IT antaa työkaluja myös mielenterveyspotilaiden hoitoon

Julkaistu 17.12.2012

IT antaa työkaluja myös mielenterveyspotilaiden hoitoon

Yli 450 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii mielenterveyden häiriöistä. Sairaus ja sen uusiutuminen aiheuttavat potilaille ja yhteiskunnalle monenlaisia ongelmia. Yhtäällä on potilaiden ja heidän omaistensa elämän häiriintyminen, toisaalla taas terveydenhuollon kustannukset.

Koska mielenterveyden häiriöitä pidetään edelleen varsin leimaavina, tietoa niistä haetaan useimmiten verkosta.

– Ongelma kuitenkin on, että vaikka moni hallitsee netin käytön ja tiedonhaun, harva tunnistaa laadukkaiden verkkosivujen kriteerit, toteaa projektitutkija Minna Anttila Turun yliopistosta.

Monia hyötyjä

Vuosina 2004-2007 Anttila ja kumppanit tutkivat Mieli.Net-potilasopetusjärjestelmää, joka oli suunnattu skitsofreniaa sairastaville potilaille ja heidän hoitajilleen. Ideana oli koota sivuille potilaiden kaipaamaa tietoa, jota nämä sitten hakivat ja käyttivät hoitajan opastuksella.

Tutkimus osoitti, että IT:n käyttö toi mukanaan monia hyötyjä. Se muun muassa lähensi potilasta ja hoitajaa, ja potilas saattoi opetustuokion aikana jopa intoutua kertomaan jotain uutta sairaudestaan. Samalla opetus auttoi hoitajia tarjoamaan potilaille yksilöllistä tukea. Se oli tilaisuus viettää kahdenkeskistä aikaa potilaan kanssa.

Ei sovi kaikille

Anttilan mukaan IT:n hyödyntämiseen hoitotyössä liittyy kuitenkin myös haasteita. Jotkut skitsofreniaa sairastavista kokevat saavansa netistä liikaa ärsykkeitä. Monia vaivaa myös kyvyttömyys käsitellä tiedon tulvaa.

Pahimmillaan netti saattaa ruokkia esimerkiksi paranoidisia ajatuksia, jolloin oireet voivat entisestään lisääntyä. Lisäksi mielen häiriöihin kuuluu usein epäluuloisuus erilaisia asioita kohtaan, ja tämä epäluuloisuus voi olla este netin käytölle.

Henkilökuntakaan ei aina näe opetuksessa järkeä. Motivaatiovaikeudet, stressi ja työn paljous saattavat olla esteenä opetukselle.

– Ongelmia saattavat aiheuttaa myös hoitajan puutteelliset IT-taidot, etenkin silloin, jos potilaalla on hoitajaa paremmat taidot. Hoitaja voi tällöin pelätä kasvojen menetystä potilaan edessä, Anttila huomauttaa.

Osallistumista ja muistutuksia

Skitsofreniapotilaille suunnatun Mieli.Net-tutkimuksen lisäksi Suomessa on toteutettu muun muassa nuorille masennuksesta kärsiville suunnattu Depis.Net, jossa verkkoon tarjottiin paitsi nuorten kaipaamaa tietoa, myös mahdollisuus osallistua itse toimintaan.

Nuoret saivat täyttää sivuilla muun muassa kyselyitä, päiväkirjaa ja unikalenteria.

– Itsenäisen palvelun käytön aikana esiin nousseista teemoista voitiin sitten puhua esimerkiksi vastaanotolla, Anttila kertoo.

Parin viime vuoden aikana on toteutettu myös Mobile.Net -hanketta, jossa arvioidaan tekstiviestimuistutusten vaikuttavuutta potilaiden hoitoon sitoutumiseen. Siinä potilaat saavat itse valita, mistä aihepiireistä toivovat tekstarimuistutuksia ja kuinka usein.

Muistutukset voivat liittyä esimerkiksi lääkkeiden ottoon, hoitotapaamisiin tai arkisiin askareisiin. Tutkimus on yhä kesken, ja tähän mennessä siihen on rekrytoitu mukaan reilut tuhat potilasta.

Teksti ja kuva: Hanna Hyvärinen

Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää
Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää
Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää
Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää
Näkökulma | 03.04.2018

Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä,... » Lue lisää
Näkökulma | 29.03.2018

Aivot reagoivat jo paljon ennen työuupumusta

Digiaikana aivot ovat jatkuvassa tietotulvassa. Jos lepohetkiä ei ole,... » Lue lisää