Miten laboratorio voi muuntautua tulosten toimittajasta diagnostiseksi kumppaniksi?

Julkaistu 22.03.2018
Teksti Sanna Sevänen
Kuvat Mikko Käkelä
Professori Georg Hoffman
Professori Georg Hoffman

Laboratoriokokeita määrätään usein mutu-tuntumalla. Virheet vähenisivät ja oikeaan diagnoosiin päädyttäisiin nopeammin, jos käytettäisiin diagnoosipolkuja. Professori Georg Hoffman Münchenin yliopistosta puhui aiheesta Labquality Days –tapahtumassa perjantaina 9. helmikuuta.

Puolet käytettävissä olevista laboratoriokokeista jää liian vähälle käytölle, koska uusia testejä ei tunneta riittävän hyvin tai määräykset tehdään vanhan tavan mukaan, ajattelematta sen kummemmin. Toisaalta taas joitain kokeita määrätään liikaa, esimerkiksi tilanteissa, joissa koetuloksista ei ole mitään hyötyä.

Yli- ja alikäytön määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta vuosikymmeniin.

Väärien ja turhien testien tekemistä voidaan vähentää kouluttamalla lääkäreitä ja tekemällä toistuvia tarkastuksia, mutta tulokset haihtuvat nopeasti sen jälkeen, kun toimet lopetetaan, professori Georg Hoffman kertoi.

Siksi laboratoriokokeiden määräämiseen pitäisi luoda suuntaviivat, jotka ohjaisivat diagnoosin tekemistä kokonaisuudessaan. Suomessakin tunnetaan jo hoitopolut, mutta niiden rinnalle Hoffman haluaisi luoda diagnoosipolkuja.

Laboratoriot voisivat ottaa diagnoosipolkujen luomisen vastuulleen, ja muuttua tulosten toimittajista aktiivisiksi toimijoiksi ja kumppaneiksi diagnoosin tekemisessä, Hoffman totesi.

Saksassa diagnoosipolut ovat jo käytössä, ja Hoffman on yksi polkuja esittelevän Laboratory Diagnostic Pathways –kirjan kirjoittajista.

Älykäs tapa diagnosoida

Diagnoosipolut ovat esimerkki siinä, miten terveydenhuoltoa voidaan kehittää ja tehostaa tietokoneiden avulla. Polut perustuvat päätöksentekopuihin ja jos-sitten-sääntöihin.

Alun perin polut kehitettiin kuvaamaan ja standardisoimaan diagnoosin tekemisen etenemistä lääkärin kysymyksestä tai epäilyksestä tuloksiin. Polkujen tarkoitus on auttaa diagnoosiin nopeasti ja virheettömästi, sillä niiden ansiosta määrätään oikea laboratoriokoe oikeassa vaiheessa.

Tiedämme, että virheitä ja vääriä tuloksia tulee aina, mutta diagnoosipolkujen avulla voimme vähentää niitä. Se edellyttää, että tiedämme kokeiden herkkyyden ja tarkkuuden ja ymmärrämme, mitä koetuloksista voi päätellä, Hoffman sanoi.

Usein alkuvaiheessa voi olla parasta luoda kysely tarkentamaan potilaan oireita, ja päättää vasta sitten, mitä laboratoriokokeita tarvitaan.

Hakuammunnan sijaan yleensä kannattaa valita aluksi testejä, jotka suurella varmuudella sulkevat pois joitain yleisimpiä vaihtoehtoja ja siirtyä vasta sen jälkeen tarkempiin testeihin. Mitä useampia tällaisia portaita diagnoosipolussa on, sitä vähemmän tehdään vääriä diagnooseja, Hoffman totesi.

Polut suunnitellaan niin, että kokeita määrätään vain siihen asti, kunnes saadaan vastaus alkuperäiseen kysymykseen. Toisin sanoen voidaan esimerkiksi todeta, että potilaalla joko on tai ei ole sairautta.

Ei aivoja narikkaan

Miten laboratoriot voivat sitten ryhtyä diagnoosipolkujen tekoon ja pyrkiä kumppaneiksi diagnoosin tekemisessä? Ensimmäinen askel on Hoffmanin mukaan ongelmien tunnistaminen.

Mitä diagnooseja tehdään paljon, minkä diagnoosien tekeminen on vaikeaa? Mitä kokeita määrätään liikaa tai turhaan, mitä kokeita pitäisi käyttää enemmän?

Pyydä lupaa ylemmältä johdolta ja perustele diagnoosipolkujen tarve säästöillä ja paremmilla diagnooseilla. Ota mukaan kaikki tarvittavat ammattiryhmät ja perusta työryhmä, joka hyväksyy suuntaviivat ja auttaa niiden vakiinnuttamisessa käytäntöön, Hoffman ohjeisti.

Lääketieteellisestä näkökulmasta diagnoosipolkujen käyttöä rajoittaa se, että ne eivät sovellu potilaille, joilla on useita sairauksia. Polkuja ei myöskään pysty hyödyntämään, jos ei ole selvää epäilystä tietystä sairaudesta tai kysymystä, johon halutaan vastaus.

Tekniset haasteet puolestaan koskevat muun muassa helppokäyttöisten ohjelmistojen puuttumista. Tarjolla ei myöskään ole ohjelmaa, joka ilmoittaisi, jos diagnoosipolkuun luodaan vääriä tai ristiriitaisia kysymyksiä.

Diagnoosipoluilla on taipumus myös saada ihmiset laittamaan aivot narikkaan. Se ei kuitenkaan ole tarkoitus, vaan diagnoosipolku on apuväline ja päätökset tekee aina ihminen, Hoffman sanoi.

 

Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää
Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää
Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää