Lääkärin ja potilaan välinen kielimuuri voi kohta ylittyä tekoälyn avulla

Julkaistu 12.06.2017
Teksti Sanna Sevänen
Kuvat Sanna Sevänen
Markus Leskinen puhui Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivillä tekoälystä
Markus Leskinen puhui Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivillä tekoälystä

Terveydenhuollossa mietitään jatkuvasti uusia tapoja hyödyntää keinoälyä.

 

Päivystykseen tulee potilas, jota pitäisi auttaa välittömästi. Hän ei kuitenkaan puhu lääkärin kanssa mitään yhteistä kieltä, eikä tulkkia voida tai ehditä hälyttää.

Tilanne on tuttu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloissa. Siksi HUS:in kehittämisyksikössä ryhdyttiin pohtimaan, voisiko keinoälyä hyödyntävä puheentunnistus tulla avuksi.

Kone on jo aika hyvä tunnistamaan puhetta ja kieliä, kertoo HUS:in yhteistyökumppanina toimivan Qvik Oy:n toimitusjohtaja Lari Tuominen.

Puheentunnistuksen pilotti käynnistettiin kesän korvilla ja ensimmäisiä tuloksia pitäisi syntyä muutamassa kuukaudessa.

Kuvantunnistus puolestaan voisi auttaa ihosyövän tunnistamisessa tai haavojen hoidossa.

On mahdollista, että kone oppisi tunnistamaan, onko haavassa tulehdus. Kun sille annetaan lisäksi tieto, miten kauan haavan syntymisestä on, se osaisi kertoa myös, pitääkö mennä lääkäriin vai riittääkö kotihoito, Tuominen sanoo.

HUS:in kehittämisjohtaja Visa Honkanen ennustaa, että tekoälyn avulla erikoistason sairaanhoitoa voidaan viedä kotiin asti.

Olemme miettineet esimerkiksi, voisiko riskiraskauksen lopussa KTG:tä eli sikiön sydänäänikäyrää mitata niin, että äiti onkin kotona. Lääkäri voisi seurata käyrää sairaalassa ja päättää, milloin äidin on syytä tulla sairaalaan, Honkanen sanoo.

Apuna pikkukeskosten hoidossa

Pari vuotta sitten HUS:issa käynnistyi pilotti, jossa keinoälyä opetettiin tunnistamaan keskosten verenmyrkytyksiä. Pienistä, alle 1,5 kilon painoisista keskosista joka kymmenes sairastuu sepsikseen. Vaikka antibioottihoidot ovat nykyään tehokkaita, vauvoja menehtyy edelleen verenmyrkytykseen.

Pikkukeskosista mitataan jatkuvasti useita eri arvoja, joiden kehitystä seuraamalla kokenut lääkäri näkee, milloin on merkkejä sepsiksestä. Oireet ovat epäspesifejä ja ne alkavat hiipimällä, kertoo neonatologi Markus Leskinen Hyksistä.

IBM:n Watson-keinoälylle annettiin historiatiedot 334 pikkukeskosesta, jotka sairastuivat sepsikseen vuosina 1999–2013. Tuloksena oli, että kone pystyi ennustamaan verenmyrkytyksen 24 tuntia aiemmin kuin hoitohenkilökunnan epäilykset heräävät.

Sepsiksen hoidossa on tärkeää aloittaa antibioottihoito riittävän ajoissa. Tekoäly voisi auttaa esimerkiksi sen päättämisessä, pitääkö antibiootti aloittaa heti vai voiko jäädä odottamaan veriviljelyn tuloksia, Leskinen sanoo.

Toistaiseksi tekoälyä ei käytetä apuna hoidossa. Reaaliaikaiseen analytiikan ongelmana on esimerkiksi se, miten yhdistetään monitoridata, potilastietojärjestelmän tiedot ja laboratoriotietojärjestelmän tiedot.

Reaaliaikainen tieto voisi olla kliinikoiden käytössä ja apuna päätöksenteossa silloin, jos epäilys sepsiksestä herää. Jos pystyisimme esimerkiksi vähentämään antibioottihoitoja, tarvittaessa antibiootit vaikuttaisivat paremmin, koska resistenssitilanne olisi parempi, Leskinen uskoo.

 

Tekoälystä puhuttiin Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä 24. toukokuuta.

Näkökulma | 21.02.2018

Vaikuttiko hoito ja kuinka paljon?

Asiakkailta kerätty tieto pitäisi saada mukaan sote-päätösten tekoon.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Näkökulma | 14.11.2017

Omakanta helpottaa tulosten välitystä potilaille

Paimio-Sauvon terveyskeskus kannustaa asiakkaita katsomaan laboratoriotuloksensa Omakannasta. Tämä nopeuttaa... » Lue lisää
Näkökulma | 10.11.2017

Julkiset laboratoriot pärjäävät sotessa – kunhan kilpailukyvystä pidetään huolta

Diagnostiikka-ala otti varaslähdön soteen jo 15 vuotta sitten, kun... » Lue lisää
Näkökulma | 06.11.2017

Laboratorio on tärkeä lenkki aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoketjussa

Kun aivovaltimo on tukossa, hoidolla on kova kiire: joka... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää
Näkökulma | 02.11.2017

Hematologinen biopankki kiihdyttää pahanlaatuisten veritautien tutkimusta

Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n pakastimissa, 180 pakkasasteen lämpötilassa, on... » Lue lisää
Näkökulma | 30.10.2017

Digipatologia voi tarkentaa syöpäkasvainten diagnostiikkaa

Tulevaisuudessa patologin tekemä silmämääräinen arvio ei enää riitä, vaan... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 25.10.2017

Just siirsi asiakkaan keskiöön

Järvenpäässä valmistaudutaan sote-uudistukseen monella rintamalla. Tammikuussa avautui uusi sosiaali-... » Lue lisää
Näkökulma | 23.10.2017

Genomitutkimus vaatii valtavia aineistoja

Meistä jokainen kantaa perimässään suurta määrää geenimuutoksia, jotka vaikuttavat... » Lue lisää
Näkökulma Referenssit | 17.10.2017

Näytteenoton mobiilisovellus helpottaa työtä myös osastokierroilla

Satakunnan keskussairaalassa kokeiltiin syyskuussa Mylabin Carein Sample -tuoteperheen kiertonäytteenoton... » Lue lisää
Näkökulma | 12.10.2017

Huolellinen testaus on edellytys onnistuneille käyttöönotoille

Vaikka laboratorion tietojärjestelmän vaihto on haastava projekti, sen voi... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 10.10.2017

Kanta kasvaa ja kehittyy

Sote-uudistuksen toteutuminen ei jää tietojärjestelmistä kiinni, uskoo sosiaali- ja... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 04.10.2017

Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee... » Lue lisää