Lääkärin älykäs apuri

Julkaistu 08.02.2016
Teksti Sanna Sevänen
Kuvat Canstockphoto & Hanna Koikkalainen, Hanna Hyvärinen
Lääkäriseura Duodecimissa EBMEDiä luotsaava Ilkka Kunnamo uskoo, että tekoälyn ansiosta hoitojen vaikuttavuuteen pystytään kiinnittämään entistä enemmän huomiota.
Lääkäriseura Duodecimissa EBMEDiä luotsaava Ilkka Kunnamo uskoo, että tekoälyn ansiosta hoitojen vaikuttavuuteen pystytään kiinnittämään entistä enemmän huomiota.
HUS:issa on vasta päästy alkuun keinoälyn hyödyntämisessä, sanoo HUS:in it-kehitysjohtaja Mikko Rotonen
HUS:issa on vasta päästy alkuun keinoälyn hyödyntämisessä, sanoo HUS:in it-kehitysjohtaja Mikko Rotonen

Kohta tekoäly helpottaa oikean diagnoosin löytymistä ja ennustaa sairastumisia ennalta. HUS:issa keinoälyratkaisuja on testattu keskosten ja harvinaissairauksien hoidossa.

Sujuvammat hoitopolut. Ei enää juoksemista lukuisissa tapaamisissa ennen kuin oikea hoito löytyy. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kehitysjohtaja Visa Honkanen uskoo, että tulevaisuudessa keinoäly yhdessä digitaalisten palveluiden kanssa muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa radikaalisti.

Voisi olla esimerkiksi niin, että digipalvelut vievät potilaan suoraan sen ainoan neurologin luokse, joka ymmärtää juuri tämän potilaan ongelmasta, Honkanen sanoo.

Raja-aidat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä katoavat, kun kone osaa ohjata potilaat suoraan oikean avun luo.

Digitalisaation edetessä jokaisesta potilaasta saadaan niin paljon tietoa, että tarvitaan koneita ja kapasiteettia, jotka pystyvät analysoimaan potilaan näkökulmasta, paraniko hoito.

Sairastuneiden elintoimintojen jatkuva mittaaminen, erilaisten tutkimusten tekeminen kotioloissa ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin seuraamiseen tarkoitetut sovellukset tuottavat jatkossa valtavia tietomääriä.

Vasta nyt on kehitetty riittävän älykkäitä ja tehokkaita koneita, jotta niillä voidaan seuloa oleellisia tietoja ja löytää yksittäisen potilaan hoitoon sopivia ratkaisuja. Ja juuri nyt erilaiset tekoälyratkaisut tulevat terveydenhuoltoon ja lääketieteeseen ryminällä.

Parempaa hoitoa

Viime syksynä HUS, Sitra ja suomalainen startup–yritys Kirontech valjastivat keinoälyn tutkimaan harvinaissairauksia. Tavoitteena oli hoitopolkujen tehostaminen ja käytössä kaikki HUS:in keräämä tieto harvinaissairauksia sairastavista potilaista, heidän hoitopoluistaan ja diagnooseistaan.

Kirontechin kehittämä analysointimenetelmä ymmärtää monimutkaisia vuorovaikutussuhteita eli näkee esimerkiksi, että tiettyyn sairauteen sairastuneet kiersivät usein samanlaisia reittejä eri asiantuntijoiden luona ja erilaisissa kokeissa.

Jopa alustavan pilotin perusteella pystymme ennustamaan hoitopolkuja ja ehdottamaan joitakin tauteja sen perusteella, millaisissa tapaamisissa tietty potilas on juossut, Honkanen kertoo.

Tarkoitus on valjastaa menetelmä tutkimaan HUS:in harvinaispotilaita pidemmäksi aikaa, ehkä jopa pysyvästi. Mitä enemmän tietoa analyysimenetelmä saa, sitä paremmin se oppii ennustamaan ja tunnistamaan.

Juuri sitä on keinoäly, että kone oppii jatkuvasti tekemään asiat paremmin, eikä väliin tarvita ihmistä koodaamaan, Honkanen tiivistää.

Pelkästään harvinaissairauksien hoitoa tehostamalla HUS voi saada merkittäviä säästöjä, sillä harvinaissairaudet kuluttavat noin 17 prosenttia sairaanhoitopiirin budjetista.

Toinen puoli on, että potilaille voidaan löytää oikea diagnoosi aiempaa nopeammin, ja hyödyttömät tapaamiset ja tutkimukset voidaan jättää tekemättä.

Kun samalla menetelmällä ryhdytään tutkimaan yleisempiä sairauksia, tulokset voivat olla vielä paljon parempia, koska tietoa on olemassa paljon enemmän, Honkanen arvelee.

Keskosten pelastajaksi?

HUS testasi viime syksynä myös IBM:n Watson-keinoälyä pikkukeskosten verenmyrkytysten hoidossa. Pienet, alle 1,5 kilon painoiset keskoset sairastuvat helposti infektioon, joka voi parissa tunnissa johtaa suolen kuolioon ja aiheuttaa elinikäisiä imeytymishäiriöitä.

Watsonille syötettiin kaikki historiatieto, jota pikkukeskosista oli kerätty vuosituhannen alusta lähtien. Tulos oli, että tekoäly näyttäisi osaavan ennustaa verenmyrkytyksen jo vuorokauden aiemmin kuin hoitohenkilökunta alkaa epäillä sepsistä.

Löydös oli vielä hyvin pieni. Vasta pitempi tutkimus osoittaa, voiko Watsonista tulla todellinen apuri hoitoon, Honkanen sanoo.

Kevään mittaan HUS aikoo kilpailuttaa eri valmistajien tekoälyratkaisut ja ottaa valitut järjestelmät loppuvuoden aikana vaativampaan käyttöön.

Hyödyntämisen mahdollisuuksia on runsaasti, mutta ensin pitää tehdä paljon esityötä.

Ensimmäinen vaihe on aina tiedon keräämistä. Sitten aletaan katsoa, mitkä tekijät korreloivat keskenään ja rakennetaan algoritmejä sopivilla muuttujilla. Vasta sen jälkeen päästään ajamaan dataa, sanoo HUS:in it-kehitysjohtaja Mikko Rotonen.

Tulevaisuudessa keinoäly voi tulla avuksi esimerkiksi tehohoitopotilaiden tarkkailuun ja kroonisiin sairauksiin, joissa sairastuminen tapahtuu ennalta-arvaamattomasti. Esimerkiksi epileptikko voi olla pääosan vuodesta täysin terve, mutta kohtaus saattaa tulla milloin tahansa ja siksi ihminen on jatkuvasti varuillaan.

Meillä on alustavaa tietoa siitä, että keinoäly voisi ennustaa epilepsiakohtauksen 30 minuuttia etukäteen, Rotonen kertoo.

Lisää valtaa potilaalle

Suomalaisessa terveydenhuollossa varsinaista tekoälyä tutumpi on Duodecimin päätöksentuki EBMEDS. Se on eräänlainen keinoälyn esiaste, joka auttaa lääkäriä jäsentämään kaikkea saatavilla olevaa tietoa.

Ohjelma suosittelee lääkärille potilaskertomuksen perusteella hoitoja ja tutkimuksia, tarkistaa lääkehoidon tarpeellisuuden ja turvallisuuden sekä tarjoaa luettavaksi artikkeleita sairauden hoidosta.

Noin puolet Suomen lääkäreistä käyttää päätöksentukea. Yleisemmin se on käytössä perusterveydenhuollossa kuin sairaaloissa, mutta lääkkeiden yhteisvaikutusten arviointi on käytössä hyvin laajasti, kertoo EBMEDSiä luotsaava Ilkka Kunnamo.

Hän uskoo, että tulevaisuudessa tekoäly tulee avuksi hoitojen yksilöllisten vaikutusten arviointiin. Potilas itse valitsee toivomansa lopputuloksen ja hoitomenetelmät, joilla siihen pyrkii, lääkärin avustamana tietysti.

Tulevaisuudessa kone osaa kertoa yksittäiselle ihmiselle, miten suuri osa juuri hänenkaltaisistaan hyötyy tietystä hoidosta ja mikä puolestaan on haittavaikutusten todennäköisyys juuri hänellä, Kunnamo kertoo

Kone pystyy huomioimaan iän, sukupuolen, laboratorio- ja mittaustulosten, perimän ja elintapojen mahdolliset vaikutukset sairauden hoitoon ja hoitotuloksiin.

Nyt ollaan vasta rakentamassa infrastruktuuria, jotta tulevia menetelmiä varten voidaan kerätä tarvittavia tietoja. Kanta-arkistoon on tarkoitus kerätä kansallisesti jokaisen suomalaisen terveystiedot, itse kerätyt hyvinvointitiedot ja tulevaisuudessa myös geenitiedot.

Syntyy alusta, jota voidaan louhia erilaisilla tekoälysovelluksilla. Suomi voi olla maailman ensimmäinen maa, joka kerää kaikki terveystiedot yhteen paikkaan. Jokainen saa tietysti päättää itse, jakaako omia tietojaan eri toimijoille.

 

Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab Palvelee | 22.05.2019

My+® mullisti HUSin verikeskusten työtavat

HUSLAB siirtyi My+® verikeskussovelluksen käyttöönmaaliskuun alussa. Se muutti merkittävästi... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Uutiset | 13.02.2018

Mylabin palvelut saavat uuden nimen

Mylabin palvelut ja ohjelmistotuotteet tunnistat nyt nimestä My+®. Tavoitteena... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 25.10.2017

Just siirsi asiakkaan keskiöön

Järvenpäässä valmistaudutaan sote-uudistukseen monella rintamalla. Tammikuussa avautui uusi sosiaali-... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 10.10.2017

Kanta kasvaa ja kehittyy

Sote-uudistuksen toteutuminen ei jää tietojärjestelmistä kiinni, uskoo sosiaali- ja... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 04.10.2017

Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.10.2017

Laboratorioseuranta siirtyy kotiin

Kun potilas mittaa laboratorioarvonsa vierilaitteella kotona, säästyy paljon sekä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2017

Käsityöstä robotteihin ja automaatioon

Miten kliinisten laboratorioiden arki on viime vuosina ja vuosikymmeninä... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On Uutiset | 28.09.2017

Weblab etenee mikrobiologiaan

Mikrobiologian toimintojen kehittäminen on ollut haastava, mutta palkitseva projekti.... » Lue lisää