Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Julkaistu 28.09.2018
Teksti Sanna Sevänen
Kuvat Emil Bobyrev, Kuvitus: Elina Reineck
VTT:n tutkija Jarno Salonen oli mukana tekemässä valtioneuvostolle selvitystä lohkoketjuteknologian mahdollisuuksista terveydenhuollossa.
VTT:n tutkija Jarno Salonen oli mukana tekemässä valtioneuvostolle selvitystä lohkoketjuteknologian mahdollisuuksista terveydenhuollossa.
Laadukkaita ja toimivia hyvinvointilaitteita ja -sovelluksia suositteleva palvelu puuttuu Suomesta, ja sellaisen voisi hyvin rakentaa lohkoketjualustalle.
Laadukkaita ja toimivia hyvinvointilaitteita ja -sovelluksia suositteleva palvelu puuttuu Suomesta, ja sellaisen voisi hyvin rakentaa lohkoketjualustalle.

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä järkevää. Sen sijaan teknologia voi tulevaisuudessa tehdä ihmisestä terveystietojensa omistajan.

Bitcoinin tutuksi tekemä lohkoketjuteknologia on suuren innostuksen ja kiinnostuksen kohteena. Teknologia on varsin uusi eikä sen käytöstä ole vielä paljon kokemuksia, ja siksi sitä tutkitaan tiiviisti. Nykytiedon valossa teknologialla ei tutkijoiden mielestä kuitenkaan kannata korvata nykyisiä järjestelmiä.

Olemme tutkineet lohkoketjuja toista vuotta, mutta emme ole löytäneet selkeää tehtävää, jota ne voisivat terveydenhuollossa hoitaa, sanoo informaatioteknologian professori Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopistosta.

Lohkoketjuja voisi hyödyntää joissain järjestelmissä, mutta nykyisen lainsäädännön ja nykyisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin vuoksi se ei ole järkevää.

Samoilla linjoilla on johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki VTT:ltä. Hän on erikoistunut terveydenhuollon tietojärjestelmiin ja oli mukana laatimassa valtioneuvostolle raporttia lohkoketjujen mahdollisuuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Lohkoketjuteknologia ei toisi mitään hyötyä perinteisiin, jo olemassa oleviin potilastietojärjestelmiin nähden. Lohkoketjujen hyöty tulee siitä, jos säilötään kenelle tahansa avoimia tietoja, joiden pitää säilyä muuttumattomina. Terveydenhuollossa ylläpidettävät potilastiedot eivät ole tällaisia, Lähteenmäki sanoo.

Salausavain ei suojaa loputtomiin

Lohkoketjun suurimpia vahvuuksia on, että niissä voidaan säilyttää tietoa ilman, että tarvitaan luotettua organisaatiota, joka vastaa tietojen oikeellisuudesta. Terveydenhuollossa tiedoista vastaa aina luotettu taho, kuten sairaanhoitopiiri tai maakunta. Esimerkiksi kansalaisten terveystiedoilla on aina oltava rekisterinpitäjä, joka on vastuussa siitä, että tiedot kirjataan asiallisesti ja oikein. Tiedot eivät saa olla useamman, hajautetun tahon hallussa.

Tässä voi olla mielipide-eroja, mutta minun mielestäni yhden tahon hallussa olevat lohkoketjut eivät tuo etua perinteiseen tietojen tallentamiseen verrattuna, sanoo Lähteenmäki.

Lähtökohtaisesti lohkoketjuissa säilytetään tietoja, jotka ovat kaikkien katseltavissa. Potilastiedot pitäisi kuitenkin salata oikeusturvan vuoksi. Laki määrää, että vain potilasta hoitavilla henkilöillä on oikeus katsella tietoja.

Jos lohkoketjun tiedot pitää salata, tarvitaan salausavain, mikä mutkistaa tilannetta heti. Pitäisi esimerkiksi päättää, kenellä avain saa olla, Lähteenmäki toteaa.

Salausavain luodaan monimutkaisten laskentakaavojen avulla. Nyt salausavainten murtaminen olisi mahdotonta, mutta tilanne voi muuttua tulevaisuudessa.

Salausavain on mahdollista murtaa silkalla voimalla, kun tietokoneiden laskentateho kasvaa riittävästi. Toisin sanoen tietokone pannaan kokeilemaan mahdollisia numerosarjoja niin pitkään, että se osuu oikeaan, sanoo vanhempi tutkija Jarno Salonen VTT:ltä.

Jos siis lohkoketjuun talletettaisiin henkilö- tai terveystietoja, ketjun käsiinsä saanut hakkeri voisi päästä tietoihin käsiksi esimerkiksi 30 tai 50 vuoden päästä.

Potilastietoja säilövä lohkoketju myös paisuisi valtavan suureksi, sillä tiedoston koko kasvaa joka kerta, kun sinne tulee uutta tapahtumatietoa. Ylläpito on vaikeampaa kuin tavallisten tiedostojen, sillä ketjun jokaiseen lohkoon luodaan sisällön lisäksi varmenteita ja loki-tietoja ja lisäksi kaikki tiedot suojataan riittävän pitkällä salausavaimella. Tämä vie valtavasti tietokoneiden prosessointitehoa ja tuhlaa energiaa. Siksi lohkoketjujen käyttöön on aina oltava hyvä peruste.

Jatkossa terveydenhuollon käyttöön voisivat kuitenkin soveltua niin kutsutut konsortio-lohkoketjut kuten Hyperledger ja Corda. Niiden katseluun voidaan myöntää henkilökohtaiset oikeudet, jotka voisi liittää esimerkiksi kulkukorttiin. Tämä parantaisi tietojen yksityisyyttä.

Lisäksi konsortiolohkoketjuissa lohkojen varmentaminen ei vie juurikaan tietokoneen resursseja.

Omien potilastietojen omistajaksi

Sote-alaa teknologia kiinnostaa, koska sen toivotaan suoraviivaistavan tietojen käsittelyä ja tehostavan työtä. Lohkoketjuissa piileekin paljon mahdollisuuksia, joiden toteutumisen realistisuudesta on erilaisia näkemyksiä. Pääosin toteuttaminen tarkoittaisi kokonaan uusien järjestelmien rakentamista nykyisten tietojärjestelmien rinnalle.

Yksi esimerkki on ihmisten mahdollisuus omistaa itse terveystietonsa ja päättää, kuka niitä pääsisi katsomaan ja milloin. Potilastietoja voitaisiin edelleen säilyttää perinteisessä järjestelmässä, mutta lohkoketjun avulla tarkkailtaisiin, kuka, missä ja milloin tietoja on katsellut.

Jokainen tiedoston käyttökerta saadaan tallennettua lohkoketjuun automaattisesti. Lohkoketjuhan on lista toisiinsa linkitettyjä tapahtumia, joiden muuttaminen myöhemmin on käytännössä mahdotonta. Näin olisi helppo seurata, että tietoja ovat katselleet vain asianmukaiset henkilöt, sanoo Salonen.

Potilas voisi esimerkiksi antaa luvan terveystietojen katseluun lääkärille silloin, kun se on tarpeen. Lupa voisi olla voimassa määräajan, ja toisaalta luvattomista katseluyrityksistäkin tallentuisi tieto ketjuun.

Tämä kuitenkin edellyttäisi, että jokaisella suomalaisella olisi sähköinen henkilökortti tai muu vastaava tunniste, jolla lupa annettaisiin.

Tunnistautuminen onnistuisi myös pankkitunnuksilla, jollaiset on lähes kaikilla suomalaisilla. Pankkitunnuksia käytetään Omakanta-palveluun tunnistautumiseen, mutta ne eivät ole teknisesti aivan yhtä turvallisia kuin sähköinen henkilökortti tai mobiilivarmenne. Viime kädessä kyse on vain päätöksestä, mikä tunnistusmekanismi hyväksytään, Salonen toteaa.

Samoin jokaisella hoitohenkilökunnan edustajalla pitäisi olla terveydenhuollon ammattihenkilökortti, jossa olisi henkilökohtainen salausavain.

Henkilökohtaisen terveysdatan omistaminen tarkoittaisi, että viisi miljoonaa suomalaista tekisi henkilökohtaisia sopimuksia datan käytöstä, mikä on aika epärealistinen ajatus, Pekka Neittaanmäki sanoo.

Mikä lohkoketju on?

LOHKOKETJU ON hajautettu tietokanta tai tilikirja, joka sijaitsee tuhansilla tai jopa kymmenillä tuhansilla tietokoneilla ympäri maailman. Yhden tai edes muutaman tietokoneen rikkoutuminen ei vaaranna lohkoketjun toimintaa.

LOHKOT OVAT KUIN KIRJAN SIVUJA, sillä jokaiseen lohkoon mahtuu rajallinen määrä tietoa. Joka kerta, kun tietokantaa käsitellään, syntyy uusi lohko, johon tallentuu automaattisesti lokitietoja. Näin lohkoista voi helposti tarkistaa, kuka tietoja on katsellut tai muokannut ja milloin.

UUSIEN LOHKOJEN LISÄÄMINEN ketjuun on laskennallisesti vaikeaa. Lohkojen ketjutus syntyy siitä, että jokaisessa lohkossa on viittaus edellisen lohkon digitaaliseen tunnisteeseen.

LOHKOKETJUTEKNOLOGIA SYNTYI virtuaalivaluutta bitcoinia varten finanssikriisin pyörteissä, kun ihmisten luottamus pankkeihin kärsi. Virtuaalivaluutta ei ole minkään yhden tahon hallinnassa, kuten perinteinen raha.

Mylab Nyt Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On | 05.03.2018

Eläkkeellä on aikaa veneillä

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Jukka Kalliosaari » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Uutiset | 13.02.2018

Mylabin palvelut saavat uuden nimen

Mylabin palvelut ja ohjelmistotuotteet tunnistat nyt nimestä My+®. Tavoitteena... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 25.10.2017

Just siirsi asiakkaan keskiöön

Järvenpäässä valmistaudutaan sote-uudistukseen monella rintamalla. Tammikuussa avautui uusi sosiaali-... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On | 11.10.2017

Haaveissa oma tupa Italiassa

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Satu Salmi » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 10.10.2017

Kanta kasvaa ja kehittyy

Sote-uudistuksen toteutuminen ei jää tietojärjestelmistä kiinni, uskoo sosiaali- ja... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 04.10.2017

Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.10.2017

Laboratorioseuranta siirtyy kotiin

Kun potilas mittaa laboratorioarvonsa vierilaitteella kotona, säästyy paljon sekä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2017

Käsityöstä robotteihin ja automaatioon

Miten kliinisten laboratorioiden arki on viime vuosina ja vuosikymmeninä... » Lue lisää