Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Julkaistu 03.07.2018
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Mikko Käkelä
Mylabin toimitusjohtaja, dosentti Samuli Niiranen puhui potilasturvallisesta laboratorion tietotekniikasta Pohjoismaisessa kliinisen kemian kongressissa Helsingissä 14.6.2018.
Mylabin toimitusjohtaja, dosentti Samuli Niiranen puhui potilasturvallisesta laboratorion tietotekniikasta Pohjoismaisessa kliinisen kemian kongressissa Helsingissä 14.6.2018.
Samuli Niiranen
Samuli Niiranen

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean potilasturvallisuuden hyväksi, painottaa Mylabin toimitusjohtaja, dosentti Samuli Niiranen.

Sujuvasti toimiva tietotekniikka on yhä kriittisempi osa nykyaikaisen terveydenhuollon laboratorion toimintaa. Ilman sitä on lähes mahdotonta tarjota korkealaatuisia, potilasturvallisia laboratoriopalveluja.

Tietotekniikka on laboratoriossa sekä avaintekijä että mahdollinen riski potilasturvallisuudelle, toteaa Mylabin toimitusjohtaja, Tampereen teknillisen yliopiston dosentti Samuli Niiranen.

”Potilasturvallinen laboratorion tietotekniikka” tuo ehkä monelle mieleen tietoturvan ja suojautumisen ulkoisilta hyökkäyksiltä. Niirasen mukaan kyse on kuitenkin paljosta muustakin.

Teknisesti kysymys on tiedon eheydestä, suojaamisesta ja saatavuudesta – toisin sanoen kaikesta siitä tietoteknisestä työstä, jonka avulla luotettava tiedon tallentaminen, käsittely ja varastointi turvataan.

Lisäksi tarvitaan luottamuksen ja vastuullisuuden kulttuuria, joka koskee sekä tietotekniikan toimittajia, käyttäjiä että asiantuntijaorganisaatioiden välistä yhteistyötä.

Luottamus saa ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean potilasturvallisuuden hyväksi, yhteisten arvojen pohjalta. Toisaalta meidän tulee myös edellyttää vastuullisuutta sekä yksilöiltä että organisaatioilta, Niiranen painottaa.

Tieto ei saa muuttua matkalla

Tiedon integriteetti eli eheys on yksi tärkeimmistä laboratoriotiedon vaatimuksista.

Tieto tulee aina tallentaa täydellisenä, yhtenäisenä ja virheettömänä – juuri sellaisena kuin se tutkimushetkellä havaittiin.

Datan tulee myös sisältää selkeät viittaukset siihen, kuka tai mikä on havainnut ja tallentanut tiedon, milloin mittaus on tehty ja ketä se koskee, Samuli Niiranen kuvailee.

Käytännössä tiedon eheyttä turvataan siten, että laboratoriotieto on jäljitettävää aina alkuperäiseen lähteeseen saakka. Virheellinen tietojen kirjaaminen pyritään estämään tarkastamalla ihmisen tai koneen syöttämät tiedot sekä kehittämällä sovellusten käytettävyyttä.

Tietojen vääristymistä pyritään lisäksi estämään kaikilla tasoilla sovelluksesta tietokantoihin ja tietoverkkoihin, Niiranen korostaa.

Tiedot tulee suojata turvallisesti

Varsinainen tietoturva tarkoittaa tiedon suojaamista tahalliselta tai tahattomalta, mutta luvattomalta katselulta, muokkaamiselta tai tuhoamiselta.

Samuli Niirasen mukaan arkaluontoisen tiedon haltijan tulisi aina tietää, mitä tietoa on tallennettu ja minne. Organisaatiolla tulee myös olla mahdollisuus määritellä, ketkä pääsevät näkemään tai muokkaamaan tiettyä dataa.

Tiedot tulee suojata ja salata niin, että niitä ei pääse käyttämään tai poistamaan ilman lupaa eikä lähettämään käyttäjille tai sijainteihin, joille tiedot eivät kuulu.

Tiedon käyttöä tulee myös jatkuvasti seurata, jotta voidaan tunnistaa mahdolliset poikkeamat, Niiranen muistuttaa.

Tiedon saatavuus puolestaan tarkoittaa, että tietojärjestelmät toimivat sujuvasti ja tiedot ovat saatavilla, kun niitä tarvitaan. Jos jokin menee vikaan, palvelu tulee saada nopeasti uudelleen käyntiin.

Käytännössä palvelun tulee skaalautua vaihtelevien työkuormien mukaan, jotta kysyntäpiikki ei kaada koko järjestelmää. Varajärjestelmät auttavat, jos jokin osa infrastruktuuria hajoaa. Lisäksi järjestelmän toimintaa tulee seurata niin, että jo ennen varsinaista kriisiä reagoidaan ensimmäisiin merkkeihin tulevasta ongelmasta.

Tiedon saatavuus on ehkä kaikkein ratkaisevinta laboratorion päivittäisessä työssä. Se on myös iso haaste meille kaikille, Niiranen summaa.

Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää
Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää
Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää
Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää
Näkökulma | 03.04.2018

Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä,... » Lue lisää
Näkökulma | 29.03.2018

Aivot reagoivat jo paljon ennen työuupumusta

Digiaikana aivot ovat jatkuvassa tietotulvassa. Jos lepohetkiä ei ole,... » Lue lisää