Korona tuli taloon, osa 2

Julkaistu 28.07.2020

Tänä keväänä ihmisten elämä mullistui monin tavoin, kun koronaviruspandemia levisi ympäri maailman. Selvitimme, miten tämä ennalta tuntematon uhka muutti eri puolilla Suomea laboratorioissatyöskentelevien arkea.

Kerromme laboratorion kuulumisia korona-arjen keskeltä, osa 2

ANNE-MARI MYKRÄ, osastonhoitaja, kliinisen kemian laboratorio, SataDiag, Satasairaala

”Työhöni kuuluu kliinisen kemian laboratorion hoitohenkilökunnan päivittäinen työnjohtaminen ja henkilöstöhallinto. Osallistun myös jonkin verran näytteenottoon ja joskus haen näytteitä myös osastolta. Hoitajia meillä on 60 ja yksikkömme päivystää 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa.
Koronavirusepidemian iskiessä olin vielä Rauman laboratoriossa osastonhoitajana. Pian koronakriisin alettua aloitimme Raumalla, Porissa ja Kankaanpäässä riskiryhmäläisten näytteenoton. Tulosten saamisessa oli alkuun usein yli vuorokauden viive, kun näytteet lähetettiin muualle analysoitavaksi. Myöhemmin hankimme tarvittavat laitteet myös Raumalle. 18. toukokuuta siirryin Satasairaalan kliinisen kemian laboratorioon. Pyytävät yksiköt ovat pyrkineet helpottamaan laboratorion työskentelyä siten, että verikokeita ei välttämättä pyydetä ennen kuin koronavirusnäytteestä on saatu tulos. Tällöin näytteenottajan ei tarvitse suojautua niin perin juurin kuin silloin, jos koronatartunnasta on epäilys. On vaikea arvioida, mitä kesä tuo tullessaan. Lomia hyväksymme tällä hetkellä kolme viikkoa kerrallaan. Uskon, että tästä keväästä pysyvänä muutoksena sairaalaan jää ainakin se, että olemme entistä tarkempia erityisesti käsihygienian kanssa.”

PÄIVI ANTTONEN, laboratoriohoitaja, Fimlab, Kuninkaankulman laboratorio, Tampere

”Työskentelen Kuninkaankulman laboratoriossa näytteenotossa ja kierrän tarpeen mukaan myös muissa toimipisteissä. Koronavirusepidemia alkoi näkyä meillä maaliskuun alkupuolella lähinnä asiakkaiden kyselyinä. Työnkuvani muuttui, kun aloin ottaa koronavirusnäytteitä maaliskuun 9. päivästä lähtien Tays:n  koronanäytteenottopisteessä ja myöhemmin myös muualla. Välillä näytteitä on käyty ottamassa asiakkaan kotona tai hoitokodissa.
Visiiriä en ollut ennen käyttänyt, enkä ollut aiemmin ottanut nenänielunäytteitä. Aika hikistä puuhaa näytteenotto on, kun suojavarusteita puetaan ja riisutaan ja paikkoja siivotaan potilaiden välissä. Osalla asiakkaista saattoi olla pelkoja virusta ja näytteenottoa kohtaan. Alkuvaiheessa olin väsynyt, kun oli niin paljon uutta opeteltavaa ja piti olla tarkkana koko ajan. Kun näytteenottoon saatiin perehdytettyä enemmän ihmisiä, työpäivät lyhenivät normaalimmalle tasolle.
Olen palannut takaisin vanhoihin tehtäviini, koronanäytteitä otan enää satunnaisesti. Kesää ja syksyä leimaa pieni varpaillaan olo – meillä täytyy olla valmius lisätä koronanäytteenottoa tarvittaessa nopeasti. Näyttää kuitenkin siltä, että pääsen kesälomalle alkuperäisen suunnitelman mukaan.”

RENJA SIRVIÖ, laboratoriohoitaja, Nordlab Oulun aluelaboratorio, Oys

”Työskentelen Oys:n tiloissa pääsääntöisesti Avohoitotalon näytteenotossa. Kierrämme myös eri osastoilla ja välillä olen yhteispäivystyksen tiloissa. Olin yhteispäivystyksessä, kun kuulin töissä ensimmäisen kerran koronavirusepidemiasta. Eräällä potilaalla oli hengitystieoireita, ja syntyi epäilys tartunnasta. Meillä ei ollut vielä erillisiä tiloja infektio-oireisille potilaille. Kolme hoitajaa ehti alkuvaiheessa altistua koronaepäilylle ja he joutuivat karanteeniin, mutta heistä kukaan ei onneksi sairastunut.
Otin näytteitä yhteispäivystyksen lisäksi osastoilla, joissa oli koronaviruspositiivisia ja -epäiltyjä potilaita. Huoneen ulkopuolella oli kärryt, joihin oli laitettu valmiiksi suojavarusteet ja ohje siitä, millainen varustus näytteenottajalla pitää olla päällä. Otimme ensin näytteet muista potilaista ja vasta viimeisenä infektiopotilaista. Yhteispäivystyksessä, jossa infektiopuoli oli eriytetty, ei saanut kesken päivän liikkua puolelta toiselle. Jouduimme lisäämään resursseja ja muuttamaan työvuoroja, jotta molemmille puolille riitti väkeä. Perehdytimme muista yksiköistä tulevia uusiin tehtäviin. Monille heistä oli uutta esimerkiksi traumapotilaiden hoito sekä yhteispäivystyksessä nopeasti muuttuvat tilanteet, joten siellä saattoi tulla pelottaviakin hetkiä. Meillä on kuitenkin todella hyvä ilmapiiri täällä, puhumme kaikesta keskenämme, kannustamme toisiamme eikä ketään jätetä yksin.
Meitä laboratoriohoitajia on kismittänyt se, että mediassa vain sairaanhoitajat on nostettu sankareiksi. On unohdettu, että potilaiden kanssa lähikontaktissa on paljon muitakin, kuten esimerkiksi lääkäreitä, röntgenhoitajia ja meitä laboratoriohoitajia. Verikokeet ovat kuitenkin tärkeä osa potilaan diagnosointia ja hoitoa. Olemme koettaneet nostaa tätä kuuluville.”

SATU KÄRNÄ, laboratoriohoitaja, kliininen mikrobiologia,  Nordlab Oulun aluelaboratorio, Oys

”Ennen koronavirusepidemian tuloa tein serologian laboratoriossa aamuvuoroa ja satunnaisia viikonloppuvuoroja. Maaliskuussa, kun koronavirusdiagnostiikkaa pystytettiin, työvuorosuunnitelmat menivät uusiksi. Uusista vuoroista ja päivän jatkamisista päätettiin nopeasti päivä kerrallaan tilanteiden muuttuessa ja pisimmillään päivät venyivät 16-tuntisiksi.
Kun Oulun alueella alettiin ottaa koronavirusnäytteitä, pystyimme analysoimaan vain akuutit kiirenäytteet erittäin rajallisella  testikapasiteetilla. Muillakin laboratorioilla oli kädet täynnä, joten meille tuli kova kiire saada menetelmät pystyyn ja toimiviksi. Meille lähetetään näytteitä Pohjois-Suomen laboratorioista Kokkolasta Inariin ja maaliskuun loppupuolella tuloksia piti saada yötä päivää. Perehdyttäminen muun työn ja koronanäytteenoton yhteydessä oli kova juttu. Koronanäytteiden käsittelyyn ja -diagnostiikkaan on osallistunut mikrobiologian lisäksi vapaaehtoisia Nordlabin muilta erikoisaloilta, yhteensä kolmisenkymmentä hoitajapuolen käsiparia. Välillä laiterikko on laskenut kapasiteettia ja olemme joutuneet miettimään, kuinka ruuhka saadaan purettua.
Koska arkikuormitusta ei ollut niin paljon kuin normaalisti, jaksoin kuormittavassa tilanteessa hyvin. Askelia tuli paljon, sillä näytteiden kuljettelu vanhassa sairaalarakennuksessa on ollut ihmisjalkojen varassa. Nyt näytemäärät ovat hiipuneet ja moni sairaalalaboratorio analysoi näytteitä itse.
Kriisitilanne on ollut toisaalta virkistäväkin
– työpäivät ovat olleet hyvin erilaisia normaaliin verrattuna ja olen tutustunut uusiin ihmisiin eri puolilta sairaalaa. Ehkä olemme kokeneet hieman enemmän arvostusta laboratoriossa kuin ennen, kun olemme olleet kriisin ytimessä ja meillä on ollut aikamoiset paineet harteilla. Normaalisti työkiertoihin pääsy on hidasta, mutta koronakriisi osoitti, ettei se ole vaikeaa, kun on tilanne päällä.”

MAISA TERVANIEMI, tietojärjestelmävastuuhoitaja, kliinisen mikrobiologian laboratorio, SataDiag,
Satasairaala

”Ylläpidän laboratorion tietojärjestelmiä ja Satasairaalan potilastietojärjestelmän tutkimusrekisteriä. Teen paljon ohjeistuksia ja suunnittelen esimerkiksi näytelogistiikan ja -säilytysten käytäntöjä. Näiden tehtävien rinnalla teen laboratoriohoitajan töitä. Koronavirukseen liittyvä työ alkoi meillä jo tammikuussa. Mietimme, millaisia tutkimuksia mahdollisille koronavirusepäillyille pyydetään, mihin näytteet lähetetään ja kuka niitä tutkii. Kun epäilyjä sitten alkoi vyöryä, aloimme tutkia enemmän muitakin hengitystienäytteitä.
Tietojärjestelmiin piti saada nopeita muutoksia, sillä välillä näytteitä lähetettiin THL:ään ja välillä Tyks:n laboratorioon.
Ohjeistukset ovat muuttuneet taajaan, ja oman toiminnan muokkaus niiden mukaiseksi on työllistänyt paljon.
Koronaepidemian lisäksi meillä on ollut pidemmän ajan projekteja käynnissä, kuten potilastietojärjestelmien yhdistymisiä. Olemme välillä istuneet täällä yölläkin testaamassa, toimivatko uudet yhteydet. Työntekijämäärä on toistaiseksi riittänyt, mutta tiukilla olemme olleet. Aluksi kävin vähän kierroksilla työpäivän jälkeen kotonakin. Varaudumme siihen, että näytteitä alkaa tulla paljon, jos Suomeen tulee toinen aalto. Pitkälle ei elämää pysty tällä hetkellä suunnittelemaan, mutta toivon, että saisin pitää kesälomaa. Uskon, että tulevaisuudessa kiinnitämme enemmän huomiota työntekijöiden turvallisuuteen sekä olemme joustavampia laboratorion aukioloaikojen muuttamiseen tarpeiden mukaan. Maailma muuttuu koko ajan; diagnostiikka nopeutuu ja samalla myös potilaan hoitoennuste ja paraneminen nopeutuvat.”

SARI TARKKIO, osastonhoitaja, kliinisen mikrobiologian laboratorio, SataDiag, Satasairaala

Kun koronaviruksesta alkoi levitä tietoa maailmalla, aloin heti varmistella, että meillä on tarpeeksi näytteenottovälineitä. Meillä on aina ollut hyvä tarvikevarasto, sillä tutkimme paljon näytteitä influenssakausien aikana. Isoin ongelma on ollut, kun olemme yrittäneet kissojen ja koirien kanssa etsiä näytteenottovälineitä ja reagensseja soittelemalla yrityksiin ja konsultoimalla muita laboratorioita. Varaston täydentäminen on ollut vaikeaa, kun ympäri maailmaa käytetään suunnilleen samoja näytteenottovälineitä ja tutkimusmenetelmiä. Pienistä puroista on onneksi saatu iso virta ja alkuperäinen varasto on riittänyt kesäkuun alkupuolelle asti. Olemme hankkineet tosi paljon ennakoiden ja riskilläkin, joten meillä voi jäädä käsiin tarvikkeita ja reagensseja.
Tällä hetkellä meillä on koronavirusdiagnostiikkaa
varten hankittu kolme erilaista laitetta, joista kaksi on käytössä. Vaikka laboratorion aukioloaikoja on laajennettu, ihmisiä ei ole ollut vaikea saada tekemään ylimääräisiä vuoroja. Kaikesta on sovittu sovussa, ja siitä iso kiitos kuuluu henkilökunnallemme. Toivotaan, että koronavirusepidemia hiipuisi pois, kuten influenssaepidemioille aina jossain vaiheessa käy. Pidämme koronakriisin seurauksena uudella innolla yllä pandemiavarastojamme, sillä on tärkeää, että diagnostiikkaa ja tutkimuksia voidaan tehdä omassa sairaanhoitopiirissä.”

Mylab Nyt Näkökulma | 28.07.2020

Korona tuli taloon, osa 2

Tänä keväänä ihmisten elämä mullistui monin tavoin, kun koronaviruspandemia... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 30.06.2020

Korona tuli taloon, osa 1

Tänä keväänä ihmisten elämä mullistui monin tavoin, kun koronaviruspandemia... » Lue lisää
Mylab Nyt Uutiset | 26.06.2020

Kiireinen koronakevät asiakkailla ja Mylabissa

Mylabin kevät oli kiireinen, kun koronavirusepidemia muutti asiakkaiden tarpeita... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Uutiset | 13.02.2018

Mylabin palvelut saavat uuden nimen

Mylabin palvelut ja ohjelmistotuotteet tunnistat nyt nimestä My+®. Tavoitteena... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 25.10.2017

Just siirsi asiakkaan keskiöön

Järvenpäässä valmistaudutaan sote-uudistukseen monella rintamalla. Tammikuussa avautui uusi sosiaali-... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 10.10.2017

Kanta kasvaa ja kehittyy

Sote-uudistuksen toteutuminen ei jää tietojärjestelmistä kiinni, uskoo sosiaali- ja... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 04.10.2017

Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.10.2017

Laboratorioseuranta siirtyy kotiin

Kun potilas mittaa laboratorioarvonsa vierilaitteella kotona, säästyy paljon sekä... » Lue lisää