Keinoäly auttaa ennustamaan potilaan tilan kehitystä

Julkaistu 08.06.2016
Teksti Hanna Hyvärinen
Kuvat Hanna Hyvärinen

Keinoäly auttaa ennustamaan

potilaan tilan kehitystä

Puolitoista vuotta sitten HUSissa päätettiin yhdessä Aalto-yliopiston kanssa selvittää, voidaanko keskospotilaan riskiä sairastua sepsikseen ennustaa keinoälyn avulla. Dataa ryhdyttiin keräämään kaikista tehohoidon keskospotilaista. Potilailta mitattiin sykettä, hengitystaajuutta ja happisaturaatiota.

– Ennustaminen onnistui ihan hyvin. Pääsimme noin 70 prosentin tarkkuuteen, kertoo HUSin it-kehitysjohtaja Mikko Rotonen.

Samalla kävi ilmi, että parempaankin pystyttäisiin. Teknologiaa petrattiin ja mittausten rinnalle lisättiin kuvaa ja ääntä.

– Mitä kipeämpi potilas on, sitä vähemmän hän liikkuu. Todella sairas lapsi ei edes itke, Rotonen huomauttaa.

Tekoälyä tarvitaan

Keinoäly on viime vuosina tullut yhä suuremmassa määrin terveydenhuollon avuksi. Sen etuna on paitsi kapasiteetti käsitellä suuria määriä dataa, myös dokumentoinnin tarkkuus.

– On huomattu, että hoitaja kirjaa yleensä hiukan optimistisia arvoja potilaan tilasta. Automaattisesti kerätty data näyttää erilaiselta kuin käsin kirjattu tieto. Toisin sanoen asiat ovat yleensä hiukan huonommin kuin käsin kirjatussa dokumentaatiossa.

Keinoäly on myös nopea. Rotosen mukaan vastedes esimerkiksi aivoverenvuotopotilaan kuvat ajetaan yhtä useammin keinoälyn analysoitavaksi.

– Radiologit ja patologit tietysti vastustavat tätä kehitystä. Heiltähän menee leipä, kun keinoäly tuottaa lausunnot. Mutta näin se vain menee. Keinoäly tulee ja korvaa osan lääkäreiden ja hoitajien työstä.

Keinoälyä myös todella tarvitaan. Tietoa kertyy valtavat määrät ja sen analysointiin tarvitaan ratkaisuja. Lisäksi esimerkiksi Gartnerin kypsyysmallin mukaan ajatellen nykyisillä potilastietojärjestelmillä päästään vain kypsyysasteikon tasoille 2–3.

– Jotta päästäisin tavoitetasoille, tarvitaan tekoälyä. Sillä tiellä ollaan, Rotonen sanoo.

Bisnes muuttuu

Älykkäät järjestelmät eivät ole ilmaisia, mutta Rotosen mukaan niihin kannattaa investoida.

– Me investoimme, koska haluamme ennustemalleja. Lääkärit haluavat tietää, mitä potilaalle tapahtuu. Ja aina voi kysyä, mitä maksaa sepsikseen sairastuneen keskosen hoito verrattuna siihen, että sepsis saadaan ennustettua ja ehkäistyä.

Tieto on myös arvokasta sellaisenaan.

– Terveydenhuollon data on kuin öljy 1900-luvulla. Esimerkiksi lääkeyhtiöt ovat siitä kiinnostuneita.

Lääkeyhtiöt kaipaavat tietoa tietynlaisista potilaista. Nämä tiedot voivat vastaisuudessa löytyä terveydenhuollon tietoaltaista.

– Sitten lääkeyhtiö ehkä ehdottaa, että tehdään diili, sillä meillä on tälle potilasryhmälle tällainen uusi lääke. Bisnes muuttuu näin, Rotonen ennustaa.

Kohti optimointia

HUS kehittää parhaillaan omaa tietoallasta yhteistyössä Sitran kanssa. Kyse on täysin avoimesta lähdekoodista, joten mallia voi hyödyntää muuallakin. Mitä enemmän tietoaltaita, sitä enemmän tietoa saadaan irti.

Keskosten ennustemalli on tarkoitus saada tuotantokäyttöön tämän vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen paneudutaan aikuisiin.

– Sepsis on yhteydessä sydäninfarkteihin. Niiden ennustaminen kiinnostaa.

Kehitettyjä algoritmeja ja ennustemalleja voidaan viedä myös sairaaloiden ulkopuolelle, esimerkiksi kotihoidon tueksi.

– Kotona voi jo mitata useita eri elintoimintoja. Ne tarvitsee vain ajaa malliin ja sitten voidaan ennustaa, miten kotona asujalla menee.

Myös ennustamisessa mennään yhä pidemmälle.

– Seuraava askel on optimointi. Siinä tarkastellaan sitä, mikä olisi parasta, mitä voisi tapahtua.

 

Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Näkökulma | 15.05.2019

Voiko kuntien digiyhteistyö onnistua?

Pystyvätkö kunnat tekemään yhteisiä päätöksiä digihankkeissa, vai tarvitaanko tiukempaa... » Lue lisää
Näkökulma | 11.01.2019

Olisiko aika jo kypsä geenivirheiden kantajuusseulonnalle?

Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen THL:stä uskoo, että on. Seulonnalla voitaisiin... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma

Miksi sepelvaltimotaudin riskitesti yleistyy niin hitaasti?

Plasman keramidipitoisuus on osoitettu luotettavaksi keinoksi ennustaa, keillä on... » Lue lisää
Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2018

Geenisakset – lääketieteen seuraava läpimurto?

CRISPR-tekniikalla haluttu geeni saadaan vietyä juuri oikeaan paikkaan genomissa.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää