Laboratorio jalkautuu olohuoneisiin

Eksoten tietohallintojohtaja Toni Suihko näkee, että laboratoriokokeita tulisi ottaa nykyistä enemmän asiakkaiden kotona. Tiedon tulee kuitenkin olla käytettävissä koko palvelujärjestelmässä.

Kun väestö ikääntyy, vanhusten hoivan ja sairaanhoidon kustannukset uhkaavat karata käsistä.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Eksotessa vanhusten hoivapalveluihin käytetään jo nyt suurempi summa vuosittain kuin akuuttisairaanhoitoon.

Laboratorio voi olla osaltaan mukana lisäämässä vanhusten terveitä elinvuosia ja lykkäämässä palvelutarvetta eteenpäin, toteaa Eksoten tietohallintojohtaja Toni Suihko.

Kun ihminen sairastuu, laboratorion tulisi toimia mahdollisimman nopeasti, oikea-aikaisesti ja tiiviinä osana palveluprosessia. Näin säästetään kalliita sairaalapäiviä ja tuetaan ihmisen pärjäämistä kotona.

Kotivuorokausi maksaa Eksotessa yhteiskunnalle vajaat 300 euroa, sairaalavuorokausi noin 1000 euroa. Laboratorio voi auttaa meitä siinä, että välttäisimme jälkimmäisiä, Suihko uskoo.

Keskitetty järjestelmä tukee hajautettua toimintaa

Toni Suihkon mukaan terveydenhuollossa tarvitaan paitsi vaativien palveluiden keskittämistä, myös peruspalveluiden hajauttamista.

Esimerkiksi laboratoriotutkimuksia voitaisiin hänen mukaansa ottaa nykyistä enemmän asiakkaiden kotona.

Laboratorioissa on jo päästy keskittämiseen makuun, mutta nyt pitäisi päästä myös hajauttamisen makuun. Samalla datan tulee kuitenkin olla hallittua ja ohjelmistojen keskitettyjä, hän painottaa.

Jos esimerkiksi ensihoidon yksikkö ottaa laboratoriokokeet potilaan kotona, tiedon tulisi sen jälkeen olla käytettävissä koko palvelujärjestelmässä.

Tarvitaan keskitetty laboratorion toiminnanohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa toiminnan ihmisten kotona ja liikkuvissa yksiköissä, Suihko kuvailee.

Tulevaisuuden bisnes on tulevan ennustaminen

Tällä hetkellä terveydenhuollossa käytetään paljon aikaa siihen, että lääkärit ja hoitajat kirjaavat tietoja potilastietojärjestelmiin ja toisaalta lukevat näitä kirjauksia.

Suihkon mukaan tämä ei tulevaisuudessa enää riitä, jos palvelujärjestelmää halutaan kehittää nykyistä tehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi.

Tarvitsemme datan päälle uuden kerroksen, jossa ennustetaan keinoälyn avulla ihmisten tulevaa palvelutarvetta, hän kiteyttää.

Päällimmäiseksi tietojärjestelmiin tarvitaan Suihkon mukaan asiakkuudenhallinta- ja toiminnanohjauskerros, joka antaa nopealla silmäyksellä kuvan kunkin asiakkaan kokonaistilanteesta ja hälyttää esimerkiksi palveluiden toistuvasta käytöstä.

Jos ihminen käy jatkuvasti päivystyksessä, hän tulee todennäköisesti sinne taas ensi viikolla. Silloin meidän tulisi pohtia, voisiko asiakkaan elämäntilanteelle tehdä jotakin.

Suihko povaa pitkää ikää erillisille diagnostiikan tietojärjestelmille, jotka integroituvat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin. Laboratoriotiedon tuottaminen tulee kuitenkin mieltää osaksi laajempaa kokonaisuutta ja palveluketjun hallintaa.

Tulevaisuuden bisnesmahdollisuudet eivät ole perusjärjestelmissä vaan keinoälyssä ja tulevien tapahtumien ennustamisessa, hän visioi.