Integraatiot voivat tuottaa jalostettua tietoa terveydestä

Julkaistu 13.09.2017
Teksti Hanna Hyvärinen
Kuvat iStock / Jenni Tikka

Tiedon integroinnilla on tulevaisuu­den terveydenhuollossa ja hyvin­vointipalveluissa yhä isompi rooli. Sähköisessä muodossa olevan tiedon määrä ja monimuotoisuus lisääntyvät kovaa vauhtia, ja samaan aikaan tieto syntyy ja elää entistä useammassa paikassa. Siksi tarvitaan uusia tapoja kytkeä tiedonpalasia yhteen.

Tietotekniikan yleinen trendi on, että kaikkea tietoa kerätään säh­köisessä muodossa yhä enemmän. Kun tätä isoa datamassaa, ”big da­taa” pystytään yhdistelemään fiksus­ti, voidaan tehdä kiinnostavia löytöjä ja asioita, toteaa Mylab Oy:n tuotan­tojohtaja Samuli Niiranen.

Samoilla linjoilla on terveyden­huollon järjestelmäintegraatioihin erikoistuneen Tietotarhan toimitus­johtaja Timo Tarhonen. Hän kuitenkin arvelee, että kehitys tapahtuu terve­ydenhuollon osalta pikkuhiljaa – ja puolivahingossa.

Integraatioiden rooli varmasti kasvaa, mutta vähitellen. Käytän­nössä tapahtuu todennäköisesti niin, että kun eri asioita kytketään toisiinsa, niistä syntyy lopulta tiedon verkosto ikään kuin sivutuotteena.

Siirrosta jalostamiseen

Samuli Niirasen mukaan integraa­tioiden monimuotoisuus lisääntyy sekä maantieteellisesti että sisäl­löllisesti ja toiminnallisesti.

Maantieteellisesti integraatioissa siirrytään paikallisista ja alueellisis­ta ratkaisuista yhä laajempiin, kan­sainvälisiin integraatioihin.

Tämä johtuu siitä, että tieto asuu eri puolilla maailmaa. Eri pai­koissa on erikoistuttu eri asioihin, ja jos jossain on luotu hyvä tieto­kanta, sitä kannattaa hyödyntää myös muualla sen sijaan, että joka puolella rakennettaisiin omia tieto­kantoja.

Sisällön ja toiminnallisuuden osalta Niiranen jakaa integraatiot kahteen alaryhmään, logistisiin ja semantti­siin integraatioihin. Näistä ensim­mäinen on se perinteinen ratkaisu, jossa tietoa välitetään järjestelmästä toiseen tai haetaan kutsuliikenteellä muista järjestelmistä yhteen järjes­telmään.

Tiedon semanttisella integraatiolla Niiranen viittaa siihen, että logistisen siirtelyn lisäksi tietoa voidaan inte­graation yhteydessä jalostaa yhteis­mitalliseksi.

Juuri tämä on Niirasen mukaan tu­levaisuuden terveydenhuollon inte­graatioiden olennainen tehtävä.

Arki mittariin

Tärkeimpinä sysäyksinä tiedon jalosta­miselle ja integraatioiden roolin kas­vulle Niiranen pitää kehittyvää mole­kyylilääketiedettä ja geeniteknologiaa.

Esimerkiksi kliinisessä molekyyli­diagnostiikassa integraatioiden logis­tinen ja semanttinen taso yhdistyvät kehittyneisiin laskennallisiin menetel­miin.

Samanlaisia menetelmiä voidaan hyödyntää myös huomattavasti arki­semmissa yhteyksissä.

Voidaan mitata ja seurata erilaisia fysiologisia parametrejä ja yhdistellä niistä saatuja tietoja. Siten terveydestä voidaan ymmärtää entistä enemmän.

Eikä ymmärryksen tarvitse rajoittua lääketieteeseen, vaan tietoja voi­daan hyödyntää myös jokapäiväises­sä hyvinvoinnissa. Esimerkiksi askel­mittari on jo vanha keksintö, mutta kun sen tuottamaan liikuntatietoon yhdistetään vaikkapa päivän aikana nautitut kalorit, verenpaine ja le­posyke, tiedetään jo huomattavasti enemmän kuin mitä pelkkä askel­määrä kertoo.

Toki sitten voi kysyä, mennäänkö jo liiallisuuksiin, jos jokin mittaus on käynnissä koko ajan. Auttaako se kor­keasta verenpaineesta kärsivää, jos sensoreita täytyy tarkkailla koko ajan, Niiranen huomauttaa.

Googlesta mallia

Moinen on kuitenkin toistaiseksi tu­levaisuutta. Laajamittaisia, isoa dataa yhdisteleviä ratkaisuja ei terveyden­huollon kentältä vielä löydy. Ei edes suuresta maailmasta.

Havainnollisimman esimerkin tule­vista kehityskuluista tarjoaakin verk­kojätti Google.

Google ja sen ohjaama netti­mainonta toimivat juuri tällä tiedon­keruun ja -yhdistelyn periaatteella. Google tarkkailee netin käyttäjän käyt­täytymistä, ja tämän tiedon perusteel­la käyttäjälle kohdennetaan tietynlais­ta markkinointia, Niiranen toteaa.

Terveydenhuollon ratkaisuissa ol­laan toistaiseksi lähempänä perusta­son tiedonsiirtoa.

Hienoja tiedon rikastamisratkai­suja ei vielä ole, vaikka eri maissa on­kin yritetty kehittää erilaisia kansalli­sia arkistoja, Timo Tarhonen toteaa.

Hänen mukaansa Suomessa ollaan kuitenkin pidemmällä kuin monessa muussa maassa.

Meillä on ainakin lähdetty sel­keästi rakenteistamaan tietoa. Esi­merkiksi eReseptimme on saamas­taan kritiikistä huolimatta maailman huippuluokkaa, ja muun muassa ame­rikkalaiset ovat olleen kiinnostuneita siitä, miten käytämme potilastietodo­kumenttejamme.

Varsinaisen edelläkävijän titteli on kuitenkin Tarhosen mukaan siirtymässä muualle sitä mukaa, kun vireillä olevat hankkeet ovat joutuneet vastatuuleen.

Visiointia tarvitaan

Tarhosen mukaan nopeimmin kehit­tyvätkin tällä hetkellä kuluttajien ja käyttäjien toiveet ja vaatimukset. Tekniikka ja toteutusratkaisut tulevat perässä hyvää vauhtia, jos vain kehi­tyksen linjoista päästään sopuun.

Jonkun pitäisi nyt visioida tu­levaa kehitystä. Vaikka tulevaisuut­ta tutkitaan niin yliopistoissa kuin HL7-yhdistyksessäkin, se ei välttä­mättä riitä. Tarvittaisiin jonkinlainen visiotyöpaja, joka tutkisi uusimpia keksintöjä ja jossa tietoa jaettaisiin asiantuntijoiden kesken, Tarhonen esittää.

Ajatus on myös Niirasen mukaan hy­vä, joskin käytännön toteutus voi olla kokonaan toinen juttu.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Mylab Nyt-lehden numerossa 2 vuonna 2013

Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Uutiset | 13.02.2018

Mylabin palvelut saavat uuden nimen

Mylabin palvelut ja ohjelmistotuotteet tunnistat nyt nimestä My+®. Tavoitteena... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 25.10.2017

Just siirsi asiakkaan keskiöön

Järvenpäässä valmistaudutaan sote-uudistukseen monella rintamalla. Tammikuussa avautui uusi sosiaali-... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 10.10.2017

Kanta kasvaa ja kehittyy

Sote-uudistuksen toteutuminen ei jää tietojärjestelmistä kiinni, uskoo sosiaali- ja... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 04.10.2017

Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.10.2017

Laboratorioseuranta siirtyy kotiin

Kun potilas mittaa laboratorioarvonsa vierilaitteella kotona, säästyy paljon sekä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2017

Käsityöstä robotteihin ja automaatioon

Miten kliinisten laboratorioiden arki on viime vuosina ja vuosikymmeninä... » Lue lisää
Mylab Nyt Mylab On Uutiset | 28.09.2017

Weblab etenee mikrobiologiaan

Mikrobiologian toimintojen kehittäminen on ollut haastava, mutta palkitseva projekti.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 21.09.2017

Nopeampi diagnoosi syöpäpotilaalle

Professori Bruce Friedman haluaisi valjastaa tietojärjestelmät palvelemaan paremmin syöpäpotilaan... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 21.09.2017

Kuka omistaa terveystietosi?

Tulevaisuudessa meillä jokaisella on mahdollisuus hallinnoida omia terveystietojamme, uskovat... » Lue lisää