Koodi voi muuttaa maailmaa

Julkaistu 21.06.2018
Teksti Sanna Sevänen
Kuvat Sanna Sevänen
Ohjelmointilähettiläs, lastenkirjailija ja kuvittaja Linda Liukas on saanut maailmanlaajuista huomiota opettaessaan koodausta lapsille, ennen kaikkea tytöille. Liukas puhui ohjelmoinnin merkityksestä ja sen yleistajuistamisesta Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivillä 23. toukokuuta.
Ohjelmointilähettiläs, lastenkirjailija ja kuvittaja Linda Liukas on saanut maailmanlaajuista huomiota opettaessaan koodausta lapsille, ennen kaikkea tytöille. Liukas puhui ohjelmoinnin merkityksestä ja sen yleistajuistamisesta Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivillä 23. toukokuuta.
Linda Liukas
Linda Liukas

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi Linda Liukas opettaa ohjelmointia lapsille tarinoiden ja leikin avulla.

Jos koodaus on 2000-luvun kieli, meidän pitäisi kieliopin sijaan opettaa runonlausuntaa.

Siinä ohjelmoija, kirjailija ja kuvittaja Linda Liukkaan ydinsanoma. Hän on saanut maailmanlaajuista huomiota halutessaan ryhtyä opettamaan koodausta lapsille, ennen kaikkea tytöille. Sillä jos maailman ongelmat halutaan ratkaista koodaamalla, perinteisesti miehiselle alalle tarvitaan myös naisia.

Lisäksi koodarit tarvitsevat luovuutta ja teknologian maailma tarinoita.

Kieli opitaan käyttämällä sitä, ja siksi myös koodausta pitäisi opiskella monipuolisesti. Kun itse aloin opiskella koodausta, tarjolla oli vain tylsiä, kuivia, paksuja kirjoja. Tarinat puuttuivat kokonaan, Liukas sanoi.

Niinpä Liukas alkoi ajatella tietotekniikan suuria pelureita eläimiksi: Applesta tuli lumileopardi, Linuxista professoripingviini.

Hän uskoo, että tarinoiden avulla on mahdollista saavuttaa valtavasti ihmisiä, joille olisi hyödyllistä oppia tietokoneiden kieltä ja logiikkaa. Sillä tarinat auttavat meitä ymmärtämään maailmaa, mutta myös itseämme ja toisiamme.

Kasvatamme lapsia maailmaan, jossa yhä useampi ongelma ympärillämme on tietokone-ongelma. Mitä silloin tapahtuu, jos meillä ei ole sanoja kuvata sitä, mikä on ympärillämme.

Ruby opettaa algoritmeja

Ohjelmoinnin opiskelunsa aikana Liukas sai idean Rubysta, 6-vuotiaasta tytöstä, jonka hän pani selittämään kaikki vaikeimmat asiat mahdollisimman yksinkertaisesti ja sadunomaisesti.

Esimerkiksi algoritmin hän selittää Rubyn avulla niin, että kun Rubya käskee siivoamaan huoneestaan lelut, hän kyllä kerää kaikki nuket, autot, pallot ja palikat, mutta jättää kynät ja paperit, koska ne eivät ole leluja.

Ja jos yöpuvussa kulkevaa Rubya käskee pukemaan vaatteet, hän pukeutuu kyllä, mutta jättää alle pyjaman, koska sitä ei käsketty ottaa pois.

Näin algoritmikin toimii: sille pitää kertoa tasan tarkkaan kaikki vaiheet, mitkä sen pitää tehdä, jotta voi saavuttaa haluamansa toiminnon tai tavoitteen.

Kasvatan ehkä maailman nenäkkäimpiä lapsia, mutta samalla he oppivat tärkeitä asioita. Yksi niistä on se, että koodia ei koskaan kirjoiteta täydelliseksi ensimmäisellä kerralla, vaan aina jää virheitä ja aina palataan takaisin korjaamaan.

Ohjelmointi onkin askel askeleelta etenevää ongelmanratkaisua, kuin leivontareseptien noudattamista. On tärkeä ymmärtää, että isotkin ongelmat ovat purettavissa nipuksi pieniä ongelmia.

Mahtipotti joukkorahoituksella

Vuonna 2014 Liukas perusti Kickstarteriin kampanjan, jossa keräsi rahoitusta koodaamisesta kertovalle lastenkirjalle.

Tavoite oli 10 000 dollaria, mutta suureksi yllätykseksi joukkorahoitusprojekti keräsi 380 000 dollaria. Hello Ruby! Maailman paras koodisatukirja ilmestyi vuonna 2015.

Nyt Hello Ruby –lastenkirjoja on neljä ja niitä on käännetty jo 25 kielelle. Suurimmat markkinat ovat Kiinassa, Japanissa, Yhdysvalloissa ja Lähi-idässä.

Liukkaan toinen kirja syntyi ajatuksesta, että olisi ihana tietää, miten tietokone toimii. Perusperiaate on edelleen aivan sama, jolla ne toimivat jo 70 vuotta sitten.

Matka tietokoneeseen –kirjassa Ruby putoaa tietokoneeseen ja lähtee yhdessä hiiren kanssa tutkimusretkelle komponenttien maailmaan. Tyttö ihastelee bittejä, tapaa logiikkaportteja ja tutustuu tietokoneen osiin ja ohjelmiin.

Nyt on viimeinen sukupolvi, joka tuntee tietokoneen siitä, että on näyttö ja hiiri. Seuraava sukupolvi keskustelee tietokoneen kanssa ja tietokone on kaikkialla, esimerkiksi autossa, kaupassa, jopa koirassa oleva mikrosiru on tietokone.

Teknologialla voi muuttaa maailmaa

Liukas myös opettaa lapsille koodausta koulutunneilla. Tarinoiden ja leikin avulla lapset vihkiytyvät tietokoneiden ja ohjelmoinnin logiikkaan. Parhaita hetkiä on ollut se, kun pieni tyttö tuli hänen luokseen pyöränlamppu kädessään ja sanoi: ”Linda, me voitais mennä isän kanssa pyöräretkelle ja illalla teltassa tää lamppu voisi olla myös elokuvaprojektori.”

Sitä hetkeä tavoittelen, että lapsi oivaltaa voivansa olla ratkaisemassa isoja ongelmia. Tyttö ymmärsi, että teknologialla voi muuttaa maailmaa ja hän voi olla osa sitä.

Havainnollistaakseen, miten tietokoneet ja luovuus voivat liittyä yhteen myös aikuisten maailmassa, Liukas kertoi Marimekkoon liittyvän tarinan.

Olen joskus miettinyt, mitä jos Marimekon perustaja Armi Ratia olisi ollut ohjelmoija. Hän on joskus sanonut, että vaatteiden suunnittelu nyt vain sattui olemaan kanava, jolla hän toteutti itseään, mutta yhtä hyvin se olisi voinut olla joku muu.

Siksi Liukas päätti kerran kokeilla, millaisia tuloksia syntyy, jos tekoälylle syöttää ison määrän Marimekon leikkisiä tuotenimiä. Vähän aikaa ja vaivaa se vaati, mutta lopulta kone alkoi tuottaa aika hauskoja ja osuvia sanoja, kuten pyininpakka, tanohalti, putti, pukukka, tirkka ja ruitintullo.

Jopa Marimekon oma väki piti koneen luomista nimistä. Liukas muistutti kuitenkin, että kone ei ole sen älykkäämpi kuin aikaisemminkaan, mutta siitä on tullut ylivoimainen löytämään säännönmukaisuuksia, joita ihminen ei näe. Oleellista on, että kone tarvitsee aina avukseen ihmistä esimerkiksi tavoitteiden määrittelyyn, jotta se osaa toimia älykkäästi.

Ihminen kysyy kysymykset, kone antaa vastaukset. Teknologia on työkalu, jota ihminen tarvitsee ongelman ratkaisemiseen.

 

Liukas puhui Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivillä 23. toukokuuta.

Mylab Nyt Näkökulma | 13.10.2020

Virus luo ja tuhoaa

Elämän edellytyksiä maailmankaikkeudessa tutkivan astrobiologian näkökulmasta viruksilla on ollut... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 21.08.2020

Kliinisen mikrobiologian hyvät, pahat ja me

Tyksin laboratoriotoimialueen johtaja Antti Hakanen ei ajatellut olevansa mediaseksikkäällä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 13.08.2020

Rokotekehitys on matka kohti normaalia

Massiivisten panostusten siivittämänä ensimmäinen koronarokote aiotaan saada laajaan jakeluun... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.07.2020

Korona tuli taloon, osa 2

Tänä keväänä ihmisten elämä mullistui monin tavoin, kun koronaviruspandemia... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 30.06.2020

Korona tuli taloon, osa 1

Tänä keväänä ihmisten elämä mullistui monin tavoin, kun koronaviruspandemia... » Lue lisää
Näkökulma | 29.11.2019

Varo, hakkeri voi varastaa identiteettisi!

Kaikki verkkopalvelut ovat jatkuvasti hyökkäysten kohteena, muistuttaa Mylabin asiakaspäivillä... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 31.10.2019

Laboratorio jalkautuu olohuoneisiin

Eksoten tietohallintojohtaja Toni Suihko näkee, että laboratoriokokeita tulisi ottaa... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 01.10.2019

Terveydenhuollon rahoitusta tulisi lisätä, ei leikata

Jos haluamme tarjota väestölle pohjoismaisen tason terveyspalvelut, niiden rahoitus... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Näkökulma | 15.05.2019

Voiko kuntien digiyhteistyö onnistua?

Pystyvätkö kunnat tekemään yhteisiä päätöksiä digihankkeissa, vai tarvitaanko tiukempaa... » Lue lisää
Näkökulma | 11.01.2019

Olisiko aika jo kypsä geenivirheiden kantajuusseulonnalle?

Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen THL:stä uskoo, että on. Seulonnalla voitaisiin... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma

Miksi sepelvaltimotaudin riskitesti yleistyy niin hitaasti?

Plasman keramidipitoisuus on osoitettu luotettavaksi keinoksi ennustaa, keillä on... » Lue lisää
Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2018

Geenisakset – lääketieteen seuraava läpimurto?

CRISPR-tekniikalla haluttu geeni saadaan vietyä juuri oikeaan paikkaan genomissa.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää