INR-seuranta siirtyy laboratoriosta kotiin

Julkaistu 21.02.2017

INR-seuranta siirtyy laboratoriosta kotiin

Yli puolet varfariinia käyttävistä potilaista soveltuisi omahoitoon, jossa potilas mittaa INR-arvonsa vierilaitteella ja annostelee varfariinin itsenäisesti, arvioi erikoistuva lääkäri Tuukka Helin HUSLABista.

Hän puhui aiheesta Labquality-päivillä Helsingissä 9.2.2017.
Varfariini on käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti eli veren hyytymistä estävä lääke. Suomalaisista arviolta 1,8 % käyttää varfariinia.

Lääkkeen aineenvaihdunta elimistössä on hyvin yksilöllistä, ja esimerkiksi ruokavalio, tupakointi ja alkoholin käyttö vaikuttavat siihen. Siksi hoito vaatii säännöllistä veren INR-arvojen laboratorioseurantaa.

– On hyvin vaikeaa, jollei mahdotonta ennustaa potilaan varfariiniannosta ennen hoidon aloittamista, Helin huomauttaa.

Kun varfariiniannosta muutetaan, kestää useita vuorokausia, ennen kuin täysi vaikutus tulee esille. Siksi on ajateltu, että lääkärin tulisi aina vastata lääkkeen annostelusta.

Viime vuosina varfariinipotilaiden omahoitoa on kuitenkin kokeiltu menestyksekkäästi useissa Euroopan maissa. Potilaat saavat aiheeseen koulutuksen, jonka jälkeen he hoitavat INR-mittaukset ja varfariinin annostelun itsenäisesti kotona.

– Tutkimusten mukaan varfariinin omahoito on vähintään yhtä turvallista ja tehokasta kuin ammattilaisten toteuttama hoito, Helin toteaa.

Pilottihankkeesta hyviä kokemuksia

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella toteutettiin vuosina 2014-2016 varfariinin omahoitopilotti, joka oli HUS Hyytymishäiriöyksikön ja HUSLABin yhteishanke.
Tavoitteena oli pilotoida toimintamalli varfariinin omahoidosta, jota voidaan soveltaa sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Nyt toimintamallia ollaan levittämässä kaikkiin HUS-alueen kuntiin ja tulevaisuudessa myös muihin sairaanhoitopiireihin.

– Pilotissa oli mukana 50 potilasta, ja tulokset olivat hyviä. Potilaskyselyssä 95 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä varfariinin omahoitoon, Tuukka Helin kertoo.

Ensikäynnillä potilas tapaa lääkärin ja sairaanhoitajan, jotka arvioivat potilaan soveltuvuutta omahoitoseurantaan. Potilaan tulee olla motivoitunut omahoitoon, muistaa pitää aktiivisesti kirjaa hoitotasostaan ja sitoutua huolehtimaan vierilaitteesta. Hänellä ei saa myöskään olla esteitä omahoidolle, kuten päihde-, kognition tai motoriikan ongelmia.

Omahoitoon soveltuvat potilaat koulutetaan vierilaitteen käyttöön ja varfariinin itsenäiseen annosteluun. Vierilaitteen toiminta varmistetaan rinnakkaismittauksilla laboratoriossa.
Hoidon edetessä vierimittausten laatua varmistetaan säännöllisillä rinnakkaismittauksilla sekä laitevalmistajan ja Labqualityn kontrollinäytteillä.

Omahoito säästää ja parantaa hoitotuloksia

Tuukka Helin uskoo, että oikein toteutettuna osallistava terveydenhuolto tukee potilaan elämänhallintaa ja parantaa hoitotuloksia.

– Kun potilaasta saadaan aktiivinen toimija, hän ymmärtää sairauttaan paremmin ja osaa hakea apua, jos hoidossa tulee ongelmia, hän kuvailee.

Tulevaisuudessa omahoidon merkitys vain kasvaa, kun väestö ikääntyy ja palvelut keskittyvät entistä suurempiin yksiköihin.

– Oma visioni on, että suurin osa varfariinia käyttävistä potilaista on tulevaisuudessa omahoitoseurannassa ja he kuormittavat terveydenhuoltoa selvästi aiempaa vähemmän, Helin summaa.

Teksti ja kuva Virpi Ekholm

Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Näkökulma | 15.05.2019

Voiko kuntien digiyhteistyö onnistua?

Pystyvätkö kunnat tekemään yhteisiä päätöksiä digihankkeissa, vai tarvitaanko tiukempaa... » Lue lisää
Näkökulma | 11.01.2019

Olisiko aika jo kypsä geenivirheiden kantajuusseulonnalle?

Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen THL:stä uskoo, että on. Seulonnalla voitaisiin... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma

Miksi sepelvaltimotaudin riskitesti yleistyy niin hitaasti?

Plasman keramidipitoisuus on osoitettu luotettavaksi keinoksi ennustaa, keillä on... » Lue lisää
Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2018

Geenisakset – lääketieteen seuraava läpimurto?

CRISPR-tekniikalla haluttu geeni saadaan vietyä juuri oikeaan paikkaan genomissa.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää