Käsityöstä robotteihin ja automaatioon

Julkaistu 28.09.2017
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Mikko Käkelä
Avainsanat
Raimo Tenhunen on nähnyt Suomen kliinisten laboratorioiden muutoksen 1960-luvulta tähän päivään. Laadunvalvonnan ja automaation kehitys on ollut huikea menestystarina.
Raimo Tenhunen on nähnyt Suomen kliinisten laboratorioiden muutoksen 1960-luvulta tähän päivään. Laadunvalvonnan ja automaation kehitys on ollut huikea menestystarina.

Uusi ote analytiikkaan

Kliinisen kemian erikoislääkäri Raimo Tenhunen, jäi vuonna 1999 eläkkeelle Hyksin laboratorion tulosjohtajan virasta.

Aloitin Hyksin laboratoriossa apulaislääkärinä 1960-luvun puolivälissä, kun uusi Meilahden sairaala oli juuri valmistunut. Siihen aikaan kemian laboratoriokokeet tehtiin vielä käsityönä. Ohjekirjasta katsottiin, montako millilitraa mitäkin ainesosaa tuli laittaa ja kuinka kauan seosta pidettiin lämpimässä paikassa tai kiehuvassa vedessä. Nämä yksityiskohtaiset ”keittokirjat” mahdollistivat kaikille laboratorioille periaatteessa samanlaisen tulostason. Jokainen laboratorio eli kuitenkin omaa elämäänsä ja oli kiinnostunut lähinnä vain omasta tulostasostaan. Hajonta sairaaloiden välillä oli suurta: esimerkiksi Helsingissä ero matalimman ja korkeimman rauta-arvon välillä oli samasta seerumierästä 2,5-kertainen. Eräs kollegani lohkaisikin, että helpoin tapa parantaa anemiasta kärsivä potilas oli lähettää hänet toiseen sairaalaan, jossa tulostaso oli korkeampi. Toisaalta, hävisipä kerran Meilahden sairaalan alkavaan automaatioon noin 40 potilaan kalium-näytteet. Näyte-erää ei koskaan löydetty, mutta eipä kukaan sen perään kysellytkään.

Oli ilmeistä, että näin ei voinut jatkua. Tarvittiin uusi ote analytiikkaan ja laatujärjestelmiin. Kontrolliseerumeja ryhdyttiin tekemään itse eläinten verestä, joka noudettiin teurastamolta. Näitä kontrolleja käyttämällä tutkimusten tulostaso saatiin parantumaan merkittävästi. Ongelmaksi muodostui kuitenkin itse tehdyn kontrolliseerumin saatavuus ja käsittely.

Suomen kliinisen kemian ja fysiologian yhdistys halusi ratkaista laatuongelmat pysyvästi. Se perusti laatutyöryhmän, joka koordinoi toimintaa vuosina 1960–1971. Pian kuitenkin huomattiin, ettei tämäkään riitä, vaan tarvittiin enemmän resursseja ja koko laboratoriosektorin mukanaoloa. Vuonna 1971 perustettiinkin Kliinisten Laboratoriotutkimusten Laaduntarkkailu Oy, jonka nimi myöhemmin muutettiin Labquality Oy:ksi. Tämä oli mielestäni kansainvälisestikin suurenmoinen saavutus.

Kun aloitin laboratoriotyössä, käytössä ei ollut vielä tietokoneita, saati nykyaikaisia tietojärjestelmiä.

Niinpä esimerkiksi lähetti vei käsin kirjoitetut tulokset potilaan hoitopaikkaan. 1970-luvun alkupuolella laboratorioon tulivat ensimmäiset tietokoneet. Yhtä nykyistä tietokonetta vastasi iso huone täynnä tietokoneita, jotka oli yhdistetty toisiinsa. Ensimmäiset käyttöön otetut analysaattorit hoitivat kliinisen kemian ja perushematologian analytiikkaa. Ongelmallisinta käsikemiassa oli monien mielestä seerumin proteiiniin sidotun jodin määritys. Se hoitui elegantisti tähän tarkoitukseen sopivalla analysaattorilla. Alkuajat nopeasti käynnistyvässä laboratoriossa olivat haasteellisia. Tärkeintä koko tapahtumasarjan onnistumisessa oli taitava ja hyvin motivoitunut henkilökunta. Laboratorioon kehittyi joukko analytiikan guruja, jotka olivat valmiita auttamaan työtovereitaan tarvittaessa.

Mylab on kehittänyt laboratorion tietojärjestelmiä vuodesta 1987 tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Hyksin laboratoriolle Mylab on ollut tärkeä ja hyvä yhteistyökumppani, jonka kokemus laboratorion automatiikasta on ollut merkittävä tuki toiminnan kehittämiselle.”

Raimo Tenhunen työskenteli pitkällä työurallaan mm. Meilahden sairaalan laboratoriossa kliinisen kemian erikoislääkärinä, ylilääkärinä ja laboratorion toiminnan johtajana. Lisäksi hän toimi Labqualityn luottamustehtävissä vuosina 1970–2005. Tenhusen tutkimusryhmän kehittämä lääke, hemiarginaatti, on edelleen käytössä akuutin porfyrian hoidossa.

 

 

Maaret Nummi iloitsee siitä, miten hienosti potilaat ovat lähteneet mukaan biopankkitoimintaan. Helsingin Biopankkiin on talletettu jo 1,3 miljoonan potilaan näytteet.
Maaret Nummi iloitsee siitä, miten hienosti potilaat ovat lähteneet mukaan biopankkitoimintaan. Helsingin Biopankkiin on talletettu jo 1,3 miljoonan potilaan näytteet.

Huima kehitys jatkuu

Biotekniikan maisteri, laboraattori Maaret Nummi, Helsingin Biopankki.

Kliinisten laboratorioiden analyysitoiminta on keskittynyt viime vuosina yhä isompiin yksiköihin. Tämä kehitys on tapahtunut valtavan nopeasti.

Aloitin työt laboratorioalalla 2000-luvun alkupuolella helsinkiläisen terveysaseman laboratoriossa. Silloin analytiikkaa tehtiin vielä paljon paikan päällä. Myös menetelmät ovat kehittyneet tänä aikana

huikeasti. Kun aloitin työt HUSLABin virologian laboratoriossa vuonna 2006, nukleiinihappotutkimuksia tehtiin vielä paljolti käsityönä. Pian käyttöön saatiin automaatteja, jotka tekivät sadasta näytteestä DNAeristyksen alle tunnissa.

Tulevaisuudessa automaatio lisääntyy varmasti edelleen ja käyttöön tulee entistä nopeampia menetelmiä. Laboratorioilta odotetaan tuloksia aiempaa nopeammin ja myös ympäri vuorokauden.

Myös genomitutkimus lisääntyy hurjaa vauhtia. Haasteeksi nousee tulosten tulkitseminen: meidän tulisi ymmärtää, mitä löydökset oikeasti merkitsevät.

Olen työskennellyt nyt reilun vuoden ajan vastaperustetussa Helsingin Biopankissa. Harva saa tällaisen tilaisuuden, että pääsee ihan alusta alkaen rakentamaan uutta toimintaa. Toisaalta siinä on myös omat haasteensa, kun ei ole valmiita malleja, miten toimitaan. Alussa kiersin HUS:n klinikoilla kertomassa biopankkitoiminnasta ja miettimässä, miten näytteitä kerätään missäkin yksikössä. Nyt olen siirtynyt vastaamaan biopankin päivittäisestä laboratoriotoiminnasta ja sen kehittämisestä. Suostumusten ja näytteiden keräys on edennyt todella nopeasti: syyskuussa ylitimme jo 10 000 suostumuksen rajan.

Tavoitteena on, että kaikille sairaalaan tuleville potilaille tarjottaisiin mahdollisuutta antaa näytteensä biopankkiin. Näytteet otetaan samassa yhteydessä, kun potilailta muutenkin otetaan verinäytteitä. Lupaa näytteiden ja tietojen käyttöön ei tarvitse kysyä jokaisessa tutkimushankkeessa erikseen, vaan yksi biopankkisuostumus riittää.

Biopankit lisäävät tutkimuksen läpinäkyvyyttä. Ihminen pystyy aiempaa paremmin seuraamaan, mihin tutkimuksiin hänen näytteitään ja tietojaan on käytetty ja luovutettu. Biopankki huolehtii siitä, että näytteet kerätään laadukkaasti ja keskitetysti yhteen paikkaan. Kun tulee jokin uusi tutkimusaihe, aineisto on jo valmiina, eikä sitä tarvitse kerätä erikseen. Tämä vapauttaa tutkijoiden aikaa ja resursseja itse tutkimukselle.

Biopankit perustuvat avoimen tieteen idealle ja ovat avoimia kaikille tutkijoille. Myös lupaprosessia on pyritty selkiyttämään aiemmasta. Kun saamme tutkijoiden käyttöön isoja aineistoja, voimme ehkä paremmin löytää potilaiden yksilöllisiä eroja ja tulevaisuudessa antaa ihmisille myös yksilöllistä hoitoa.”

 

Bioanalyytikko Jaana Valve korostaa, että laboratorion ammattilaisia tarvitaan myös tulevaisuudessa, vaikka robotit ja automaatit ovat tulleet ihmisten rinnalle helpottamaan työtä.
Bioanalyytikko Jaana Valve korostaa, että laboratorion ammattilaisia tarvitaan myös tulevaisuudessa, vaikka robotit ja automaatit ovat tulleet ihmisten rinnalle helpottamaan työtä.

Robotit eivät korvaa ihmistä

Bioanalyytikko Jaana Valve, toimii vastuuhoitajana bakteriologian nukleiinihappotutkimuksissa HUSLABissa.

Valmistuin bioanalyytikoksi kahdeksan vuotta sitten. Jo tänä aikana työ on kehittynyt paljon. Mikrobiologia on ollut vuosikymmenet hyvin samanlaista, käsityönä tehtävää analytiikkaa. Perinteisiä bakteeriviljelyjä tehdään toki edelleen, mutta bakteerien DNA:ta tunnistavat nukleiinihappotutkimukset ovat tulleet viime vuosina korvaamaan vanhoja menetelmiä. Myös robotit ja viljelyautomaatit ovat tulleet ihmisten rinnalle helpottamaan työtä.

Ehkä parasta työssä on juuri sen vaihtelevuus. Saan tehdä perinteistä näytteiden viljelyä ja visuaalista hahmottamista, mutta toisaalta pääsen työskentelemään uusimman tekniikan kanssa, joka kehittyy kovaa vauhtia koko ajan.

Nukleiinihappotutkimuksissa robotti tekee suuren osan työstäni: se muun muassa eristää näytteistä DNA:n ja pipetoi tutkittavat näytteet näytelevylle. Annan robotille tarvikkeet ja se tekee, mitä olemme ohjelmoineet sen tekemään.

Robotit eivät voi kuitenkaan kokonaan korvata meitä laboratorion ammattilaisia. Toivon, että tulevaisuudessa myös meidän hyvinvointiamme arvostetaan, vaikka laboratoriolta vaaditaan yhä suurempaa tehokkuutta. Työntekijät ovat laboratorion tärkein voimavara, eikä heidän hyvinvointinsa saa jäädä toiminnan tehostamisen jalkoihin.

Uskon, että tulevaisuudessa mikrobiologian laboratoriossa automaation rooli vain kasvaa. Nukleiinihappotutkimukset lisääntyvät entisestään, ja uudenlaisia, hyvin nopeita DNAmenetelmiä otetaan käyttöön. Myös bakteeriviljelyissä otetaan käyttöön enemmän automaatteja tai linjastoja, jotka viljelevät näytteet, kasvattavat elatusaineet, kuvaavat bakteerikasvun ja ohjaavat näytteet jatkotesteihin.

Laboratorion henkilökunta hoitaa laitteita ja tulkitsee bakteerikasvun tietokoneen näytöltä. Käsin tehdään vain vaikeampia erityistapauksia. Käsityö vähenee ja voimme keskittyä ”hankalien” tapausten hoitamiseen.

Uudet menetelmät nopeuttavat diagnostiikkaa. Nukleiinihappotutkimuksilla tulokset saadaan vähintään samana päivänä, uusilla nopeilla menetelmillä jo jopa tunneissa tai minuuteissa. Nukleiinihappomenetelmillä voidaan tunnistaa aiempaa nopeammin myös antibioottiresistenssejä tai muita bakteerin ominaisuuksia, jotka vaikuttavat niiden taudinaiheuttamiskykyyn.

Varmasti vielä pitkään tehdään myös bakteeriviljelyjä, mutta niissäkin automatiikka on nykyistä enemmän apuna. Lisäksi harvinaisten bakteerien tunnistamiseen voidaan tarvita jatkossakin viljelyä.

Laboratorion tietojärjestelmiltä toivon tulevaisuudessa erityisesti nopeutta, ketteryyttä ja muokattavuutta eri töiden tarpeisiin. Uskon, että Mylabin uusi Weblab-järjestelmä tulee helpottamaan ja sujuvoittamaan työtämme. Käsin kirjaaminen vähenee ja näytteiden jäljitettävyys paranee. Uudessa järjestelmässä on paljon potentiaalia, jota pääsemme hyödyntämään ja kehittämään, kunhan projekti etenee.”

Jaana Valve aloittaa 13.2.2017 uudessa työpaikassa Mobidiag Oy:ssä

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Mylab Nyt-lehden numerossa 1 vuonna 2017

Avainsanat
Mylab Nyt Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On | 05.03.2018

Eläkkeellä on aikaa veneillä

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Jukka Kalliosaari » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Uutiset | 13.02.2018

Mylabin palvelut saavat uuden nimen

Mylabin palvelut ja ohjelmistotuotteet tunnistat nyt nimestä My+®. Tavoitteena... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 25.10.2017

Just siirsi asiakkaan keskiöön

Järvenpäässä valmistaudutaan sote-uudistukseen monella rintamalla. Tammikuussa avautui uusi sosiaali-... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On | 11.10.2017

Haaveissa oma tupa Italiassa

Tutustu meihin! Mylabin kasvona Satu Salmi » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 10.10.2017

Kanta kasvaa ja kehittyy

Sote-uudistuksen toteutuminen ei jää tietojärjestelmistä kiinni, uskoo sosiaali- ja... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 04.10.2017

Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.10.2017

Laboratorioseuranta siirtyy kotiin

Kun potilas mittaa laboratorioarvonsa vierilaitteella kotona, säästyy paljon sekä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2017

Käsityöstä robotteihin ja automaatioon

Miten kliinisten laboratorioiden arki on viime vuosina ja vuosikymmeninä... » Lue lisää