Hematologinen biopankki kiihdyttää pahanlaatuisten veritautien tutkimusta

Julkaistu 02.11.2017
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Mikko Käkelä
Tiina Vesterisen mukaan Hematologinen biopankki tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden pahanlaatuisten veritautien tutkimukselle. Vesterinen kertoi aiheesta Laboratoriolääketiedepäivillä Helsingissä.
Tiina Vesterisen mukaan Hematologinen biopankki tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden pahanlaatuisten veritautien tutkimukselle. Vesterinen kertoi aiheesta Laboratoriolääketiedepäivillä Helsingissä.

Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n pakastimissa, 180 pakkasasteen lämpötilassa, on varastoituna noin 1500 potilaan näytteitä: verta, luuydintä ja ihobiopsioita.

Näytteet on kerätty veritauteja sairastavilta potilailta yli kymmenessä sairaalassa eri puolella Suomea. Sen jälkeen ne on koodattu ja käsitelty säilytykseen sopivaan muotoon Helsingissä, SPR:n Veripalvelussa, ja toimitettu säilytettäväksi FIMM:iin. Useimmat näytteet ovat peräisin potilailta, jotka sairastavat pahanlaatuisia veritauteja, kuten akuuttia leukemiaa tai myeloomaa eli luuytimen syöpää.

Näytteet kuuluvat Hematologiseen biopankkiin, josta niitä voidaan luovuttaa tutkimusryhmien käyttöön.

Toivomme erityisesti tutkimuksia, joissa on selkeä mahdollisuus soveltaa tuloksia potilaiden hoitoon – että potilaat saisivat tulevaisuudessa parempia hoitoja ja tarkempaa diagnostiikkaa, kertoo laboratoriokoordinaattori Tiina Vesterinen FIMM:stä.

Samalta potilaalta kerätään biopankkiin näytteitä useita kertoja: diagnoosihetkellä, oireettomassa remissiovaiheessa sekä mahdollisen relapsin eli taudin uusimisen yhteydessä.

Tämä erottaa meidän biopankkimme muista, populaatiopohjaisista biopankeista ja antaa tutkijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden selvittää, miten tauti kehittyy sairauden eri vaiheissa, Vesterinen kuvailee.

Osallistuminen on potilaille vapaaehtoista

Hematologinen biopankki avautui tutkijoille loppuvuodesta 2015. Näytteiden kerääminen potilailta alkoi vuonna 2011 ja jatkuu edelleen.

Osallistuminen on potilaille vapaaehtoista ja perustuu heidän antamaansa suostumukseen. Näytteet otetaan samanaikaisesti hoitoon ja seurantaan käytettävien näytteiden kanssa, joten ylimääräisiä näytteenottoja ei tarvita.

Tiina Vesterisen mukaan potilaat ovat suhtautuneet asiaan erittäin myönteisesti.

Yli 95 prosenttia potilaista on halunnut tallettaa näytteensä biopankkiin, kun olemme kysyneet siihen heidän suostumustaan. Kiitos tästä kuuluu myös taitaville tutkimushoitajille ja muulle henkilökunnalle, jotka esittelevät toimintaa potilaille, hän kehaisee.

Lääkeyrityksiä tarvitaan tukemaan tutkimusta

Hematologisen biopankin aineistoa voivat hyödyntää niin akateemiset kuin kaupallisetkin tutkimusryhmät. Erityisesti Vesterinen odottaa aineiston poikivan yhteistyöhankkeita, joissa sairaalat ja lääkeyritykset toimivat yhdessä.

Ilman lääkeyhtiöitä emme millään saa uusia lääkkeitä potilaille. Siihen ei pelkkä akateeminen tutkimus riitä, vaan tarvitsemme lääkeyrityksiä tukemaan tätä toimintaa, Vesterinen huomauttaa.

Tähän mennessä Hematologinen biopankki on saanut 14 tutkimushakemusta, joista 13 on hyväksytty. Vesterisen mukaan eniten kiinnostusta ovat herättäneet luuytimen mononukleaariset, elävänä pakastetut solut.

Odotamme ensimmäisiä julkaistuja tuloksia ensi vuoden puolella. Tulokset palautuvat myös meille Hematologiseen biopankkiin, josta voimme sitten hakemusta vastaan jakaa niitä uusien tutkimushankkeiden käyttöön, hän kertoo.

Tiina Vesterinen kertoi Hematologisen biopankin toiminnasta Laboratoriolääketiede-tapahtumassa 5.10.2017.

Lisätietoa:

Koko Suomen biopankki

 

Näkökulma | 14.11.2017

Omakanta helpottaa tulosten välitystä potilaille

Paimio-Sauvon terveyskeskus kannustaa asiakkaita katsomaan laboratoriotuloksensa Omakannasta. Tämä nopeuttaa... » Lue lisää
Näkökulma | 10.11.2017

Julkiset laboratoriot pärjäävät sotessa – kunhan kilpailukyvystä pidetään huolta

Diagnostiikka-ala otti varaslähdön soteen jo 15 vuotta sitten, kun... » Lue lisää
Näkökulma | 06.11.2017

Laboratorio on tärkeä lenkki aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoketjussa

Kun aivovaltimo on tukossa, hoidolla on kova kiire: joka... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.11.2017

Uuden raivaaja

Vuoden jonot neurologian poliklinikalle lyhenivät kolmen kuukauden mittaisiksi, kun... » Lue lisää
Näkökulma | 02.11.2017

Hematologinen biopankki kiihdyttää pahanlaatuisten veritautien tutkimusta

Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n pakastimissa, 180 pakkasasteen lämpötilassa, on... » Lue lisää
Näkökulma | 30.10.2017

Digipatologia voi tarkentaa syöpäkasvainten diagnostiikkaa

Tulevaisuudessa patologin tekemä silmämääräinen arvio ei enää riitä, vaan... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 25.10.2017

Just siirsi asiakkaan keskiöön

Järvenpäässä valmistaudutaan sote-uudistukseen monella rintamalla. Tammikuussa avautui uusi sosiaali-... » Lue lisää
Näkökulma | 23.10.2017

Genomitutkimus vaatii valtavia aineistoja

Meistä jokainen kantaa perimässään suurta määrää geenimuutoksia, jotka vaikuttavat... » Lue lisää
Näkökulma Referenssit | 17.10.2017

Näytteenoton mobiilisovellus helpottaa työtä myös osastokierroilla

Satakunnan keskussairaalassa kokeiltiin syyskuussa Mylabin Carein Sample -tuoteperheen kiertonäytteenoton... » Lue lisää
Näkökulma | 12.10.2017

Huolellinen testaus on edellytys onnistuneille käyttöönotoille

Vaikka laboratorion tietojärjestelmän vaihto on haastava projekti, sen voi... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 10.10.2017

Kanta kasvaa ja kehittyy

Sote-uudistuksen toteutuminen ei jää tietojärjestelmistä kiinni, uskoo sosiaali- ja... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 04.10.2017

Merkkiaine voi paljastaa ärhäkän syövän

Helsingin yliopistossa etsitään uusia keinoja tunnistaa, kenen eturauhassyöpä etenee... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 03.10.2017

Laboratorioseuranta siirtyy kotiin

Kun potilas mittaa laboratorioarvonsa vierilaitteella kotona, säästyy paljon sekä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2017

Käsityöstä robotteihin ja automaatioon

Miten kliinisten laboratorioiden arki on viime vuosina ja vuosikymmeninä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 21.09.2017

Nopeampi diagnoosi syöpäpotilaalle

Professori Bruce Friedman haluaisi valjastaa tietojärjestelmät palvelemaan paremmin syöpäpotilaan... » Lue lisää