Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Julkaistu 06.06.2018
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat Olli-Pekka Latvala
Professori Katri Kaukinen puhui gluteeniherkkyydestä Tampereen Lääkäripäivillä 21.3.2018.
Professori Katri Kaukinen puhui gluteeniherkkyydestä Tampereen Lääkäripäivillä 21.3.2018.

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka heillä ei ole keliakiaa tai vilja-allergiaa. Gluteeniherkkyyden toteamiseen ei ole luotettavaa testiä, vaan diagnostiikka perustuu potilaan kokemiin oireisiin, professori Katri Kaukinen kertoo.

Elämä on ihanaa, kun aloittaa gluteenittoman ruokavalion: hiukset kiiltävät, lantio pysyy hoikkana ja urheilusuorituksetkin paranevat. Näin meille vakuuttavat tunnetut julkkikset haastatteluissaan ja some-päivityksissään.

Sisätautiopin professori, keliakiatutkija Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta huokaisee syvään. Gluteenin välttelystä on tullut viime vuosina muotidieetti, jonka uskotaan parantavan lähes jokaisen hyvinvointia.

Kuitenkin juuri gluteenia sisältävät viljat – vehnä, ohra ja ruis – ovat suomalaisen ruokavalion peruspilareita.

Jos välttää gluteenia, välttää usein myös kokojyväviljaa. Tästä voi olla paljon haittaa terveydelle, Kaukinen huomauttaa.

Toisaalta tutkimuksissa on löydetty pieni joukko ihmisiä, jotka saavat oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka heillä ei olisi keliakiaa tai vilja-allergiaa. Heitä on tiedemaailmassa ryhdytty kutsumaan ”gluteiiniherkiksi”.

Gluteeniherkkyyden toteamiseen ei ole tällä hetkellä olemassa yksittäistä luotettavaa testiä. Diagnostiikka perustuu potilaan kokemiin oireisiin, Kaukinen kertoo.

Keliakia ja allergia tulisi sulkea pois

Diagnostiikkaa hankaloittaa, että oireet ovat gluteeniherkillä hyvin samankaltaisia kuin keliakiassa, vilja-allergiassa tai toiminnallisissa vastavaivoissa. Vatsaoireiden lisäksi potilailla voi esiintyä esimerkiksi nivelkipuja, ihottumaa tai yleistä heikotusta.

Ennen diagnoosia keliakian mahdollisuus tulee sulkea pois. Ohutsuolen suolinukan tulee olla normaali ja seerumin keliakian autovasta-aineiden negatiiviset.

Jos gluteeniton ruokavalio aloitetaan omin päin, se voi hankaloittaa oikean diagnoosin tekemistä, Kaukinen muistuttaa.

Myös vilja-allergia tulisi mahdollisuuksien mukaan sulkea pois. Tämä voi kuitenkin olla haasteellista, koska veren IgE-testipositiivisuus ei aina tarkoita allergiaa, ja toisaalta suolioireisella allergisella IgE-testit ovat yleensä negatiiviset.

Osalla gluteeniherkistä on mitattu verestä suurentuneita vasta-ainepitoisuuksia gliadiini-proteiinia kohtaan, mikä viittaa elimistön reagoivan vehnän gluteenille.

Gliadiinin vasta-ainetestistä voikin Kaukisen mukaan olla apua gluteeniherkkyyttä tutkittaessa, vaikka se on osoittautunut epäluotettavaksi testiksi keliakian diagnostiikassa. Gliadiinivasta-aineita ei kuitenkaan vaadita gluteeniherkkyysdiagnoosiin.

Lopullinen diagnoosi voidaan asettaa sokkoutetun gluteenialtistuksen perusteella.

Paljon avoimia kysymyksiä

Katri Kaukisen mukaan gluteeniherkkyyteen liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä.

Ei tiedetä, miten tauti kehittyy, mikä on sen luonnollinen kulku tai tuleeko gluteenittoman ruokavalion olla elinikäinen ja yhtä tiukka kuin keliakiassa, hän huomauttaa.

Gluteeniherkkyyden oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin ärtyvän suolen oireyhtymässä. Siksi onkin herännyt kysymys, johtuvatko oireet todella gluteenista, vai sittenkin esimerkiksi fruktaanista, jota vältellään FODMAP-ruokavaliossa.

Samat ruoka-aineet, jotka sisältävät gluteenia, sisältävät myös fruktaania. Siksi on vaikea erottaa, kummasta oireet johtuvat, Kaukinen selittää.

Jos oireet lievittyvät, mutta eivät poistu kokonaan gluteenittomalla ruokavaliolla, kyse saattaa olla ärtyvän suolen oireyhtymästä.

Silloin hyötyä voi olla FODMAP-ruokavaliosta, jossa vältetään gluteenipitoisten viljojen lisäksi esimerkiksi sipulia, papuja, kaalia ja monia hedelmiä. Jotta ruokavalio pysyy riittävän monipuolisena, se olisi hyvä suunnitella yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa.

Professori Katri Kaukinen puhui gluteeniherkkyydestä Tampereen Lääkäripäivillä 21.3.2018.

Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää
Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää
Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää
Näkökulma | 03.04.2018

Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä,... » Lue lisää
Näkökulma | 29.03.2018

Aivot reagoivat jo paljon ennen työuupumusta

Digiaikana aivot ovat jatkuvassa tietotulvassa. Jos lepohetkiä ei ole,... » Lue lisää
Näkökulma | 22.03.2018

Miten laboratorio voi muuntautua tulosten toimittajasta diagnostiseksi kumppaniksi?

Laboratoriokokeita määrätään usein mutu-tuntumalla. Virheet vähenisivät ja oikeaan diagnoosiin... » Lue lisää
Näkökulma | 13.03.2018

Biohakkeri ottaa terveyden omiin käsiinsä

Tulevaisuudessa terveys ja hyvinvointi ovat entistä enemmän ihmisen itsensä... » Lue lisää
Näkökulma | 07.03.2018

Paras syöpähoito voi löytyä geenejä tutkimalla

Molekyyligeneettisiä testejä tarvitaan, jotta voidaan päätellä, hyötyisikö potilas kohdennetusta... » Lue lisää