Laboratorio on tärkeä lenkki aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoketjussa

Julkaistu 06.11.2017
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Virpi Ekholm, Susanna Roine, Tyks
Kaikki toiminta tähtää siihen, että aivovaltimotukos saadaan mahdollisimman nopeasti auki vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden, korostaa Tyksin vastuualuejohtaja Susanna Roine, joka puhui aiheesta Laboratoriolääketiedepäivillä.
Kaikki toiminta tähtää siihen, että aivovaltimotukos saadaan mahdollisimman nopeasti auki vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden, korostaa Tyksin vastuualuejohtaja Susanna Roine, joka puhui aiheesta Laboratoriolääketiedepäivillä.
Tietokonetomografiakuvauksella varmistetaan, ettei oireiden taustalla ole aivoverenvuotoa. Kuvassa näkyy keskimmäisen aivovaltimon tukos, joka estää veren virtauksen suureen osaan aivoja.
Tietokonetomografiakuvauksella varmistetaan, ettei oireiden taustalla ole aivoverenvuotoa. Kuvassa näkyy keskimmäisen aivovaltimon tukos, joka estää veren virtauksen suureen osaan aivoja.

Kun aivovaltimo on tukossa, hoidolla on kova kiire: joka minuutti kuolee noin kaksi miljoonaa aivosolua. Mahdollinen liuotushoito tulisi aloittaa 4,5 tunnin kuluessa oireiden alkamisesta, mekaaninen valtimotukoksen poisto puolestaan kuuden tunnin kuluessa.

Suomen yliopistosairaaloissa aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoketju on hiottu todella nopeaksi ja saumattomaksi: esimerkiksi Turussa liuotushoito aloitetaan keskimäärin 10,5 minuutissa siitä, kun potilasta kuljettava ambulanssi on saapunut sairaalan ovelle.

Tämä on epävirallinen maailmanennätys. Vuonna 2011 luku oli meillä vielä 48 minuuttia, kertoo vastuualuejohtaja, neurologi Susanna Roine Tyksistä.

Aivoinfarktin hoitoketju alkaa oireiden tunnistamisesta: jos toinen puoli vartalosta tuntuu voimattomalta tai tunnottomalta, suupieli roikkuu ja puhe on epäselvää, potilaan tai hänen läheisensä tulisi hälyttää heti apua numerosta 112.

Kun ambulanssi saapuu paikalle, ensihoitajat arvioivat, sopiiko potilas mahdollisesti liuotushoitoon. Jos potilas on entuudestaan omatoiminen ja oireet ovat alkaneet 4,5 tunnin aikaikkunassa, ensihoitajat tekevät sairaalaan ennakkoilmoituksen tulossa olevasta potilaasta.

Potilaan hoitoon osallistuvat ammattilaiset ryhtyvät heti valmistautumaan potilaan tuloon. Päivystävä neurologi voi esimerkiksi tarkistaa etukäteen sairauskertomustiedoista, onko liuotushoidolle vasta-aiheita, Roine kuvailee.

Laboratorio varmistaa, että hoito on turvallista

Kun potilas saapuu sairaalaan, päivystävä neurologi ja muut hoitoon osallistuvat ammattilaiset ovat jo häntä vastassa. Tietokonetomografiakuvauksella varmistetaan, ettei oireiden taustalla ole aivoverenvuotoa, ja tarvittaessa siinä etsitään myös suuren aivovaltimon tukosta.

Laboratorio on Susanna Roineen mukaan yksi tärkeä lenkki aivohalvauspotilaan hoitoketjussa. Laboratorion tehtävä on varmistaa, että liuotushoito voidaan toteuttaa turvallisesti.

Laboratoriohoitaja ottaa potilaalta pika-INR:n, jonka vastaus saadaan välittömästi. Varsinaisia laboratoriokokeiden tuloksia ei jäädä odottamaan – jos sieltä löytyy vasta-aiheita, liuotushoito keskeytetään, hän kertoo.

Jos potilaan INR-arvo on korkea, liuotushoito voi aiheuttaa aivoverenvuodon. Silloin laskimonsisäistä liuotushoitoa ei voida antaa.  Myös suorien antikoagulanttien käyttö on vasta-aihe liuotushoidolle.

Roine vertaa avh-potilaan tutkimista sairaalassa formula-auton varikkokäyntiin: jokainen ammattilainen hoitaa osuutensa nopeasti ja ennalta sovitusti. Mahdollinen liuotushoito aloitetaan jo kuvauspöydällä, heti tietokonetomografian jälkeen.

Uusi hoito avaa suonen mekaanisesti

Noin kolmannes aivoinfarktipotilaista hyötyy liuotushoidosta, ja osa heistä toipuu kokonaan. Kaikkia lääkehoito ei kuitenkaan auta – erityisesti suuren aivovaltimon tukokset avautuvat sen avulla huonosti.

Aivan viime vuosina näille potilaille on tullut uusi hoitomenetelmä, trombektomia, jossa tukos avataan mekaanisesti nivusvaltimon kautta suoneen ujutettavan, poisvedettävän stentin avulla. Tämä hoito on mahdollista antaa myös niille potilaille, joilla on käytössään verenohennuslääkitys.

Tieteellinen näyttö hoidon tehosta saatiin vuonna 2015. Tulokset olivat niin hyviä, että se oli ehkä jopa merkittävin lääketieteellinen löydös sinä vuonna, Susanna Roine kertoo.

Kun mahdollinen liuotushoito on saatu käyntiin, mutta potilaan oireet viittaavat suuren suonen tukokseen, potilaalle tehdään vielä TT-angiografia. Sen perusteella voidaan tehdä päätös valtimonsisäisestä hoidosta.

Trombektomioita tehdään vain yliopistosairaaloissa. Keskussairaalasta potilas kuljetetaan lähimpään yliopistosairaalaan, jonne angiotiimi hälytetään tekemään toimenpidettä vaikka keskellä yötä, Roine toteaa.

Kaikki toiminta tähtää siihen, että aivovaltimotukos saadaan mahdollisimman nopeasti auki vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden. Näin voidaan estää aivojen hapenpuutteen aiheuttamia pysyviä vaurioita ja edistää potilaan toipumista aivoinfarktista.

Susanna Roine kertoi aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoketjusta Laboratoriolääketiede-tapahtumassa 5.10.2017.

 

Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää
Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää
Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää
Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää