Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

Julkaistu 04.10.2017
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Mikko Käkelä
1 Dosentti, erikoislääkäri Tuomas Mirtti johtaa Helsingin yliopistossa tutkimusryhmää, joka on erikoistunut eturauhassyövän merkkiaineiden tutkimukseen. Kudosleikkeitä voidaan tutkia tietokoneen ruudulla digitaalisten mikroskooppiohjelmistojen avulla. 2 Kudossiru- eli TMA-tekniikalla (Tissue Micro Array) voidaan tehok-kaasti tutkia satoja näytteitä samanaikaisesti. 3 Digitoidusta leikekuvasta tutkija valitsee alueet, joista kudossirulaite kairaa ontolla neulalla ohuen kudoslieriön TMA-blokkiin. Yhteen blokkiin mahtuu noin sata näytettä, joille voidaan tehdä esimerkiksi immunohistokemiallisia värjäyksiä. 4 Myös Helsingin Biopankissa on parhaillaan käynnissä useita tutkimusprojekteja, joissa hyödynnetään TMA-tekniikkaa.
1 Dosentti, erikoislääkäri Tuomas Mirtti johtaa Helsingin yliopistossa tutkimusryhmää, joka on erikoistunut eturauhassyövän merkkiaineiden tutkimukseen. Kudosleikkeitä voidaan tutkia tietokoneen ruudulla digitaalisten mikroskooppiohjelmistojen avulla. 2 Kudossiru- eli TMA-tekniikalla (Tissue Micro Array) voidaan tehok-kaasti tutkia satoja näytteitä samanaikaisesti. 3 Digitoidusta leikekuvasta tutkija valitsee alueet, joista kudossirulaite kairaa ontolla neulalla ohuen kudoslieriön TMA-blokkiin. Yhteen blokkiin mahtuu noin sata näytettä, joille voidaan tehdä esimerkiksi immunohistokemiallisia värjäyksiä. 4 Myös Helsingin Biopankissa on parhaillaan käynnissä useita tutkimusprojekteja, joissa hyödynnetään TMA-tekniikkaa.

Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee nopeasti, kenen puolestaan hitaammin. Tavoitteena on kohdistaa tehokkaat hoidot oikein.

Kun miehellä todetaan eturauhassyöpä, usein on vaikea etukäteen arvioida, kenen tauti on vaarassa kehittyä tappavaksi, etäpesäkkeiseksi syöväksi.

Suurella osalla potilaista tauti etenee hitaasti eikä edellytä erityistä hoitoa, korkeintaan aktiivista seurantaa. Toisessa ääripäässä ovat potilaat, joilla on jo diagnoosihetkellä hyvin aggressiivinen, tehokasta hoitoa vaativa tauti.

Tähän välille jää suuri joukko potilaita, joille tarvitsemme tarkempia testejä, jotta osaisimme kohdistaa hoidot oikein, kuvailee dosentti, patologian erikoislääkäri Tuomas Mirtti, joka työskentelee tutkijana Helsingin yliopistossa ja erikoislääkärinä HUSLABin patologian osastolla.

Mirtin tutkimusryhmä etsii eturauhassyövän merkkiaineita, joiden avulla ärhäkät kasvaimet voitaisiin erottaa vaarattomammista taudeista. Tavoitteena on ennustaa nykyistä paremmin taudin etenemistä ja hoitovastetta.

PTEN-geeni hidastaa syövän kasvua

Yksi lupaava löydös on jo tehty: jos PTEN-niminen, syövän kasvua hillitsevä geeni puuttuu syöpäsoluista, tauti etenee tavallista nopeammin.

Geenin ilmentyminen syöpäkasvaimessa voidaan hyvin luotettavasti osoittaa kudosnäytteestä värjäämällä sen tuottamaa proteiinia. Tuomas Mirtin mukaan kyseessä on varsin helppo ja edullinen tutkimus.

Mirtin tutkimusryhmä on jo osoittanut, että PTEN on yhteydessä taudin etenemiseen leikkauspotilaiden näytteissä1 sekä aktiiviseurannassa olevien potilaiden koepaloissa2. Seuraavaksi tavoitteena on käynnistää seurantatutkimus aiheesta.

Ennen testin kliinistä käyttöä tarvitaan vielä validointia muissa aineistoissa. Näkisin silti, ettei testin saaminen hoitavien lääkärien ulottuville ole kovin kaukana, Mirtti uskoo.

Tarkempi diagnoosi verinäytteestä?

Mirtin tutkimusryhmä etsii eturauhassyövän merkkiaineita myös potilaiden verinäytteistä. Alkamassa on tutkimus, jossa tutkitaan syöpäsoluista verenkiertoon vapautuvaa dna:ta.

Toivomme, että jo verinäytteestä pystyttäisiin ennustamaan, millainen syöpä on kyseessä. Testiä voitaisiin käyttää myös potilaiden seurantaan hoidon aikana, Mirtti visioi.

Tarjolla on jo joitakin syöpäsolujen dna:han perustuvia veritestejä, joita on kehitetty perinteisten PSA-testien haastajiksi. PSA kun on varsin epätarkka merkkiaine eturauhassyövän tunnistamisessa.

Mirtin mukaan testien toistettavuus on kuitenkin ollut heikkoa muissa potilasaineistoissa kuin missä testit on kehitetty. Myös testien hinta on vielä korkea.

Me pyrimme kehittämään varman, toistettavissa olevan testin, joka on kustannustehokas ja lääkärille helppo tulkita, hän painottaa.

Parhaillaan käynnissä on myös tutkimus, jossa verrataan patologian mikroskooppilaseja magneettikuvissa näkyviin muutoksiin. Kuvien analysoinnissa hyödynnetään automatiikkaa ja tekoälyä.

Tutkimusten tavoitteena on täsmentää ja yksilöllistää eturauhassyövän diagnostiikkaa, Mirtti summaa.

Kirjallisuutta:

(1) Lahdensuo K, Erickson A, Saarinen I ym. Loss of PTEN expression in ERGnegative prostate cancer predicts secondary therapies and leads to shorter disease-specific survival time after radical prostatectomy. Mod Pathol. 2016; 29(12):1565-1574

(2) Lokman U, Erickson AM, Vasarainen H ym. PTEN Loss but Not ERG Expression in Diagnostic Biopsies Is Associated with Increased Risk of Progression and Adverse Surgical Findings in Men with Prostate Cancer on Active Surveillance. Eur Urol Focus. 2017 Mar 22. Epub ahead of print

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Mylab Nyt-lehden numerossa 2 vuonna 2017

Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 25.10.2017

Just siirsi asiakkaan keskiöön

Järvenpäässä valmistaudutaan sote-uudistukseen monella rintamalla. Tammikuussa avautui uusi sosiaali-... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On | 11.10.2017

Haaveissa oma tupa Italiassa

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Satu Salmi » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 10.10.2017

Kanta kasvaa ja kehittyy

Sote-uudistuksen toteutuminen ei jää tietojärjestelmistä kiinni, uskoo sosiaali- ja... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 04.10.2017

Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.10.2017

Laboratorioseuranta siirtyy kotiin

Kun potilas mittaa laboratorioarvonsa vierilaitteella kotona, säästyy paljon sekä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2017

Käsityöstä robotteihin ja automaatioon

Miten kliinisten laboratorioiden arki on viime vuosina ja vuosikymmeninä... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On Uutiset | 28.09.2017

Weblab etenee mikrobiologiaan

Mikrobiologian toimintojen kehittäminen on ollut haastava, mutta palkitseva projekti.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 21.09.2017

Nopeampi diagnoosi syöpäpotilaalle

Professori Bruce Friedman haluaisi valjastaa tietojärjestelmät palvelemaan paremmin syöpäpotilaan... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 21.09.2017

Kuka omistaa terveystietosi?

Tulevaisuudessa meillä jokaisella on mahdollisuus hallinnoida omia terveystietojamme, uskovat... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 20.09.2017

Terveyden edistämistä vai raittiusseuran puuhastelua?

Sähköisestä oman terveyden seurannasta toivotaan ratkaisua terveydenhuollon resurssipulaan. Ongelmana... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On | 20.09.2017

Koirat ja mailat ulkoiluttavat sovellusasiantuntijaa

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Päivi Elo » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On | 19.09.2017

Nuoruuden harrastus tempaisi mukaansa

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Irina Avonius » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On | 19.09.2017

Keskinkertaisuus ei riitä

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Annika Rökman » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 18.09.2017

Uudet tekniikat vähentävät salapoliisityötä

Tulevaisuudessa automaatit ja robotit hoitavat mikrobinäytteiden viljelyn ja kasvatuksen... » Lue lisää