Hematologinen biopankki kiihdyttää pahanlaatuisten veritautien tutkimusta

Julkaistu 02.11.2017
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Mikko Käkelä
Tiina Vesterisen mukaan Hematologinen biopankki tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden pahanlaatuisten veritautien tutkimukselle. Vesterinen kertoi aiheesta Laboratoriolääketiedepäivillä Helsingissä.
Tiina Vesterisen mukaan Hematologinen biopankki tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden pahanlaatuisten veritautien tutkimukselle. Vesterinen kertoi aiheesta Laboratoriolääketiedepäivillä Helsingissä.

Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n pakastimissa, 180 pakkasasteen lämpötilassa, on varastoituna noin 1500 potilaan näytteitä: verta, luuydintä ja ihobiopsioita.

Näytteet on kerätty veritauteja sairastavilta potilailta yli kymmenessä sairaalassa eri puolella Suomea. Sen jälkeen ne on koodattu ja käsitelty säilytykseen sopivaan muotoon Helsingissä, SPR:n Veripalvelussa, ja toimitettu säilytettäväksi FIMM:iin. Useimmat näytteet ovat peräisin potilailta, jotka sairastavat pahanlaatuisia veritauteja, kuten akuuttia leukemiaa tai myeloomaa eli luuytimen syöpää.

Näytteet kuuluvat Hematologiseen biopankkiin, josta niitä voidaan luovuttaa tutkimusryhmien käyttöön.

Toivomme erityisesti tutkimuksia, joissa on selkeä mahdollisuus soveltaa tuloksia potilaiden hoitoon – että potilaat saisivat tulevaisuudessa parempia hoitoja ja tarkempaa diagnostiikkaa, kertoo laboratoriokoordinaattori Tiina Vesterinen FIMM:stä.

Samalta potilaalta kerätään biopankkiin näytteitä useita kertoja: diagnoosihetkellä, oireettomassa remissiovaiheessa sekä mahdollisen relapsin eli taudin uusimisen yhteydessä.

Tämä erottaa meidän biopankkimme muista, populaatiopohjaisista biopankeista ja antaa tutkijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden selvittää, miten tauti kehittyy sairauden eri vaiheissa, Vesterinen kuvailee.

Osallistuminen on potilaille vapaaehtoista

Hematologinen biopankki avautui tutkijoille loppuvuodesta 2015. Näytteiden kerääminen potilailta alkoi vuonna 2011 ja jatkuu edelleen.

Osallistuminen on potilaille vapaaehtoista ja perustuu heidän antamaansa suostumukseen. Näytteet otetaan samanaikaisesti hoitoon ja seurantaan käytettävien näytteiden kanssa, joten ylimääräisiä näytteenottoja ei tarvita.

Tiina Vesterisen mukaan potilaat ovat suhtautuneet asiaan erittäin myönteisesti.

Yli 95 prosenttia potilaista on halunnut tallettaa näytteensä biopankkiin, kun olemme kysyneet siihen heidän suostumustaan. Kiitos tästä kuuluu myös taitaville tutkimushoitajille ja muulle henkilökunnalle, jotka esittelevät toimintaa potilaille, hän kehaisee.

Lääkeyrityksiä tarvitaan tukemaan tutkimusta

Hematologisen biopankin aineistoa voivat hyödyntää niin akateemiset kuin kaupallisetkin tutkimusryhmät. Erityisesti Vesterinen odottaa aineiston poikivan yhteistyöhankkeita, joissa sairaalat ja lääkeyritykset toimivat yhdessä.

Ilman lääkeyhtiöitä emme millään saa uusia lääkkeitä potilaille. Siihen ei pelkkä akateeminen tutkimus riitä, vaan tarvitsemme lääkeyrityksiä tukemaan tätä toimintaa, Vesterinen huomauttaa.

Tähän mennessä Hematologinen biopankki on saanut 14 tutkimushakemusta, joista 13 on hyväksytty. Vesterisen mukaan eniten kiinnostusta ovat herättäneet luuytimen mononukleaariset, elävänä pakastetut solut.

Odotamme ensimmäisiä julkaistuja tuloksia ensi vuoden puolella. Tulokset palautuvat myös meille Hematologiseen biopankkiin, josta voimme sitten hakemusta vastaan jakaa niitä uusien tutkimushankkeiden käyttöön, hän kertoo.

Tiina Vesterinen kertoi Hematologisen biopankin toiminnasta Laboratoriolääketiede-tapahtumassa 5.10.2017.

Lisätietoa:

Koko Suomen biopankki

 

Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää
Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää
Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää
Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää