Laboratorio on tärkeä lenkki aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoketjussa

Julkaistu 06.11.2017
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Virpi Ekholm, Susanna Roine, Tyks
Kaikki toiminta tähtää siihen, että aivovaltimotukos saadaan mahdollisimman nopeasti auki vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden, korostaa Tyksin vastuualuejohtaja Susanna Roine, joka puhui aiheesta Laboratoriolääketiedepäivillä.
Kaikki toiminta tähtää siihen, että aivovaltimotukos saadaan mahdollisimman nopeasti auki vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden, korostaa Tyksin vastuualuejohtaja Susanna Roine, joka puhui aiheesta Laboratoriolääketiedepäivillä.
Tietokonetomografiakuvauksella varmistetaan, ettei oireiden taustalla ole aivoverenvuotoa. Kuvassa näkyy keskimmäisen aivovaltimon tukos, joka estää veren virtauksen suureen osaan aivoja.
Tietokonetomografiakuvauksella varmistetaan, ettei oireiden taustalla ole aivoverenvuotoa. Kuvassa näkyy keskimmäisen aivovaltimon tukos, joka estää veren virtauksen suureen osaan aivoja.

Kun aivovaltimo on tukossa, hoidolla on kova kiire: joka minuutti kuolee noin kaksi miljoonaa aivosolua. Mahdollinen liuotushoito tulisi aloittaa 4,5 tunnin kuluessa oireiden alkamisesta, mekaaninen valtimotukoksen poisto puolestaan kuuden tunnin kuluessa.

Suomen yliopistosairaaloissa aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoketju on hiottu todella nopeaksi ja saumattomaksi: esimerkiksi Turussa liuotushoito aloitetaan keskimäärin 10,5 minuutissa siitä, kun potilasta kuljettava ambulanssi on saapunut sairaalan ovelle.

Tämä on epävirallinen maailmanennätys. Vuonna 2011 luku oli meillä vielä 48 minuuttia, kertoo vastuualuejohtaja, neurologi Susanna Roine Tyksistä.

Aivoinfarktin hoitoketju alkaa oireiden tunnistamisesta: jos toinen puoli vartalosta tuntuu voimattomalta tai tunnottomalta, suupieli roikkuu ja puhe on epäselvää, potilaan tai hänen läheisensä tulisi hälyttää heti apua numerosta 112.

Kun ambulanssi saapuu paikalle, ensihoitajat arvioivat, sopiiko potilas mahdollisesti liuotushoitoon. Jos potilas on entuudestaan omatoiminen ja oireet ovat alkaneet 4,5 tunnin aikaikkunassa, ensihoitajat tekevät sairaalaan ennakkoilmoituksen tulossa olevasta potilaasta.

Potilaan hoitoon osallistuvat ammattilaiset ryhtyvät heti valmistautumaan potilaan tuloon. Päivystävä neurologi voi esimerkiksi tarkistaa etukäteen sairauskertomustiedoista, onko liuotushoidolle vasta-aiheita, Roine kuvailee.

Laboratorio varmistaa, että hoito on turvallista

Kun potilas saapuu sairaalaan, päivystävä neurologi ja muut hoitoon osallistuvat ammattilaiset ovat jo häntä vastassa. Tietokonetomografiakuvauksella varmistetaan, ettei oireiden taustalla ole aivoverenvuotoa, ja tarvittaessa siinä etsitään myös suuren aivovaltimon tukosta.

Laboratorio on Susanna Roineen mukaan yksi tärkeä lenkki aivohalvauspotilaan hoitoketjussa. Laboratorion tehtävä on varmistaa, että liuotushoito voidaan toteuttaa turvallisesti.

Laboratoriohoitaja ottaa potilaalta pika-INR:n, jonka vastaus saadaan välittömästi. Varsinaisia laboratoriokokeiden tuloksia ei jäädä odottamaan – jos sieltä löytyy vasta-aiheita, liuotushoito keskeytetään, hän kertoo.

Jos potilaan INR-arvo on korkea, liuotushoito voi aiheuttaa aivoverenvuodon. Silloin laskimonsisäistä liuotushoitoa ei voida antaa.  Myös suorien antikoagulanttien käyttö on vasta-aihe liuotushoidolle.

Roine vertaa avh-potilaan tutkimista sairaalassa formula-auton varikkokäyntiin: jokainen ammattilainen hoitaa osuutensa nopeasti ja ennalta sovitusti. Mahdollinen liuotushoito aloitetaan jo kuvauspöydällä, heti tietokonetomografian jälkeen.

Uusi hoito avaa suonen mekaanisesti

Noin kolmannes aivoinfarktipotilaista hyötyy liuotushoidosta, ja osa heistä toipuu kokonaan. Kaikkia lääkehoito ei kuitenkaan auta – erityisesti suuren aivovaltimon tukokset avautuvat sen avulla huonosti.

Aivan viime vuosina näille potilaille on tullut uusi hoitomenetelmä, trombektomia, jossa tukos avataan mekaanisesti nivusvaltimon kautta suoneen ujutettavan, poisvedettävän stentin avulla. Tämä hoito on mahdollista antaa myös niille potilaille, joilla on käytössään verenohennuslääkitys.

Tieteellinen näyttö hoidon tehosta saatiin vuonna 2015. Tulokset olivat niin hyviä, että se oli ehkä jopa merkittävin lääketieteellinen löydös sinä vuonna, Susanna Roine kertoo.

Kun mahdollinen liuotushoito on saatu käyntiin, mutta potilaan oireet viittaavat suuren suonen tukokseen, potilaalle tehdään vielä TT-angiografia. Sen perusteella voidaan tehdä päätös valtimonsisäisestä hoidosta.

Trombektomioita tehdään vain yliopistosairaaloissa. Keskussairaalasta potilas kuljetetaan lähimpään yliopistosairaalaan, jonne angiotiimi hälytetään tekemään toimenpidettä vaikka keskellä yötä, Roine toteaa.

Kaikki toiminta tähtää siihen, että aivovaltimotukos saadaan mahdollisimman nopeasti auki vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden. Näin voidaan estää aivojen hapenpuutteen aiheuttamia pysyviä vaurioita ja edistää potilaan toipumista aivoinfarktista.

Susanna Roine kertoi aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoketjusta Laboratoriolääketiede-tapahtumassa 5.10.2017.

 

Näkökulma | 14.11.2017

Omakanta helpottaa tulosten välitystä potilaille

Paimio-Sauvon terveyskeskus kannustaa asiakkaita katsomaan laboratoriotuloksensa Omakannasta. Tämä nopeuttaa... » Lue lisää
Näkökulma | 10.11.2017

Julkiset laboratoriot pärjäävät sotessa – kunhan kilpailukyvystä pidetään huolta

Diagnostiikka-ala otti varaslähdön soteen jo 15 vuotta sitten, kun... » Lue lisää
Näkökulma | 06.11.2017

Laboratorio on tärkeä lenkki aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoketjussa

Kun aivovaltimo on tukossa, hoidolla on kova kiire: joka... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää
Näkökulma | 02.11.2017

Hematologinen biopankki kiihdyttää pahanlaatuisten veritautien tutkimusta

Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n pakastimissa, 180 pakkasasteen lämpötilassa, on... » Lue lisää
Näkökulma | 30.10.2017

Digipatologia voi tarkentaa syöpäkasvainten diagnostiikkaa

Tulevaisuudessa patologin tekemä silmämääräinen arvio ei enää riitä, vaan... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 25.10.2017

Just siirsi asiakkaan keskiöön

Järvenpäässä valmistaudutaan sote-uudistukseen monella rintamalla. Tammikuussa avautui uusi sosiaali-... » Lue lisää
Näkökulma | 23.10.2017

Genomitutkimus vaatii valtavia aineistoja

Meistä jokainen kantaa perimässään suurta määrää geenimuutoksia, jotka vaikuttavat... » Lue lisää
Näkökulma Referenssit | 17.10.2017

Näytteenoton mobiilisovellus helpottaa työtä myös osastokierroilla

Satakunnan keskussairaalassa kokeiltiin syyskuussa Mylabin Carein Sample -tuoteperheen kiertonäytteenoton... » Lue lisää
Näkökulma | 12.10.2017

Huolellinen testaus on edellytys onnistuneille käyttöönotoille

Vaikka laboratorion tietojärjestelmän vaihto on haastava projekti, sen voi... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 10.10.2017

Kanta kasvaa ja kehittyy

Sote-uudistuksen toteutuminen ei jää tietojärjestelmistä kiinni, uskoo sosiaali- ja... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 04.10.2017

Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.10.2017

Laboratorioseuranta siirtyy kotiin

Kun potilas mittaa laboratorioarvonsa vierilaitteella kotona, säästyy paljon sekä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2017

Käsityöstä robotteihin ja automaatioon

Miten kliinisten laboratorioiden arki on viime vuosina ja vuosikymmeninä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 21.09.2017

Nopeampi diagnoosi syöpäpotilaalle

Professori Bruce Friedman haluaisi valjastaa tietojärjestelmät palvelemaan paremmin syöpäpotilaan... » Lue lisää