Korona tuli taloon, osa 1

Julkaistu 30.06.2020
Teksti Henna Lusa
Kuvat Teemu Raudaskoski

Tänä keväänä ihmisten elämä mullistui monin tavoin, kun koronaviruspandemia levisi ympäri maailman. Selvitimme, miten tämä ennalta tuntematon uhka muutti eri puolilla Suomea laboratorioissa työskentelevien arkea.

Laboratorion kuulumisia korona-arjen keskeltä, osa 1

Piia Lainio, laboratoriohoitaja, Tyksin päivystys- ja automaatiolaboratorio

”Keskityn työssäni välillä analytiikkaan ja välillä olen näytteenotossa. Koronavirusepidemia yllätti minut, en olisi ikinä kuvitellut, että tällaisesta asiasta voisi syntyä tällainen hämmennys. Onneksi olen tottunut jatkuviin muutoksiin, se helpotti kriisitilanteeseen sopeutumista. Aluksi kukaan ei oikein tiennyt, miten kuuluisi toimia. Töihin tullessani luin aina ensimmäisenä toimintaohjeet, jotka muuttuivat jatkuvasti. Potilaan kohtaaminen vei todella paljon aikaa. Piti skarpata todella paljon ja asiat jäivät vähän uniinkin pyörimään, mutta vähitellen jännitys poistui. Koska muita kuin COVID-19-näytteitä tuli laboratorioon selvästi vähemmän kuin normaalisti, selvisimme tilanteesta hyvin.
Päivystyslaboratoriossa meitä on yli 70, joten tartunta voisi levitä helposti. Koska puhdistusta ja desinfiointia on lisätty huomattavasti, olemme luultavasti täällä paremmin suojassa kuin kaupassa liikkuessa. Kesän alussa tilanne Varsinais-Suomessa on selvästi helpottanut. Ohjeistukset ovat vakiintuneet ja työhön on tullut rutiinit. Huomasin, että kaikesta selvitään yhdessä!”

Satu Kurkela, osastonylilääkäri, HUS Diagnostiikkakeskus, virologian ja immunologian laboratorio

”Työskentelen vastuuyksikön päällikkönä ja koordinoin palvelutuotantoa – akateemiseen tiimiini kuuluu lääkäreitä, sairaalamikrobiologeja ja muita asiantuntijoita. Pyrin itsekin osallistumaan kokonaisvaltaisesti koko tehtäväkenttäämme. Tammikuun alkupuolella WHO ilmoitti, että Kiinassa Wuhanin maakunnassa esiintyy erikoisia keuhkokuumetapauksia. Kiina julkaisi ripeään tahtiin tietoja SARS-CoV-2-viruksesta, joka oli osoitettu keuhkokuumeen aiheuttajaksi. Teimme paljon yhteistyötä eurooppalaisten yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kuun lopussa saimme valmiiksi ensimmäisen version PCR-testistämme. Ensimmäisen tautiepäilyn ja -tapauksen näytteet tutkittiin sekä meillä että THL:ssä.

Maaliskuun puolivälissä tilanne eskaloitui – näytteiden määrä vuorokaudessa kasvoi ensin kymmenkertaiseksi ja sitten satakertaiseksi, joten tarvittiin hyvin nopeita peliliikkeitä. Merkittävä osa laboratoriomme prosesseista muutettiin LEAN-periaatteella yksinomaan koronadiagnostiikkaa varten ja siirryimme kolmivuorotyöhön. Nyt pyöritämme tuotantoa viidellä eri menetelmällä. Jos yhdessä tuotantolinjassa on ongelmia, voimme painottaa toista. Ongelmia on tuonut lähinnä se,  että menetelmät otettiin nopeutetusti käyttöön ja meillä on ollut ajoittain pulaa tarvikkeista tai reagensseista. Riippumatta siitä, mitä lähikuukausina epidemiologisesti tapahtuu, säilyy laboratoriodiagnostiikan tarve korkeana. Kriisissä toimimisessa on elementtejä, jotka jäävät pysyvästikin toimintaamme. Kyky keskittyä olennaiseen on parantunut ja ketteryyttä on tullut lisää. On ollut antoisaa nähdä, että tiimityössä on voimaa eikä ketään jätetä pulaan.”

