Kuinka tietojärjestelmät muutetaan hidasteesta hyödyksi

Julkaistu 08.12.2014

Kuinka tietojärjestelmät muutetaan
hidasteesta hyödyksi

Voidaanko terveydenhuollon tietojärjestelmät muuttaa kliinisen työn hidasteesta työn hyödylliseksi tueksi? Tätä kyseli Lääkäriliiton eHealth-työryhmän puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju Terveys-IT & Teknologia -tapahtumassa pitämässään puheenvuorossa.

Parkkila-Harjun mukaan potilastietojärjestelmät voisivat parhaimmillaan auttaa niin päätöksenteossa kuin hoitoketjun ohjaamisessakin. Lisäksi niiden avulla voitaisiin ohjata resursseja, kerätä laatutietoa ja seurata toimintaa. Samalla järjestelmät voisivat toimia monipuolisena asiointi- ja palveluportaalina kansalaisten suuntaan.

Ensin täytyisi kuitenkin tehdä jotain.

Suomessa juututtu dokumentointiin

Parkkila-Harjun mukaan järjestelmien pitäisi auttaa potilasturvallisuuden ylläpidossa ja niiden tulisi ehkäistä inhimillisiä virheitä. Lisäksi niitä tulisi voida hyödyntää hoidon laadun ja tehokkuuden mittaamisessa.

– Järjestelmien pitäisi toimia myös ammattilaisen muistin tukena.

Viisiportaisessa järjestelmien kehityksen teoreettisessa mallissa järjestelmien kehitys kulkee niin, että aluksi ne ovat lähinnä tiedon kerääjiä. Neljännellä ja viidennellä kehityksen portaalla järjestelmien tulisi olla kuin kliinikon kollegoita ja lopulta jopa tämän mentoreita. Parkkila-Harjun mukaan Suomessa on toistaiseksi jumituttu kehityksen toiselle portaalle. Järjestelmät toimivat lähinnä dokumentoinnin välineenä – eivät siis edes kolmannen portaan apulaisena.

Tiedot yhteen

Jotta järjestelmistä ja niiden sisältämistä tiedoista saataisiin nykyistä enemmän irti, niitä pitäisi ryhtyä yhdistelemään. Yhteen olisi saatava ainakin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiedot sekä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tiedot. Myös yksityisen ja julkisen sektorin tiedot tulisi saattaa yhteen, samoin terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden itsensä käyttämät ja tuottamat tiedot.

– Lisäksi nämä tiedot tulisi saada esiin helposti, riittävästi, aina ja heti sekä mielellään havainnollisessa muodossa. Nyt kokonaiskuvan kerääminen vie hirveästi aikaa.

Käytettävyys vaikuttaa sitoutumiseen

Ylipäätään käytettävyyteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota.

– Esimerkiksi rakenteisen kirjaamisen on oltava riittävän helppoa ja vaivatonta, jotta sitä käytetään ja jotta kirjatut tiedot ovat luotettavia.

Parkkila-Harjun mukaan käytettävyys vaikuttaa suoraan ammattilaisten sitoutumiseen ja sitä kautta tietojen kattavuuteen.

– Kun käyttö on helppoa ja nopeasti opeteltavissa, sitä ei vältellä.

Nykyisellään monissa järjestelmissä täytyy osata esimerkiksi tiettyjä komentoketjuja ulkoa, jotta pääsee halutun tiedon lähteille. Näin ei saisi missään nimessä olla.

Järjestelmä opastajana

Tietyissä standardoiduissa tehtävissä tietojärjestelmän tulisi toimia ammattilaisen opastajana. Esimerkiksi päätöksentuesta pitäisi saada apua lääketurvallisuuden noudattamiseen. Järjestelmän tulisi taipua muun muassa annostustarkistuksiin, allergiavaroituksiin, kontraindikaatiotarkistuksiin sekä annostusalgoritmeihin. Sen tulisi huomauttaa, jos jossain näistä uhkaa tapahtua virhe.

Potilas mukaan

Potilaan kannalta järjestelmien tulisi muun muassa mahdollistaa yhteys terveydenhuoltoon ja pääsy omiin tietoihin. Lisäksi niiden tulisi tarjota hoito-ohjeita ja ohjeita esimerkiksi siihen, milloin, miten ja mihin voi ottaa yhteyttä. Sekin pitäisi voida tarkistaa, onko oma hoito suositusten mukaista.

Parkkila-Harjun mukaan tämä palvelisi myös ammattilaista.

– Potilasta voitaisiin hoitaa paremmin ja tämä myös itse sitoutuisi hoitoon paremmin. Hoitoa voitaisiin toteuttaa yhdessä.

Jotta järjestelmät vastedes täyttäisivät nämä kliinisen työn vaatimukset ja toiveet, Parkkila-Harju kannustaa ammattilaisia osallistumaan järjestelmien suunnitteluun ja ideoimaan uusia toimintatapoja. Siihen tulisi saada käyttää myös työaikaa.

 

Teksti ja kuva: Hanna Hyvärinen

 

Näkökulma | 15.05.2019

Voiko kuntien digiyhteistyö onnistua?

Pystyvätkö kunnat tekemään yhteisiä päätöksiä digihankkeissa, vai tarvitaanko tiukempaa... » Lue lisää
Näkökulma | 11.01.2019

Olisiko aika jo kypsä geenivirheiden kantajuusseulonnalle?

Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen THL:stä uskoo, että on. Seulonnalla voitaisiin... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma

Miksi sepelvaltimotaudin riskitesti yleistyy niin hitaasti?

Plasman keramidipitoisuus on osoitettu luotettavaksi keinoksi ennustaa, keillä on... » Lue lisää
Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2018

Geenisakset – lääketieteen seuraava läpimurto?

CRISPR-tekniikalla haluttu geeni saadaan vietyä juuri oikeaan paikkaan genomissa.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää
Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää