Jäitä hattuun leikkausjonossa

Julkaistu 14.09.2017
Teksti Hanna Hyvärinen
Kuvat Emil Bobyrev
Professori ja radiologian erikoislääkäri Peter Dean peräänkuuluttaa syövän hoitoon osallistuvilta tahoilta entistä tiiviimpää yhteistyötä. Deanin omalla tontilla Tyksissä yhteistyö on jo melko hyvällä tolalla, mutta aina on parantamisen varaa.
Professori ja radiologian erikoislääkäri Peter Dean peräänkuuluttaa syövän hoitoon osallistuvilta tahoilta entistä tiiviimpää yhteistyötä. Deanin omalla tontilla Tyksissä yhteistyö on jo melko hyvällä tolalla, mutta aina on parantamisen varaa.

Kun rinnasta löytyy kyhmy, hätä on suuri. Potilaalla on kova kiire saada kasvain kehosta pois. Usein tähän hätään yhtyvät myös hoitavat lääkärit. Leikkaukseen mennään niin pian kuin suinkin.

Radiologi ja professori Peter Dean laittaisi kuitenkin jäitä hattuun.

Uusintaleikkauksia joudutaan tekemään aivan liikaa sekä meillä että maailmalla. Liian usein syöpää ei saada pois yhdellä leikkauksella.

Tämä johtuu siitä, että syövän todellista laajuutta tai sijaintia ei tiedetä tarpeeksi tarkasti. Ongelma korjaantuisi monissa tapauksissa sillä, että eri alojen erikoislääkärit tekisivät syövän diagnosoinnissa nykyistä tiiviimpää yhteistyötä.

Samalle sivulle

Ajatus ei ole uusi, mutta sen juurruttaminen toimintatapoihin on ollut hidasta ja hankalaa. Eri alojen ammattilaiset pitäytyvät perinteisesti tiukasti omilla erikoisaloillaan, vaikka yhteistyö ja raja-aitojen yli kurkottelu palvelisi potilaan etua.

Patologien ja radiologien pitäisi ymmärtää asiat samalla tavalla ja tehdä työtä yhdessä. Tämä on tiedostettu jo kauan sitten, ja monin paikoin yhteistyö toimiikin hyvin. Parantamisen varaa kuitenkin on niin meillä kuin muuallakin.

Radiologina Tyksissä työskennellyt Dean itse teki aikoinaan tiivistä yhteistyötä jo edesmenneen turkulaispatologi Sakari Toikkasen kanssa.

Tapasimme iltaisin ja katsoimme samasta kudospalasta otetut röntgenkuvat ja patologin näytelasit. Se oli valtavan opettavaista ja toi esiin radiologian rajoitukset. Myös patologi ymmärsi oman alansa puutteet.

Deanin mukaan radiologit ylipäätään ymmärtävät huonosti soludiagnostiikkaa. Patologit puolestaan kiinnittävät liian vähän huomiota makroskooppiseen syöpärakenteeseen.

Patologit puhuvat soluista, me radiologit taas rakenteista. Kirurgi puolestaan haluaa vain saada kasvaimen pois.

Jos kaikki kolme ammattilaista saataisiin diagnoosivaiheessa samalle sivulle, potilaiden hoitotulokset paranisivat ja hintavilta uusintaleikkauksilta säästyttäisiin.

Miehet diagnosoidaan paremmin?

Dean tietää, mistä puhuu, sillä hän on mukana kansainvälisessä työryhmässä, joka on selvittänyt patologian ja radiologian yhteistyön edistämistä syövän diagnostiikassa. Työryhmä luovutti raporttinsa WHO:n alaiselle IARC:lle (International Agency for Research on Cancer) joulukuussa. Varsinaiset tulokset ovat vielä julkaisematta, mutta Dean nostaa esiin kolme avainkohta, joissa syöpien hoitoa voitaisiin parantaa ja yhteistyötä tiivistää.

Ensin pitää selvittää syövän tarkka sijainti ja laajuus. Sitten pitää huolellisesti suunnitella leikkaus. Lopuksi poistettu kudos täytyy tutkia tarkasti, jotta saadaan selville, onko koko syöpä saatu poistetuksi. Ja kaikissa vaiheissa pitää ottaa kaikki ammattilaiset mukaan työhön.

Ensimmäisessä vaiheessa ongelma on, että aina ei malteta odottaa esimerkiksi magneettikuvaa, vaan leikkaamaan lähdetään mammografian ja ultraäänen perusteella.

Yhdysvalloissa joukko naisradiologeja onnistui vakuuttamaan vakuutusyhtiöt siitä, että niiden kannattaa korvata potilaiden magneettikuvaus ennen syöpäleikkausta. Se vähentää uusintaleikkausten tarvetta.

Suomessa magneettikuva jää kuitenkin usein ottamatta. Leikkausvaiheeseen Dean peräänkuuluttaa tarkistuslistoja. Mallia sopii ottaa ilmailusta, missä lentäjät käyvät tietyn tarkistuslistan läpi ennen jokaista nousua. Kun leikkaus on tehty, poistettu kudos tulisi viipaloida ja kuvata preparaattikuvauslaitteella. Sekä radiologin että patologin tulisi nähdä kuva. Lisäksi patologin tulisi tarkastella leikkauspalan viipaleita yhdellä isolla lasilla kymmenien pienten sijaan.

Pienet lasit ovat valtava palapeli pidettäväksi mielessä. Miksei katsota kaikkea yhdestä palasta, kun se kerran on mahdollista? Tämä on puhtaasti asennekysymys, Dean sanoo.

Hän on valmis tekemään asiasta myöstasa-arvokysymyksen.

Miesten eturauhassyövät katsotaan lähes aina yhdessä palassa, mutta naisten rintasyöpiä ei. Ansaitsevatko miehet siis parempaa diagnostiikkaa kuin naiset?

Syöpä vai arpi?

Potilaan kannalta lohdullista on, että ennen pitkää yhteistyöhön on pakko kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Siitä pitävät huolen auditoinnit. Laadunvalvonta paranee koko ajan.

Dean kuitenkin muistuttaa, että laadunvalvonnassakin ratkaisevaa on se, mitä siinä tarkastellaan.

Pidetäänkö leikkausta onnistuneena silloin, kun siitä jää mahdollisimman pieni ja nätti arpi vai silloin, kun sillä saadaan poistetuksi koko syöpä yhdellä kertaa?

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Mylab Nyt-lehden numerossa 1 vuonna 2016

Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab Palvelee | 22.05.2019

My+® mullisti HUSin verikeskusten työtavat

HUSLAB siirtyi My+® verikeskussovelluksen käyttöönmaaliskuun alussa. Se muutti merkittävästi... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Uutiset | 13.02.2018

Mylabin palvelut saavat uuden nimen

Mylabin palvelut ja ohjelmistotuotteet tunnistat nyt nimestä My+®. Tavoitteena... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 25.10.2017

Just siirsi asiakkaan keskiöön

Järvenpäässä valmistaudutaan sote-uudistukseen monella rintamalla. Tammikuussa avautui uusi sosiaali-... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 10.10.2017

Kanta kasvaa ja kehittyy

Sote-uudistuksen toteutuminen ei jää tietojärjestelmistä kiinni, uskoo sosiaali- ja... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 04.10.2017

Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.10.2017

Laboratorioseuranta siirtyy kotiin

Kun potilas mittaa laboratorioarvonsa vierilaitteella kotona, säästyy paljon sekä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2017

Käsityöstä robotteihin ja automaatioon

Miten kliinisten laboratorioiden arki on viime vuosina ja vuosikymmeninä... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On Uutiset | 28.09.2017

Weblab etenee mikrobiologiaan

Mikrobiologian toimintojen kehittäminen on ollut haastava, mutta palkitseva projekti.... » Lue lisää