Hilkka Tukkiniemi, tiimivastaava, HUSLAB:n laboratorioiden näytteenotto (Auroran sairaala, Laakson sairaala, Iho- ja allergiasairaala sekä Tullinpuomi)

”Olemme hioneet Auroran ja Laakson sairaalojen laboratorioiden prosesseja LEAN-menetelmän avulla. Tullinpuomin laboratorio tuli vastuulleni 13. tammikuuta ja sielläkin oli tarvetta laittaa prosessit kuntoon. Muutostyö jäi kesken, kun maaliskuun 16. päivänä Laakson terveysasema muutettiin koronaterveysasemaksi. Siinä vaiheessa ei ollut vielä aavistustakaan siitä, mitä oli tulossa. Puhelimet alkoivat soida ja aloin järjestää pika pikaa laboratoriopistettä Laakson terveysasemalle.
Kaksi ja puoli viikkoa otimme kahden hengen voimin veri- ja nielunäytteitä ja myöhemmin saimme avuksemme lisää väkeä. Teimme paljon ylitöitä ja näytteenottomäärien lisääntyessä perustimme toisenkin näytteenottohuoneen. Täysissä suojavarusteissa näytteitä ottaessa hiki valuu eikä silloin voi juoda eikä syödä. Olen koettanut pitää huolta tiimiläisten lepohetkistä, palautumisesta ja turvallisuudesta mahdollisuuksieni mukaan. Suojaimien hankkimisrumba on jatkunut nyt jo yli 11 viikon ajan. Olen joutunut välillä palauttamaan huonolaatuisia suojaimia. Pitkä kokemus, monipuolinen kouluttautuminen ja osaamisen rutiinit ovat auttaneet minua selviytymään tilanteesta. Koronan esilläolo mediassa ja työssä on luonut painetta. Työyhteisössä keskustelemme ja koetamme auttaa toisiamme. Yhteishenki ja tsemppaus on hyvin tärkeää.”

Susanna Matilainen, laboratoriohoitaja ja hygieniavastuuhoitaja, ISLAB, KYS:n päivystyslaboratorio

”Työskentelen päivystyslaboratoriossa ja toimin hygieniavastuuhoitajana. Koulutan laboratorion infektioryhmää kollegani kanssa sekä päivitän esimerkiksi vakavien infektioiden eristyskäyttäytymisen työohjeita. Kun Wuhanista alkoi tulla ensimmäisiä uutisointeja, tuli hieman hämmentynyt olo. Mikähän tämä juttu on ja voiko tämä levitä Suomeenkin? Lähdimme heti päivittämään työohjeita erikoislääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Oletimme, että virus tulee tännekin, mutta aikataulusta ei ollut käsitystä. Maaliskuuhun mennessä infektioryhmää oli koulutettu useaan kertaan. Harjoittelimme tyhjissä tiloissa, kuinka suojavarusteet puetaan ja kuinka huoneessa ja poistumiseteisessä toimitaan. Yksityiskohtaisesta toimintaohjeesta tuli 20-sivuinen ja pelkästään näytteenottoon liittyvää ohjeistusta siinä on kolme sivua. Jokaisella koronanäytteenottoa tekevällä piti olla varmuus siitä, että tietää tasan tarkkaan, mitä tekee. Kriisi on kehittänyt moniammatillista yhteistyötämme. Kaikki puhalsivat yhteen hiileen; laitoshuoltajat, laboratoriohoitajat, apulaisosastonhoitajat, osastonhoitajat, lääkärit, mikrobiologit ja niin edelleen. Siitä olemme saaneet paljon kiitosta. Vaikka laboratoriohenkilökunnasta ei usein uutisoida, olemme tärkeässä roolissa potilaiden hoidossa. Moni ei tule ajatelleeksi, että myös hätätilanteissa laboratoriohoitajat ovat kiinteä osa hoitavaa tiimiä.
Uskon, että syksystä tulee kiireinen, sillä vaikka uutta aaltoa ei tulisi, on meidän luultavasti purettava koronan takia tekemättä jätettyjen tutkimusten ruuhkaa. Nyt olemme entistä paremmin valmistautuneet tulevaan.”

Ulla Immonen, laboratoriohoitaja, Fimlab, Tampereen keskuslaboratorio, kliininen mikrobiologia

”Siirryin tammikuussa Lahdesta Tampereelle ja työskentelen Fimlabilla mikrobiologian laboratorion eri työpisteissä. Maaliskuussa osastokokouksessa kerrottiin, että alamme ottaa koronavirusnäytteitä ja tutkia niitä. Esimieheni soitti ja kysyi, lähtisinkö ottamaan näytteitä Tays:iin pystytettävään näytteenottopisteeseen. Perehdytys oli samana päivänä ja olin ensimmäisten joukossa ottamassa koronavirusnäytteitä. Nenänielunäytteenottoa piti opetella, sillä siitä minulla oli hyvin vähän kokemusta. Epidemian puhjettua hissiin sai mennä vain yksi kerrallaan, joten sain hyvää hyötyliikuntaa, kun liikuin neljänteen kerrokseen rappuja pitkin. Aluksi teimme ylitöitä, mutta nyt työlistan mukainen työmäärä on riittänyt. Otettujen näytteiden määrä on vaihdellut paljon, mutta itse näytteenotto on nopeutunut huomattavasti. Osa asiakkaista on ollut todella kannustavia, kiittänyt näytteenotosta ja tsempannut. Se on lisännyt jaksamista. On ollut myös hauska tutustua uusiin ihmisiin! Voi olla, että koronaepidemian takia liikkuvuus eri työpisteiden ja -tehtävien välillä lisääntyy. Olen ehkä myös valmiimpi muutoksiin, joita väistämättä aina välillä tulee.”

PIRJO KANGAS, apulaisosastonhoitaja, kliinisen kemian laboratorio, SataDiag, Satasairaala

”Kun hallitus päätti suosituksista koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi, ei mennyt kauaa, kun saimme johtoportaasta sairaalan toimintaa koskevat suositukset. Tuntui uskomattomalta, että tässä käy näin. Meiltä oli ollut henkilökuntaa ulkomailla koulutuksessa, ja he joutuivat kahdeksi viikoksi karanteeniin. Koetimme tehdä järjestelyjä, jotta saamme työntekijöitä heidän tilalleen ja että potilaiden ja työntekijöiden turvallisuudesta pidettäisiin mahdollisimman hyvää huolta. Eläkkeelle jääneet tuuraajat eivät olleet ”riskiryhmäläisinä” käytettävissä, joten koetimme
pärjätä sillä työvoimalla, mitä meillä oli.

Koronanäytteenotossa suojautuminen ja näytteiden pakkaaminen on hidastanut työtä, ja visiirit ja maskit vaikuttavat myös näkemiseen ja kuulemiseen. Esimerkiksi suonen tunnistaminen näytteenotossa on ollut vaikeampaa. Teimme uudelleenjärjestelyjä näytelogistiikkaan, jotta saisimme koronanäytteistä tuloksia mahdollisimman nopeasti. Nyt analysoimme näytteitä täällä Satasairaalassa itse. Laboratorio on toiminut yhteistyössä sairaalaan perustettujen pandemiapoliklinikan, -osaston ja teho-osaston kanssa ja hankkinut myös vierilaitteita mahdollisten koronapotilaiden seurantaan. Aluksi normaali näytteenotto hiljeni jonkin verran, ei-päivystyksellistä toimintaa vähennettiin, osastoja yhdistettiin ja perustettiin pandemiayksikköä- ja poliklinikkaa. Pikkuhiljaa vähäisen riskin potilaita on kutsuttu leikkauksiin ja esimerkiksi sydänpotilaita kehotettu käymään normaaleissa kontrolleissa.
Lähipiiristä ja vähän kauempaakin on tullut tsemppausta ja kyselyä, miten me eturintamassa jaksamme. Olemme tukeneet toisiamme töissä. Olemme myös pyrkineet suojelemaan riskiryhmässä olevia työkavereita turhilta riskeiltä. Koronapandemia on kestänyt jo niin kauan, että ihmiset saattavat väsyä karanteeneihin ja säädöksiin ja ottaa irtiottoa. Jää nähtäväksi, mitä siitä ja sääntöjen höllentämisestä seuraa.”

Lue myös artikkelin toinen osa Korona tuli taloon, osa 2

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Mylab Nyt 1/2020 lehdessä heinäkuussa.

Mylab Nyt Näkökulma | 13.10.2020

Virus luo ja tuhoaa

Elämän edellytyksiä maailmankaikkeudessa tutkivan astrobiologian näkökulmasta viruksilla on ollut... » Lue lisää
Mylab Nyt Referenssit | 03.09.2020

Mehiläisen projekti Etelä- Koreaan sujui rivakasti

Mehiläinen lähetti keväällä koronavirusnäytteitä analysoitavaksi Etelä-Koreaan. Mylab auttoi potilaiden... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 21.08.2020

Kliinisen mikrobiologian hyvät, pahat ja me

Tyksin laboratoriotoimialueen johtaja Antti Hakanen ei ajatellut olevansa mediaseksikkäällä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 13.08.2020

Rokotekehitys on matka kohti normaalia

Massiivisten panostusten siivittämänä ensimmäinen koronarokote aiotaan saada laajaan jakeluun... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.07.2020

Korona tuli taloon, osa 2

Tänä keväänä ihmisten elämä mullistui monin tavoin, kun koronaviruspandemia... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 30.06.2020

Korona tuli taloon, osa 1

Tänä keväänä ihmisten elämä mullistui monin tavoin, kun koronaviruspandemia... » Lue lisää
Mylab Nyt Uutiset | 26.06.2020

Kiireinen koronakevät asiakkailla ja Mylabissa

Mylabin kevät oli kiireinen, kun koronavirusepidemia muutti asiakkaiden tarpeita... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Uutiset | 13.02.2018

Mylabin palvelut saavat uuden nimen

Mylabin palvelut ja ohjelmistotuotteet tunnistat nyt nimestä My+®. Tavoitteena... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää