Laboratorioseuranta siirtyy kotiin

Julkaistu 03.10.2017
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Mikko Käkelä
Marja-Liisa Heikkilä ja 13-vuotias kääpiösnautseri Helmi viettävät yhdessä mukavia eläkepäiviä. Ikä on tuonut sydänvaivo-ja molemmille, mutta se ei haittaa menoa.
Marja-Liisa Heikkilä ja 13-vuotias kääpiösnautseri Helmi viettävät yhdessä mukavia eläkepäiviä. Ikä on tuonut sydänvaivo-ja molemmille, mutta se ei haittaa menoa.
Marja-Liisa Heikkilä iloitsee mahdollisuudesta mitata veren INR-arvot vierilaitteella kotona, oman keittiön pöydän ääressä tai vaikkapa lentokentän vessassa. Taustalla näkyvä taulu on muisto yhdeltä Heikkilän monista ulkomaanmatkoista.
Marja-Liisa Heikkilä iloitsee mahdollisuudesta mitata veren INR-arvot vierilaitteella kotona, oman keittiön pöydän ääressä tai vaikkapa lentokentän vessassa. Taustalla näkyvä taulu on muisto yhdeltä Heikkilän monista ulkomaanmatkoista.

Kun potilas mittaa laboratorioarvonsa vierilaitteella kotona, säästyy paljon sekä potilaan että terveydenhuollon aikaa. Parhaimmillaan omaseuranta voi parantaa hoitotuloksia.

Laite on vähän tavallista älypuhelinta isompi. Helsinkiläinen Marja-Liisa Heikkilä, 73, sujauttaa testiliuskan vierilaitteeseen ja puristaa liuskalle veripisaran sormenpäästään. Mittari antaa tuloksen melkein heti: INR-arvo on 1,8 eli vain hieman hoitoalueen alapuolella.

Mittaaminen on todella helppoa ja nopeaa, Heikkilä hymyilee.

Heikkilä on yksi niistä 50:stä verenohennuslääke varfariinin käyttäjästä, jotka osallistuivat HUS:n Hyytymishäiriöyksikön ja HUSLABin yhteiseen varfariinin omahoitokokeiluun. Nyt pilottihanke on päättynyt, mutta valtaosa osallistujista jatkaa INR-arvojensa seurantaa itsenäisesti kotona. Yhteensä INR-kotimittari on HUS:n alueella jo noin sadalla potilaalla.

Aiemmin Marja-Liisa Heikkilän piti matkata laboratorioon INR-testiin kolmen viikon välein, satoi, paistoi tai pyrytti. Nyt veren INR-arvon voi testata oman kodin ruokapöydän ääressä tai vaikkapa Soulin miljoonakaupungin lentoaseman vessassa, kuten Heikkilä teki taannoisella Etelä-Korean matkallaan.

Kotimittaus sopii sellaisille, jotka ovat kiinnostuneita hoitamaan itseään ja jotka ­eivät halua mennä laboratorioon istumaan ja jonottamaan. Jonkin verran sorminäppäryyttä tässä pitää kuitenkin olla, hän tuumii.

Heikkilä on saanut selkeät ohjeet, miten hänen pitää toimia, jos veren INR on liian matala tai korkea. Jos poikkeama on pieni, varfariinin annosta voi säätää itse. Isommista muutoksista tulee neuvotella hyytymishäiriöpoliklinikan sairaanhoitajan kanssa.

Oman lääkeannoksen säätäminen oli Heikkilälle tuttua jo aiemmin: silloin kaupungin laboratoriossa tehty INR-tulos tuli hänelle tekstiviestinä kännykkään. Nyt myös testaaminen sujuu itsenäisesti kotona.

Varsinkin talvella oli mukavaa, kun ei tarvinnut lähteä ajelemaan lumisohjoon, hän naurahtaa.

 

Tuukka Helin uskoo, että veren INR-arvojen testaaminen kotona yleistyy tulevaisuudessa. Esimerkiksi päihde- ja muistihäi-riöt voivat kuitenkin rajoittaa omahoidon onnistumista.
Tuukka Helin uskoo, että veren INR-arvojen testaaminen kotona yleistyy tulevaisuudessa. Esimerkiksi päihde- ja muistihäi-riöt voivat kuitenkin rajoittaa omahoidon onnistumista.

Hyvä hoito ehkäisee aivohalvauksia

Erikoistuva lääkäri Tuukka Helin HUS­LABin kliinisen kemian ja hematologian vastuualueelta vastasi varfariinin omahoitopilotista yhdessä osastonylilääkäri Lotta Joutsi-Korhosen ja Hyytymishäiriöyksikön kliinikkolääkärien kanssa. Kokemukset pilottihankkeesta olivat niin hyviä, että toimintaa pyritään nyt laajentamaan kaikkiin HUS-alueen kuntiin.

Omahoitoon koulutetut potilaat kokevat olevansa hyvässä hoidossa: he osaavat itse hoitaa itseään ja saavat tarvittaessa apua nimetyltä poliklinikan sairaanhoitajalta, joka vastaa omahoidon ohjauksesta, Helin kuvailee.

Myös hoitotulokset ovat hyviä: TTR-arvo (time in therapeutic range) on ollut 80 prosentilla kotitestaajista hyvä eli yli 70 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että veren INR-arvo on ollut yli 70 prosenttia ajasta hoidon tavoitealueella.

Omahoidon tavoitteena on parantaa potilaiden hoitotasapainoa. Se puolestaan voi vähentää vakavia komplikaatioita, kuten aivohalvauksia, Helin painottaa.

Poikkeava ruokavalio, alkoholin käyttö tai sairastettu vatsatauti saattavat heitellä veren INR-arvoa. Varfariinin käyttäjä tietääkin usein itse parhaiten, mistä poikkeava arvo voi johtua.

Tuukka Helin arvioi, että jopa yli puolet varfariinin käyttäjistä voisi soveltua kotitestaajiksi. Esimerkiksi päihde- ja muistihäiriöt sekä motoriikan ongelmat voivat kuitenkin rajoittaa omahoidon onnistumista.

Alkuun kotitestaaminen lisää kustannuksia, kun laitteet pitää hankkia ja potilaat kouluttaa niiden käyttöön. Myös testiliuskat ovat hieman kalliimpia kuin tavanomainen laboratorion INR-tutkimus.

Alkupanostuksen jälkeen omahoito kuitenkin säästää terveydenhuollon resursseja: suurimman osan tilanteista potilaat pystyvät ratkaisemaan itse kotona, ja soitot terveyskeskuksiin ja poliklinikoille vähenevät.

Helin näkee, että varfariinin omahoito on osa laajempaa trendiä, jossa potilaat ottavat aiempaa enemmän vastuuta omasta hoidostaan.

Potilaat ovat oman sairautensa parhaita kokemusasiantuntijoita. Lääkäreistä ja hoitajista tulee konsultteja, joiden kanssa käydään läpi hankalampia tilanteita.

Pikatesti tunnistaa suolistosairauden

Kotitestaaminen olisi hyödyllistä myös muissa pitkäaikaisissa sairauksissa, joissa hoitotasapainoa seurataan säännöllisesti laboratoriokokein.

Hyvä esimerkki tästä ovat tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus, joiden pahenemisvaiheet ovat vaikeasti ennustettavia.

Jos potilaat voisivat itse testata taudin merkkiaineita kotona, voisimme ehkä vähentää turhia rutiinikontrollikäyntejä. Toisaalta potilas osaisi ottaa meihin nopeammin yhteyttä, jos tauti menee pahemmaksi, kuvailee sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Anna-Maija Puolanne HUS:sta.

Nyt potilaat sinnittelevät usein liiankin pitkään oireidensa kanssa kotona. Pikatestillä voisi helposti tarkistaa, onko kyse suolistosairauden pahenemisvaiheesta vai aivan muista vatsavaivoista. Testejä voisi käyttää myös suolistosairauksien seulontaan, kun tautia vasta epäillään.

On tutkittu, että kun potilas tietää enemmän sairaudestaan ja ottaa sen hoidosta enemmän vastuuta, hoitotuloksetkin ovat parempia. Potilas motivoituu käyttämään lääkkeitä oikein ja osaa ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, jos hoitoa on tarvetta tehostaa, Puolanne kertoo.

HUS:ssa on tutkittu suolistosairauksien pikatestejä, joilla potilaat voivat mitata kalprotektiinin ja laktoferriinin pitoisuuksia suolessa kotona. Testit ovat helppokäyttöisiä, mutta vielä melko epätarkkoja.

Maailmalla on kehitetty myös tarkempia testejä, jotka toimivat älypuhelinsovelluksella. Ne antavat tulokseksi täsmällisen lukuarvon värikoodin sijaan. Puolanne uskoo, että testejä otetaan rutiinikäyttöön jo lähivuosina.

Suolistosairauksiin sairastutaan usein nuorena, joten sairaus vaatii pitkää seurantaa ja lääkitystä. Potilaan elämää helpottaisi suuresti, jos hänen ei tarvitsisi soitella poliklinikalle ja ajella mahdollisesti pitkiäkin matkoja vastaanotolle, vaan testit voisi tehdä itse kotona, hän pohtii.

Laboratorio varmistaa, että mittari toimii

Vaikka osa laboratorioseurannasta siirtyy potilaiden kotiin, laboratoriolla on edelleen vastuu siitä, että mittarit toimivat ja antavat oikeita, luotettavia tuloksia.

Varfariinihoidon kotiseurannassa noin joka kymmenes mittaus tehdään laboratoriossa, jossa kotimittarin tulosta verrataan laboratoriotestin tulokseen. Lisäksi laatua varmistetaan laitevalmistajan ja Labqualityn kontrollinäytteillä.

Preanalytiikan ylilääkäri Tiina Mäki HUSLABista toteaa, että laboratorion tehtävä on varmistaa, että potilaille hankitaan luotettavia vierilaitteita, niiden laatua seurataan säännöllisesti ja potilas osaa käyttää niitä oikein.

Asiantuntijoita tarvitaan myös suunnittelemaan, miten potilaita ohjeistetaan tulosten tulkinnassa. Kliinikoilla on tässä hyvin keskeinen rooli, mutta myös laboratorio voi olla siinä tukena, Tiina Mäki miettii.

Myös erikoistuva lääkäri Tuija Männistö NodLabin Oulun yksiköstä painottaa, että kotona tehtävän vieritestin tulisi olla yhtä luotettava, kuin jos testi tehtäisiin laboratoriossa.

Oulun seudulla ei ole vielä käytössä kotivieritestejä, mutta Männistö uskoo niiden yleistyvän tulevaisuudessa.

Laitteet kehittyvät koko ajan. Jo nyt on olemassa vierilaitteita, joita pystymme seuraamaan laboratoriosta etänä. Ehkä tulevaisuudessa voimme tarjota myös yksityisille ihmisille tällaista palvelua, hän visioi.

Toisaalta jatkossakin tulee olemaan iso joukko potilaita, kuten muistisairaat, jotka eivät pysty hyödyntämään uutta teknologiaa. Kaikkia laboratorioarvoja ei voi myöskään mitata ja tulkita luotettavasti kotona. Perinteistä ammattilaisten toteuttamaa laboratorioseurantaa tarvitaan siis edelleen.

Varfariinihoidon kotiseurannassa potilaat kirjaavat INR-tuloksensa vielä vanhanaikaisesti paperiselle kortille. Tulevaisuu-dessa tiedot haluttaisiin suoraan Omakantaan.
Varfariinihoidon kotiseurannassa potilaat kirjaavat INR-tuloksensa vielä vanhanaikaisesti paperiselle kortille. Tulevaisuu-dessa tiedot haluttaisiin suoraan Omakantaan.

Tiedot tulisi saada hoitoyksikön käyttöön

Jotta kotona tehtäviä vieritestejä voitaisiin hyödyntää kunnolla, tiedot tulisi saada sujuvasti myös terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön.

