Miksi preanalytiikan laatua ei valvota?

Julkaistu 20.10.2015

Miksi preanalytiikan laatua ei valvota?

Valtaosa – jopa 60 prosenttia – laboratorioprosessin virheistä tapahtuu preanalytiikassa. Vain joka viides virhe tehdään analyysivaiheessa. Silti analytiikasta kerätään valtavasti laatutietoa, mutta preanalytiikasta ei juuri ollenkaan.

– Analyysivaiheen kontrollinäytteiden tarkkailuun on todella paneuduttu. Samaan aikaan preanalytiikassa systemaattinen seuranta on laiminlyöty, kiteyttää professori Kerttu Irjala.

Pari muuttujaa

Virheille altistavia tekijöitä on preanalytiikassa useita. Kaikki lähtee biologisista taustavariaatioista, kuten aterioinnista ja juomisesta, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi lopullisiin tuloksiin. Siksi ne tulisi ohjeistaa kunnolla.

– Kannattaa esimerkiksi juoda ihan tolkuttomasti, jos on menossa huumetestiin ja on sattunut polttamaan kannabista, Irjala vitsailee.

Myös näytteenottohetkeen liittyy pari muuttujaa. Tyypillisin niistä on tilanne, jossa näytteenotossa on väärä potilas.

Näytteen käsittelyssä virheille altistavat muun muassa aikaviiveet.

Irjala muistuttaa, että taustalla tuloksiin vaikuttavat myös esimerkiksi potilasohjeet ja niiden saatavuus.

– Maallikko ei ymmärrä meidän kieltämme. Tähän pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota.

Myös tutkimuksia tilaavan lääkärin osuus on merkittävä.

– On vääriä pyyntöjä ja teknisesti huonoja tilausvalikoita. Tilausvalikkoa ei pitäisi ruksailla summassa, mutta monella lääkäriasemalla valikko on ihan pöhkö.

Kävitkö yöllä vessassa?

Irjana mukaan preanalytiikan systemaattinen seuranta on mahdollista, jos siihen vain löytyy tahtoa. Ratkaisun avaimet löytyvät laboratorion it-järjestelmistä.

– Järjestelmiin tulisi voida missä tahansa prosessin vaiheessa merkitä, jos jotain poikkeavaa paljastuu. Kaikki virheet ja virhelähteet pitäisi rekisteröidä. Kuten se, jos potilas ei ole paastonnut tai hän on tupakoinut ennen näytteenottoon tuloa. Tai jos hän on käynyt yöllä vessassa. Tosin kuka tuota viimeistä nyt tunnustaa. En minä ainakaan!

Myös raskauden kesto tulisi aina merkitä tietoihin.

– Ei-raskaana olevien viitearvojen käyttö raskaana oleviin on yksinkertaisesti tyhmää.

Edelleen tietoihin pitäisi merkitä käytetyt lääkkeet ja näytteenoton vuorokaudenaika. Jälkimmäinen vaikuttaa esimerkiksi testosteroniin.

– Viitearvot on tehty aamupäivällä, mutta silti näytteitä otetaan iltapäivällä. Tässä on ratkaiseva ero etenkin nuorilla miehillä, joilla testosteronin taso laskee merkittävästi iltapäivää kohti.

Pitääkö tulla uudestaan?

Näytettä otettaessa järjestelmään pitäisi voida merkitä muun muassa väärä näytteenottopaikka, näytteen kontaminoituminen, väärä säilytys tai sekoitus sekä väärä putki.

– Etenkin virtsanäytteissä kontaminaatio on yleistä, etenkin naisilla. Mutta onnistuu se miehiltäkin. Silti tätä ei oteta huomioon tuloksia tulkittaessa.

Myös viive näytteenotosta analyysiin tulisi rekisteröidä, jolloin se voitaisiin ottaa huomioon tuloksia tulkittaessa.

Palveluun liittyvässä seurannassakin olisi parantamisen varaa. Etenkin potilaan uudelleenkutsumiset olisi tärkeää rekisteröidä.

– Se on todella olennainen tieto, kuinka usein näyte joudutaan ottamaan uudestaan.

Systemaattista seurantaa

Jotta seurannasta olisi aidosti hyötyä, sen tulisi Irjalan mukaan olla systemaattista. Vain siten prosessia voidaan korjata.

– Seurannan täytyy olla päivittäistä ja jatkuvaa. Myös eri toimipisteitä täytyy vertailla. Ratkaisuja tähän voidaan pyytää laboratorio-it:n tekijöiltä.

Yhtä lailla ratkaisuja voidaan kehittää myös kliinisen hoidon seurantaan.

– Jos Kanta joskus on oikea rekisteri, se mahdollistaa myös valtakunnalliset vertailut. Silloin saamme laadullista hoitovertailua. Meidän laboratorioammattilaisten pitää olla mukana auttamassa tätä kehitystä.

Teksti ja kuva: Hanna Hyvärinen

Näkökulma | 15.05.2019

Voiko kuntien digiyhteistyö onnistua?

Pystyvätkö kunnat tekemään yhteisiä päätöksiä digihankkeissa, vai tarvitaanko tiukempaa... » Lue lisää
Näkökulma | 11.01.2019

Olisiko aika jo kypsä geenivirheiden kantajuusseulonnalle?

Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen THL:stä uskoo, että on. Seulonnalla voitaisiin... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma

Miksi sepelvaltimotaudin riskitesti yleistyy niin hitaasti?

Plasman keramidipitoisuus on osoitettu luotettavaksi keinoksi ennustaa, keillä on... » Lue lisää
Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2018

Geenisakset – lääketieteen seuraava läpimurto?

CRISPR-tekniikalla haluttu geeni saadaan vietyä juuri oikeaan paikkaan genomissa.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää
Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää