Hematologinen biopankki kiihdyttää pahanlaatuisten veritautien tutkimusta

Julkaistu 02.11.2017
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Mikko Käkelä
Tiina Vesterisen mukaan Hematologinen biopankki tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden pahanlaatuisten veritautien tutkimukselle. Vesterinen kertoi aiheesta Laboratoriolääketiedepäivillä Helsingissä.
Tiina Vesterisen mukaan Hematologinen biopankki tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden pahanlaatuisten veritautien tutkimukselle. Vesterinen kertoi aiheesta Laboratoriolääketiedepäivillä Helsingissä.

Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n pakastimissa, 180 pakkasasteen lämpötilassa, on varastoituna noin 1500 potilaan näytteitä: verta, luuydintä ja ihobiopsioita.

Näytteet on kerätty veritauteja sairastavilta potilailta yli kymmenessä sairaalassa eri puolella Suomea. Sen jälkeen ne on koodattu ja käsitelty säilytykseen sopivaan muotoon Helsingissä, SPR:n Veripalvelussa, ja toimitettu säilytettäväksi FIMM:iin. Useimmat näytteet ovat peräisin potilailta, jotka sairastavat pahanlaatuisia veritauteja, kuten akuuttia leukemiaa tai myeloomaa eli luuytimen syöpää.

Näytteet kuuluvat Hematologiseen biopankkiin, josta niitä voidaan luovuttaa tutkimusryhmien käyttöön.

Toivomme erityisesti tutkimuksia, joissa on selkeä mahdollisuus soveltaa tuloksia potilaiden hoitoon – että potilaat saisivat tulevaisuudessa parempia hoitoja ja tarkempaa diagnostiikkaa, kertoo laboratoriokoordinaattori Tiina Vesterinen FIMM:stä.

Samalta potilaalta kerätään biopankkiin näytteitä useita kertoja: diagnoosihetkellä, oireettomassa remissiovaiheessa sekä mahdollisen relapsin eli taudin uusimisen yhteydessä.

Tämä erottaa meidän biopankkimme muista, populaatiopohjaisista biopankeista ja antaa tutkijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden selvittää, miten tauti kehittyy sairauden eri vaiheissa, Vesterinen kuvailee.

Osallistuminen on potilaille vapaaehtoista

Hematologinen biopankki avautui tutkijoille loppuvuodesta 2015. Näytteiden kerääminen potilailta alkoi vuonna 2011 ja jatkuu edelleen.

Osallistuminen on potilaille vapaaehtoista ja perustuu heidän antamaansa suostumukseen. Näytteet otetaan samanaikaisesti hoitoon ja seurantaan käytettävien näytteiden kanssa, joten ylimääräisiä näytteenottoja ei tarvita.

Tiina Vesterisen mukaan potilaat ovat suhtautuneet asiaan erittäin myönteisesti.

Yli 95 prosenttia potilaista on halunnut tallettaa näytteensä biopankkiin, kun olemme kysyneet siihen heidän suostumustaan. Kiitos tästä kuuluu myös taitaville tutkimushoitajille ja muulle henkilökunnalle, jotka esittelevät toimintaa potilaille, hän kehaisee.

Lääkeyrityksiä tarvitaan tukemaan tutkimusta

Hematologisen biopankin aineistoa voivat hyödyntää niin akateemiset kuin kaupallisetkin tutkimusryhmät. Erityisesti Vesterinen odottaa aineiston poikivan yhteistyöhankkeita, joissa sairaalat ja lääkeyritykset toimivat yhdessä.

Ilman lääkeyhtiöitä emme millään saa uusia lääkkeitä potilaille. Siihen ei pelkkä akateeminen tutkimus riitä, vaan tarvitsemme lääkeyrityksiä tukemaan tätä toimintaa, Vesterinen huomauttaa.

Tähän mennessä Hematologinen biopankki on saanut 14 tutkimushakemusta, joista 13 on hyväksytty. Vesterisen mukaan eniten kiinnostusta ovat herättäneet luuytimen mononukleaariset, elävänä pakastetut solut.

Odotamme ensimmäisiä julkaistuja tuloksia ensi vuoden puolella. Tulokset palautuvat myös meille Hematologiseen biopankkiin, josta voimme sitten hakemusta vastaan jakaa niitä uusien tutkimushankkeiden käyttöön, hän kertoo.

Tiina Vesterinen kertoi Hematologisen biopankin toiminnasta Laboratoriolääketiede-tapahtumassa 5.10.2017.

Lisätietoa:

Koko Suomen biopankki

 

Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää
Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää
Näkökulma | 03.04.2018

Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä,... » Lue lisää
Näkökulma | 29.03.2018

Aivot reagoivat jo paljon ennen työuupumusta

Digiaikana aivot ovat jatkuvassa tietotulvassa. Jos lepohetkiä ei ole,... » Lue lisää
Näkökulma | 22.03.2018

Miten laboratorio voi muuntautua tulosten toimittajasta diagnostiseksi kumppaniksi?

Laboratoriokokeita määrätään usein mutu-tuntumalla. Virheet vähenisivät ja oikeaan diagnoosiin... » Lue lisää
Näkökulma | 13.03.2018

Biohakkeri ottaa terveyden omiin käsiinsä

Tulevaisuudessa terveys ja hyvinvointi ovat entistä enemmän ihmisen itsensä... » Lue lisää
Näkökulma | 07.03.2018

Paras syöpähoito voi löytyä geenejä tutkimalla

Molekyyligeneettisiä testejä tarvitaan, jotta voidaan päätellä, hyötyisikö potilas kohdennetusta... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 01.03.2018

Sote-valmistelun kriittinen veteraani

Professori Jussi Huttunen on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden... » Lue lisää
Näkökulma | 21.02.2018

Vaikuttiko hoito ja kuinka paljon?

Asiakkailta kerätty tieto pitäisi saada mukaan sote-päätösten tekoon.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 19.02.2018

Stop diabetekselle?

Diabetes yleistyy valtavaa vauhtia kaikkialla maailmassa, ja tutkijat etsivät... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 29.01.2018

Laboratorio polttavan auringon alla

Helsingin yliopistossa tutkitaan, suojaako uusi rokote matkailijoita ETEC-bakteerin aiheuttamalta... » Lue lisää
Näkökulma | 14.11.2017

Omakanta helpottaa tulosten välitystä potilaille

Paimio-Sauvon terveyskeskus kannustaa asiakkaita katsomaan laboratoriotuloksensa Omakannasta. Tämä nopeuttaa... » Lue lisää
Näkökulma | 10.11.2017

Julkiset laboratoriot pärjäävät sotessa – kunhan kilpailukyvystä pidetään huolta

Diagnostiikka-ala otti varaslähdön soteen jo 15 vuotta sitten, kun... » Lue lisää