Varfariinihoidon kotiseurannassa potilaat kirjaavat INR-tuloksensa vielä vanhanaikaisesti paperiselle kortille. Tulokset tallentuvat myös vieritestilaitteen muistiin.

Toivomme, että tulevaisuudessa potilas voisi syöttää tulokset suoraan Omakantaan, jolloin ne olisivat välittömästi kaikkien käytössä, erikoistuva lääkäri Tuukka Helin HUSLABista toteaa.

Myös erikoistuva lääkäri Tuija Männistö NordLabista pitää tärkeänä, että tieto potilaan omaseurannasta saataisiin reaaliaikaisesti hoitoyksikölle.

Nykyisin esimerkiksi verenglukoosia mitataan vielä pääosin laitteilla, jotka eivät ole yhteydessä verkkoon. Tulevaisuudessa verkkoon kytketyt laitteet todennäköisesti yleistyvät myös kotona, jolloin mittaustulokset voidaan välittää hoitoyksikköön automaattisesti, hän ennustaa.

Männistön mukaan potilaiden omia mittaustuloksia ei välttämättä haluta laboratorion tietojärjestelmään, jos laitteet eivät ole laboratorion hallinnassa. Potilastietojärjestelmään ne olisi kuitenkin hyvä saada, jotta hoitavat lääkärit ja hoitajat voisivat hyödyntää tuloksia potilaiden hoidossa.

Tietenkin tämä vaatii myös resursseja seurata sitä tietoa. Ei riitä, että tiedot siirtyvät kliinikoiden nähtäväksi, jos kukaan ei ehdi niitä katsoa, tulkita ja tarvittaessa reagoida, Männistö huomauttaa.


Tuukka Helin puhuu Laboratoriolääketiedepäivillä torstaina 5.10 kello11.10–11.50 aiheesta Laboratory monitoring of direct oral anticoagulants

Tutustu Laboratoriolääketiedepäivien ohjelmaan täällä.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Mylab Nyt-lehden numerossa 2 vuonna 2017

 

Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Uutiset | 13.02.2018

Mylabin palvelut saavat uuden nimen

Mylabin palvelut ja ohjelmistotuotteet tunnistat nyt nimestä My+®. Tavoitteena... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 25.10.2017

Just siirsi asiakkaan keskiöön

Järvenpäässä valmistaudutaan sote-uudistukseen monella rintamalla. Tammikuussa avautui uusi sosiaali-... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On | 11.10.2017

Haaveissa oma tupa Italiassa

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Satu Salmi » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 10.10.2017

Kanta kasvaa ja kehittyy

Sote-uudistuksen toteutuminen ei jää tietojärjestelmistä kiinni, uskoo sosiaali- ja... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 04.10.2017

Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.10.2017

Laboratorioseuranta siirtyy kotiin

Kun potilas mittaa laboratorioarvonsa vierilaitteella kotona, säästyy paljon sekä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2017

Käsityöstä robotteihin ja automaatioon

Miten kliinisten laboratorioiden arki on viime vuosina ja vuosikymmeninä... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On Uutiset | 28.09.2017

Weblab etenee mikrobiologiaan

Mikrobiologian toimintojen kehittäminen on ollut haastava, mutta palkitseva projekti.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 21.09.2017

Nopeampi diagnoosi syöpäpotilaalle

Professori Bruce Friedman haluaisi valjastaa tietojärjestelmät palvelemaan paremmin syöpäpotilaan... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 21.09.2017

Kuka omistaa terveystietosi?

Tulevaisuudessa meillä jokaisella on mahdollisuus hallinnoida omia terveystietojamme, uskovat... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 20.09.2017

Terveyden edistämistä vai raittiusseuran puuhastelua?

Sähköisestä oman terveyden seurannasta toivotaan ratkaisua terveydenhuollon resurssipulaan. Ongelmana... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On | 20.09.2017

Koirat ja mailat ulkoiluttavat sovellusasiantuntijaa

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Päivi Elo » Lue lisää