Laboratorio polttavan auringon alla

Julkaistu 29.01.2018
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Else Kyhälä
Pumba, yksi laboratorion kolmesta koirasta, katselee rannalla kalastajia. Kuvat on ottanut valokuvaaja Else Kyhälä, joka osallistui itse marraskuussa rokotetutkimukseen.
Pumba, yksi laboratorion kolmesta koirasta, katselee rannalla kalastajia. Kuvat on ottanut valokuvaaja Else Kyhälä, joka osallistui itse marraskuussa rokotetutkimukseen.
Suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo järjestää osallistujille retkiä ja muuta ohjelmaa.
Suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo järjestää osallistujille retkiä ja muuta ohjelmaa.
YML on perustanut Beniniin laboratorion, jossa tehdään alustavat laboratoriotutkimukset koehenkilöiden ulostenäytteistä. Paikalla laboratoriossa ovat mikrobiologi, bioanalyytikko Heli Mathur (taustalla), bioanalyytikko Sanna Laakkonen ja professori, tutkimuksen johtaja Anu Kantele (oikealla).
YML on perustanut Beniniin laboratorion, jossa tehdään alustavat laboratoriotutkimukset koehenkilöiden ulostenäytteistä. Paikalla laboratoriossa ovat mikrobiologi, bioanalyytikko Heli Mathur (taustalla), bioanalyytikko Sanna Laakkonen ja professori, tutkimuksen johtaja Anu Kantele (oikealla).

Haastavaa näytelogistiikkaa

Ilmasto Beninissä on kuuma ja kostea. Varjossakin on yli 30 astetta lämmintä, ja polttava auringonpaiste ja rankkasateet vuorottelevat.

Olosuhteet ovat kuin lämpökaapissa: jos ulostenäytteen jättää ulos edes hetkeksi, mikrobit lisääntyvät siinä räjähdysmäisesti. Näytelogistiikka onkin järjestetty Beninissä niin, että koehenkilöiden ripulinäytteet saadaan nopeasti talteen ja kylmään.

Koehenkilöiden mukana on aina pussi, jossa on ulostenäytteenotossa tarvittavat välineet. Kun matkailijat tekevät retkiä Grand Popon ulkopuolelle, mukana kulkee kylmälaukku, jossa mahdolliset ripulinäytteet säilyvät viileinä. Öisin puolestaan mopolähetti hakee näytteet majapaikoista ja toimittaa ne laboratorioon.

Laboratoriossa on kaksi pakastinta, joissa näytteet säilötään -70 asteen lämpötilaan. Varageneraattorit pitävät pakastimet käynnissä, jos sähköt katkeavat – kuten alueella usein tapahtuu.

Toinen kriittinen kohta on pakastettujen näytteiden lähettäminen Beninistä Suomeen, jossa tulokset varmistetaan ja näytteet säilötään jatkoanalyyseja varten.

Hiilihappojäähän pakastetut näytteet ovat Suomessa yleensä jo seuraavana päivänä lähetyksestä. Lähetysten lämpötilaa seurataan tarkasti matkan aikana. Tähän mennessä kaikki lähetykset on saatu jäisinä YML:n keskuslaboratorioon.

Ulostenäytteet säilötään laboratoriossa -70 asteen lämpötilaan. Ne lähetetään Suomeen hiilihappojäähän pakattuna.

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta ripulilta. Sitä varten 800 suomalaista lennätetään kahdeksi viikoksi Afrikkaan.

Suomalainen laboratoriohoitaja joutuu vain harvoin selvittämään, miten lähettää lentorahtia Afrikkaan.

Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n projektikoordinaattori Kaisu Räisänen sai kuitenkin perehtyä asiaan, kun hän suunnitteli tutkimuslaboratorion perustamista Beniniin, Länsi-Afrikkaan.

On tämä ollut aikamoinen rutistus. Asioista on pitänyt ottaa valtavasti selvää, mutta lopulta kaikki on sujunut erittäin hyvin, Räisänen huokaisee hymyillen.

YML on yhteistyökumppani Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa, jossa testataan rokotetta enterotoksigeenista E. colia eli ETEC-bakteeria vastaan.

ETEC on yksi yleisimmistä lasten ripulia aiheuttavista bakteereista kehitysmaissa. Lisäksi se on yksi tavallisimmista matkaripulin aiheuttajista: siihen arvioidaan sairastuvan noin 12 miljoonaa matkailijaa vuosittain. ETEC-bakteerilta suojaavalle rokotteelle on siis kova tarve maailmanlaajuisesti.

Rokotetutkimukseen otetaan mukaan 800 suomalaista, 18-65-vuotiasta tervettä aikuista. Koehenkilöt matkustavat kahdeksi viikoksi Beniniin, pieneen Grand Popon kylään. Puolet heistä saa tutkittavaa rokotetta, puolet lumetta.

Osallistujilta kerätään uloste-, sylki- ja verinäytteitä ennen matkaa, matkan aikana sekä kotiinpaluun jälkeen. Näytteistä tutkitaan ripulibakteerien lisäksi myös rokotteen ja matkan aiheuttamia muutoksia suoliston mikrobistoon.

Kyseessä on merkittävä kansainvälinen tutkimus, jossa on hienoa olla mukana. Tämä on myös mielenkiintoinen mahdollisuus suomalaisille laboratoriohoitajille päästä töihin paikkaan, jossa ympäristö on eksoottinen, mutta työskentely-ympäristö suomalainen, Räisänen kuvailee.

Laboratorio käynnistettiin tyhjästä

YML on perustanut Beniniin laboratorion, jossa tehdään alustavat laboratoriotutkimukset koehenkilöiden ulostenäytteistä. Sen jälkeen pakastetut näytteet lähetetään Suomeen YML:n keskuslaboratorioon varmistus- ja jatkoanalyyseja varten.

Laboratorio käynnistettiin tyhjästä: jopa rakennus on aivan uusi.

Laboratorion toimintojen suunnittelu alkoi syksyllä 2016. Olemme selvittäneet laboratorion lupa-asioita, hankkineet tarvikkeita paikallisilta toimittajilta, kääntäneet tekstejä ranskaksi ja selvittäneet, miten näytteet saadaan kuljetettua mahdollisimman luotettavasti Suomeen, Kaisu Räisänen luettelee.

Laboratorion pohjapiirroksen perusteella laskettiin, millaisia kalusteita tilaan mahtuisi. Suomessa tarpeettomaksi jääneitä kalusteita lähetettiin sitten Afrikkaan lentorahtina.

Kun ensimmäiset koehenkilöt matkustivat Beniniin heinäkuussa 2017, kaikki oli valmista.Ilman hyvää yhteistyötä muiden tutkimuksen yhteistyökumppanien kanssa tämä ei olisi onnistunut, Räisänen kiittelee.

Beninissä on jatkuvasti paikalla mikrobiologi ja bioanalyytikko Heli Mathur, joka vastaa laboratorion toiminnasta. Hänen työparinaan on vaihtuva laboratoriohoitaja, joka matkustaa paikalle Suomesta muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan.

Lisää tutkittavia kaivataan

Rokotetutkimukseen on osallistunut jo yli 200 suomalaista koehenkilöä. Lisää vielä kaivataan, kertoo tutkimuksen johtaja, infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta.

Matkailijat ovat tykänneet reissusta todella paljon. Tämä on monelle ”once in a lifetime” -mahdollisuus osallistua tällaiselle matkalle, hän kiteyttää.

Koehenkilöt majoittuvat paikallisissa hotelleissa, ja suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo järjestää heille monenlaista ohjelmaa. Osallistujat pääsevät esimerkiksi useille päiväretkille, joilla tutustutaan paikalliseen, kiehtovaan kulttuuriin.

Matka ei ole osallistujille ilmainen, mutta kuitenkin edullisempi kuin vastaavan pituiset Afrikan pakettimatkat. Kustannukset ovat korkeintaan noin 1 600 euroa matkailijaa kohti. Hinta sisältää myös tarvittavat muut rokotukset.

Tutkimukseen tarvitaan kaiken ikäisiä osallistujia. Juuri nyt kaivataan lisää nuoria, joille 1600 euron kustannus saattaa olla liian kallis. Siksi tarjoamme pian matkaa alle 30-vuotiaille vielä selvästi perushintaa edullisemmin, Kantele kertoo.

Tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa ETEC-rokote on ollut hyvin siedetty, eikä haittavaikutuksia ole ollut enempää kuin lumeryhmässä. Matkaripuli koehenkilöille saattaa toki iskeä – kuten keskimäärin joka toiselle niistä noin 350 000 suomalaisesta, jotka matkustavat vuosittain heikon hygieniatason alueille.

Hankkeen työmäärä yllätti

Kun rokotteen valmistaja kysyi Anu Kanteleelta kiinnostusta lähteä vetämään tutkimusprojektia, hän ei vielä tiennyt, mihin lupautui.

Kantele myöntää, että työmäärä tutkimushankkeessa on yllättänyt ja niellyt myös lähes kaiken vapaa-ajan.

Tämä on huomattavan suuri projekti, joka on kovasti opettanut tekijöitään. Pieni osa on lopulta lääketieteellisiä kysymyksiä: erilaisia käytännön asioita on pohjattoman paljon, hän kertoo.

Toisaalta elämänmeno Afrikassa on verkkaisempaa kuin Suomessa.

Kun olen Beninissä, en laita aamuisin kelloa soimaan. Se on jo yhtä juhlaa! Kantele naurahtaa.

Tutkimus tehdään yhteistyössä Göteborgin yliopiston sekä yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston tutkijoiden kanssa. Rahoittajia ovat rokotteen valmistaja eli ruotsalainen Scandinavian Biopharma AB sekä Bill ja Melinda Gatesin säätiöltä rahoituksensa saava kansainvälinen terveysjärjestö PATH.

Osallistujien tutkimuskäynnit järjestetään Lääkärikeskus Aavan Matkailuklinikalla sekä HYKS:n ja Helsingin yliopiston yhteisessä rokotetutkimuskeskuksessa. Yhteensä hanke työllistää täysipäiväisesti useita kymmeniä ihmisiä.

Tavoitteena on, että kaikki 800 tutkittavaa olisivat koossa tämän vuoden loppuun mennessä. Jos kaikki menee hyvin, rokote ETEC-bakteeria vastaan voi olla markkinoilla noin viiden vuoden kuluttua.

Matkaripuli ei ole yleensä vakava sairaus, vaikka se kiusallinen onkin. Ripuliin kuolee kuitenkin kehitysmaissa vuosittain noin puoli miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta, ja ETEC on yksi sen merkittävistä aiheuttajista.

Kehitämme siis rokotetta erityisesti kehitysmaiden lapsille, Kantele painottaa.

 

Lisätietoa tutkimusmatkasta

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen karran Mylab Nyt-lehden numerossa 1. 2018.

Mylab Nyt Mylab On | 05.03.2018

Eläkkeellä on aikaa veneillä

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Jukka Kalliosaari » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Uutiset | 13.02.2018

Mylabin palvelut saavat uuden nimen

Mylabin palvelut ja ohjelmistotuotteet tunnistat nyt nimestä My+®. Tavoitteena... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 25.10.2017

Just siirsi asiakkaan keskiöön

Järvenpäässä valmistaudutaan sote-uudistukseen monella rintamalla. Tammikuussa avautui uusi sosiaali-... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On | 11.10.2017

Haaveissa oma tupa Italiassa

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Satu Salmi » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 10.10.2017

Kanta kasvaa ja kehittyy

Sote-uudistuksen toteutuminen ei jää tietojärjestelmistä kiinni, uskoo sosiaali- ja... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 04.10.2017

Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.10.2017

Laboratorioseuranta siirtyy kotiin

Kun potilas mittaa laboratorioarvonsa vierilaitteella kotona, säästyy paljon sekä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2017

Käsityöstä robotteihin ja automaatioon

Miten kliinisten laboratorioiden arki on viime vuosina ja vuosikymmeninä... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On Uutiset | 28.09.2017

Weblab etenee mikrobiologiaan

Mikrobiologian toimintojen kehittäminen on ollut haastava, mutta palkitseva projekti.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 21.09.2017

Nopeampi diagnoosi syöpäpotilaalle

Professori Bruce Friedman haluaisi valjastaa tietojärjestelmät palvelemaan paremmin syöpäpotilaan... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 21.09.2017

Kuka omistaa terveystietosi?

Tulevaisuudessa meillä jokaisella on mahdollisuus hallinnoida omia terveystietojamme, uskovat... » Lue lisää