”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Julkaistu 21.07.2018
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Mikko Käkelä
Professori Graham Beastall toimi kliinisen kemian ja laboratoriolääketieteen maailmanjärjestön IFCC:n johdossa vuosina 2009-2014. Hän oli yksi Pohjoismaisen kliinisen kemian kongressin pääpuhujista Helsingissä 12.-15.6.2018.
Professori Graham Beastall toimi kliinisen kemian ja laboratoriolääketieteen maailmanjärjestön IFCC:n johdossa vuosina 2009-2014. Hän oli yksi Pohjoismaisen kliinisen kemian kongressin pääpuhujista Helsingissä 12.-15.6.2018.

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään potilaan sujuvampaa, tehokkaampaa ja täsmällisempää hoitoa, professori Graham Beastall Glasgown yliopistosta painotti esityksessään Pohjoismaisessa kliinisen kemian kongressissa.

Maailma muuttuu, ja niin muuttuu myös laboratorioala. Laboratorion ammattilaiset voivat vain istua, odottaa muutosta ja yrittää selvitä seurauksista. Tai sitten he voivat työskennellä yhdessä ja muovata laboratorion tulevaisuutta haluamaansa suuntaan.

Näin voi kiteyttää laboratorioalan kansainvälisen asiantuntijan, professori Graham Beastallin puheenvuoron Pohjoismaisessa kliinisen kemian kongressissa Helsingissä 13.6.2018.

On selvää, että kukaan muu kuin laboratorion ammattilaiset ei muovaa laboratorion tulevaisuutta. Ei ole olemassa haltijatarta, joka heilauttaisi taikasauvaansa teidän puolestanne.

Beastallin mukaan ”tulevaisuuden muovaaminen” edellyttää johtajuutta niin kansainvälisellä, kansallisella kuin paikallisellakin tasolla. Hän näkee tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia, joita kohti laboratorioalan tulisi aktiivisesti ponnistella.

Esimerkkinä voi pitää kliinisen kemian ja laboratoriolääketieteen maailmanjärjestön IFCC:n uutta visiota ja strategiaa, joiden valmistelua Beastall oli käynnistämässä toimiessaan järjestön puheenjohtajana.

Järjestö lupaa edistää parasta mahdollista laboratoriolääketiedettä, jotta ihmiset saisivat maailmanlaajuisesti entistä parempaa terveydenhuoltoa. Keinoina ovat muun muassa avoimuus innovaatioille, tehokkuus, läpinäkyvyys, laboratorion arvon edistäminen ja eettisyys.

Vastaava prosessi voitaisiin toteuttaa myös kansallisella ja paikallisella tasolla. Tie on on pitkä ja mutkainen, mutta matka kannattaa tehdä, koska se hyödyttää lopulta potilasta, Beastall korostaa.

On tehtävä enemmän vähemmällä

Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, terveydenhuollossa näkyy Graham Beastallin mukaan useita hallitsevia ”megatrendejä”, jotka vaikuttavat myös laboratorion rooliin ja merkitykseen.

Ensinnäkin väestö ikääntyy ja pitkäaikaissairaudet lisääntyvät. Sairauksien ehkäisyyn halutaan panostaa entistä enemmän. Terveydenhuollon budjetit eivät riitä kattamaan kasvavia kustannuksia.

Joudumme tekemään enemmän vähemmällä. Siksi meidän on lisättävä tehokkuutta, pyrittävä hallitsemaan työkuormaa ja jaettava resursseja erikoisalojen välillä, Beastall summaa.

Yksi konkreettinen keino työkuorman hallitsemiseen on karsia turhia laboratoriotestejä. Beastallin mukaan jatkossa onkin entistä tärkeämpää keskustella siitä, mikä on optimaalinen määrä laboratoriotestejä ja miten lääkäreitä voisi ohjata testien järkevämpään käyttöön.

Toisaalta teknologinen kehitys mahdollistaa entistä yksilöllisemmät hoidot. Potilaat haluavat myös osallistua aiempaa aktiivisemmin omaan hoitoonsa.

Potilas tietää sairaudestaan ehkä enemmän kuin lääkäri, joten olisi hullua, jos hän ei saisi olla mukana tekemässä omaa hoitoaan koskevia päätöksiä. Toisaalta kullekin potilaalle pyritään valitsemaan hoito, josta juuri hän hyötyy todennäköisesti eniten, Beastall kuvailee.

Kohti potilaskeskeistä hoitoa

Tulevaisuudessa potilas onkin entistä vahvemmin oman hoitonsa keskiössä. Hoidon toteuttamiseksi tarvitaan potilaan, lääkärin ja laboratorion ammattilaisten tasavertaista yhteistyötä.

Beastallin mukaan potilaan hoitopolku on nykyisin pitkä ja monivaiheinen. Sitä tulisi pyrkiä lyhentämään diagnostisten erikoisalojen entistä paremmalla yhteistyöllä, ”integroidulla diagnostiikalla”. Näin potilaan hoitoon saataisiin paitsi lisää sujuvuutta, myös tehokkuutta ja kustannussäästöjä.

Toisaalta laboratorio voi olla mukana valitsemassa potilaalle entistä yksilöllisempää ja täsmällisempää hoitoa. Jo nyt markkinoilla on useita lääkevalmisteita, joiden käyttö voidaan aloittaa vain, jos potilaan kudoksesta löytyy tiettyjä merkkiaineita.

Laboratorion tulee tuottaa entistä enemmän lisäarvoa potilaan hoitoon. Emme tuota vain numeroita, vaan meidän tehtävämme on auttaa ja hyödyttää potilasta, Graham Beastall kiteyttää.

 

 

Mylab Puhuu Näkökulma | 31.10.2019

Laboratorio jalkautuu olohuoneisiin

Eksoten tietohallintojohtaja Toni Suihko näkee, että laboratoriokokeita tulisi ottaa... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2019

Lähtölaskenta on alkanut

Liiketoiminnan kehitysjohtaja Hannu Honkala kertoi Mylabin asiakaspäivillä, miksi uusien... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 01.10.2019

Terveydenhuollon rahoitusta tulisi lisätä, ei leikata

Jos haluamme tarjota väestölle pohjoismaisen tason terveyspalvelut, niiden rahoitus... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Näkökulma | 15.05.2019

Voiko kuntien digiyhteistyö onnistua?

Pystyvätkö kunnat tekemään yhteisiä päätöksiä digihankkeissa, vai tarvitaanko tiukempaa... » Lue lisää
Näkökulma | 11.01.2019

Olisiko aika jo kypsä geenivirheiden kantajuusseulonnalle?

Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen THL:stä uskoo, että on. Seulonnalla voitaisiin... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma

Miksi sepelvaltimotaudin riskitesti yleistyy niin hitaasti?

Plasman keramidipitoisuus on osoitettu luotettavaksi keinoksi ennustaa, keillä on... » Lue lisää
Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2018

Geenisakset – lääketieteen seuraava läpimurto?

CRISPR-tekniikalla haluttu geeni saadaan vietyä juuri oikeaan paikkaan genomissa.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää