lääkäreitä ja tekemällä toistuvia tarkastuksia, mutta tulokset haihtuvat nopeasti sen jälkeen, kun toimet lopetetaan, professori Georg Hoffman kertoi.

Siksi laboratoriokokeiden määräämiseen pitäisi luoda suuntaviivat, jotka ohjaisivat diagnoosin tekemistä kokonaisuudessaan. Suomessakin tunnetaan jo hoitopolut, mutta niiden rinnalle Hoffman haluaisi luoda diagnoosipolkuja.

Laboratoriot voisivat ottaa diagnoosipolkujen luomisen vastuulleen, ja muuttua tulosten toimittajista aktiivisiksi toimijoiksi ja kumppaneiksi diagnoosin tekemisessä, Hoffman totesi.

Saksassa diagnoosipolut ovat jo käytössä, ja Hoffman on yksi polkuja esittelevän Laboratory Diagnostic Pathways –kirjan kirjoittajista.

Älykäs tapa diagnosoida

Diagnoosipolut ovat esimerkki siinä, miten terveydenhuoltoa voidaan kehittää ja tehostaa tietokoneiden avulla. Polut perustuvat päätöksentekopuihin ja jos-sitten-sääntöihin.

Alun perin polut kehitettiin kuvaamaan ja standardisoimaan diagnoosin tekemisen etenemistä lääkärin kysymyksestä tai epäilyksestä tuloksiin. Polkujen tarkoitus on auttaa diagnoosiin nopeasti ja virheettömästi, sillä niiden ansiosta määrätään oikea laboratoriokoe oikeassa vaiheessa.

Tiedämme, että virheitä ja vääriä tuloksia tulee aina, mutta diagnoosipolkujen avulla voimme vähentää niitä. Se edellyttää, että tiedämme kokeiden herkkyyden ja tarkkuuden ja ymmärrämme, mitä koetuloksista voi päätellä, Hoffman sanoi.

Usein alkuvaiheessa voi olla parasta luoda kysely tarkentamaan potilaan oireita, ja päättää vasta sitten, mitä laboratoriokokeita tarvitaan.

Hakuammunnan sijaan yleensä kannattaa valita aluksi testejä, jotka suurella varmuudella sulkevat pois joitain yleisimpiä vaihtoehtoja ja siirtyä vasta sen jälkeen tarkempiin testeihin. Mitä useampia tällaisia portaita diagnoosipolussa on, sitä vähemmän tehdään vääriä diagnooseja, Hoffman totesi.

Polut suunnitellaan niin, että kokeita määrätään vain siihen asti, kunnes saadaan vastaus alkuperäiseen kysymykseen. Toisin sanoen voidaan esimerkiksi todeta, että potilaalla joko on tai ei ole sairautta.

Ei aivoja narikkaan

Miten laboratoriot voivat sitten ryhtyä diagnoosipolkujen tekoon ja pyrkiä kumppaneiksi diagnoosin tekemisessä? Ensimmäinen askel on Hoffmanin mukaan ongelmien tunnistaminen.

Mitä diagnooseja tehdään paljon, minkä diagnoosien tekeminen on vaikeaa? Mitä kokeita määrätään liikaa tai turhaan, mitä kokeita pitäisi käyttää enemmän?

Pyydä lupaa ylemmältä johdolta ja perustele diagnoosipolkujen tarve säästöillä ja paremmilla diagnooseilla. Ota mukaan kaikki tarvittavat ammattiryhmät ja perusta työryhmä, joka hyväksyy suuntaviivat ja auttaa niiden vakiinnuttamisessa käytäntöön, Hoffman ohjeisti.

Lääketieteellisestä näkökulmasta diagnoosipolkujen käyttöä rajoittaa se, että ne eivät sovellu potilaille, joilla on useita sairauksia. Polkuja ei myöskään pysty hyödyntämään, jos ei ole selvää epäilystä tietystä sairaudesta tai kysymystä, johon halutaan vastaus.

Tekniset haasteet puolestaan koskevat muun muassa helppokäyttöisten ohjelmistojen puuttumista. Tarjolla ei myöskään ole ohjelmaa, joka ilmoittaisi, jos diagnoosipolkuun luodaan vääriä tai ristiriitaisia kysymyksiä.

Diagnoosipoluilla on taipumus myös saada ihmiset laittamaan aivot narikkaan. Se ei kuitenkaan ole tarkoitus, vaan diagnoosipolku on apuväline ja päätökset tekee aina ihminen, Hoffman sanoi.

 

Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää
Näkökulma | 03.04.2018

Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä,... » Lue lisää
Näkökulma | 29.03.2018

Aivot reagoivat jo paljon ennen työuupumusta

Digiaikana aivot ovat jatkuvassa tietotulvassa. Jos lepohetkiä ei ole,... » Lue lisää
Näkökulma | 22.03.2018

Miten laboratorio voi muuntautua tulosten toimittajasta diagnostiseksi kumppaniksi?

Laboratoriokokeita määrätään usein mutu-tuntumalla. Virheet vähenisivät ja oikeaan diagnoosiin... » Lue lisää
Näkökulma | 13.03.2018

Biohakkeri ottaa terveyden omiin käsiinsä

Tulevaisuudessa terveys ja hyvinvointi ovat entistä enemmän ihmisen itsensä... » Lue lisää
Näkökulma | 07.03.2018

Paras syöpähoito voi löytyä geenejä tutkimalla

Molekyyligeneettisiä testejä tarvitaan, jotta voidaan päätellä, hyötyisikö potilas kohdennetusta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Näkökulma | 21.02.2018

Vaikuttiko hoito ja kuinka paljon?

Asiakkailta kerätty tieto pitäisi saada mukaan sote-päätösten tekoon.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Näkökulma | 14.11.2017

Omakanta helpottaa tulosten välitystä potilaille

Paimio-Sauvon terveyskeskus kannustaa asiakkaita katsomaan laboratoriotuloksensa Omakannasta. Tämä nopeuttaa... » Lue lisää
Näkökulma | 10.11.2017

Julkiset laboratoriot pärjäävät sotessa – kunhan kilpailukyvystä pidetään huolta

Diagnostiikka-ala otti varaslähdön soteen jo 15 vuotta sitten, kun... » Lue lisää
Näkökulma | 06.11.2017

Laboratorio on tärkeä lenkki aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoketjussa

Kun aivovaltimo on tukossa, hoidolla on kova kiire: joka... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää