Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Julkaistu 28.05.2018
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Olli-Pekka Latvala
Dosentti, lasten gastroenterologi Taina Arvola kertoi ruoka-allergian diagnostiikasta ja hoidosta Tampereen lääkäripäivillä 21.3.2018.
Dosentti, lasten gastroenterologi Taina Arvola kertoi ruoka-allergian diagnostiikasta ja hoidosta Tampereen lääkäripäivillä 21.3.2018.

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei kiinnitä liikaa huomiota, dosentti Taina Arvola kertoo. Liiallinen huolestuminen voi vain pahentaa tilannetta.

Suuri osa vanhemmista epäilee lapsillaan ruoka-aineallergiaa. Kuitenkin ruoka-allergia varmistuu vain noin 5-8 prosentilla lapsista.

Varsinkin suolioireinen ruoka-allergia voi olla hankala diagnosoida, kertoo dosentti Taina Arvola, joka työskentelee lasten gastroenterologina Kanta-Hämeen keskussairaalassa ja Taysin allergiakeskuksessa.

Ruokien aiheuttamat suolisto-oireet ovat harvoin IgE-välitteisiä. Ei ole olemassa mitään laboratorio- tai ihotestiä, jolla allergian voisi luotettavasti todeta, hän huomauttaa.

Suoliston oireet ovat usein vaihtelevia ja hankalia tulkita. Kaikki ruokavaliomuutokset voivat aiheuttaa ohimeneviä muutoksia suolen toiminnassa.

Taina Arvolan mukaan isolla osalla lapsista on epäselviä suolisto-oireita, jotka häviävät ilman hoitoa, jos niihin ei kiinnitä suuremmin huomiota. Sen sijaan vanhempien huolestuminen oireista voi aiheuttaa kierteen, jossa oireetkin pahenevat.

Jos vanhemmat tarkkailevat herkeämättä huolestuneesti lastaan, vuorovaikutus muuttuu ja lapsi itsekin huolestuu. Samoin voi käydä, jos lapsi jostain syystä kieltäytyy syömästä ja vanhemmat ryhtyvät syöttämään häntä poikkeavasti, kuten harhauttaen, pakottaen tai lapsen ollessa unessa.

Tällöin lapsen itkuisuus, oksentelu ja syömisen ongelmat lisääntyvät, mikä vahvistaa vanhemman epäilyä ruoka-allergiasta, ja taas mennään metsään, Arvola kuvailee.

Välttämis-altistuskoe varmistaa allergian

Ruoka-allergian diagnostiikassa on välttämätöntä todeta oireen ajallinen yhteys ruokaan. Kahden-kolmen viikon välttämisruokavalion aikana oireen tulisi kadota tai ainakin merkittävästi helpottua.

Valvottu välttämis-altistuskoe on ruoka-allergian paras ja ainoa luotettava diagnoosimenetelmä. Luotettavimman tuloksen saa kaksoissokkoaltistuksella, jossa potilas tai hänen perheensä ei tiedä, saako tämä epäiltyä allergeenia vai lumevalmistetta.

Jos epäillään vilja-allergiaa, keliakiakokeet on tärkeä tehdä ennen viljojen pois jättöä. Myöhemmin kokeet eivät enää ole luotettavia, Taina Arvola muistuttaa.

Potilas tulisi lähettää erikoissairaanhoidon tutkimuksiin, jos epäillään ruuan aiheuttamaa anafylaksiaa, lapsella on allergiaa perusruoka-aineille tai jos potilas välttää useita ruoka-aineita ja on sen vuoksi ravitsemusriskissä.

IgE-testejä ja komponenttidiagnostiikkaa ei suositella tehtäväksi perusterveydenhuollossa, sillä niiden merkitsevyyden tulkinta vaatii allergologista erityisosaamista, Arvola lisää.

Jos oire on lievä, totuttelu voi auttaa

Taina Arvola painottaa, että valtaosa lapsista paranee ruoka-allergioista jo ensimmäisinä ikävuosina. Vältettävää ruokaa tulisikin kokeilla uudestaan puolen vuoden välein, jotta välttämisruokavalio ei jatku turhaan.

Jos allergian oireet ovat lieviä, ruoka-ainetta ei kannata välttää kokonaan. Pieni altistus voi parantaa sietokykyä, hän huomauttaa.

Jos ruoka-aine on aiheuttanut vakavia reaktioita, kuten anafylaksiaa, sitä ei kuitenkaan pidä kokeilla kotona.

Ravitsemuksellisesti tärkeät ruoka-aineet tulisi aina korvata toisilla ruoka-aineilla, jotta lapsi ei altistuisi vajaaravitsemukselle tai ravintoaineiden puutoksille.

Ravitsemusterapeutin konsultaatio on tarpeen, jos lapsella on maito- tai vilja-allergia, laaja tai vaikea ruoka-allergia tai ongelmia kasvussa tai syömisessä, Arvola summaa.

Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää
Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää
Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää
Näkökulma | 03.04.2018

Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä,... » Lue lisää
Näkökulma | 29.03.2018

Aivot reagoivat jo paljon ennen työuupumusta

Digiaikana aivot ovat jatkuvassa tietotulvassa. Jos lepohetkiä ei ole,... » Lue lisää
Näkökulma | 22.03.2018

Miten laboratorio voi muuntautua tulosten toimittajasta diagnostiseksi kumppaniksi?

Laboratoriokokeita määrätään usein mutu-tuntumalla. Virheet vähenisivät ja oikeaan diagnoosiin... » Lue lisää
Näkökulma | 13.03.2018

Biohakkeri ottaa terveyden omiin käsiinsä

Tulevaisuudessa terveys ja hyvinvointi ovat entistä enemmän ihmisen itsensä... » Lue lisää
Näkökulma | 07.03.2018

Paras syöpähoito voi löytyä geenejä tutkimalla

Molekyyligeneettisiä testejä tarvitaan, jotta voidaan päätellä, hyötyisikö potilas kohdennetusta... » Lue lisää