Borrelioosin diagnostiikka tehostuu

Julkaistu 06.04.2016

Borrelioosin diagnostiikka tehostuu

Vuosittain todetut Lymen borrelioosi -tapaukset ovat kaksinkertaistuneet Suomessa 2000-luvun alusta. Vuonna 2015 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin jo noin 1 900 tautitapausta.

Ilmastonmuutos on todennäköisesti laajentanut borrelia-bakteereja levittävien puutiaisten levinneisyysaluetta. Lisäksi tietoisuus taudista on lisääntynyt, joten sitä osataan epäillä aiempaa herkemmin, tulkitsee dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Jukka Hytönen Turun yliopistosta.

– Myös diagnostiikka on parantunut, mutta pikemmin niin, että vastaamme entistä vähemmän vääriä positiivisia tuloksia, hän toteaa.

Jos puutiaisen puremakohdan ympärille kehittyy laajentuva, punoittava ihottuma, se tulee hoitaa antibiootilla ilman laboratoriotutkimuksia.

Myös levinneen taudin diagnoosi on perustaltaan kliininen, mutta sen tueksi tarvitaan laboratoriokokeita. Niistä tärkein on borrelian vasta-aineiden osoittaminen potilaan seerumista ja tarvittaessa aivo-selkäydinnesteestä.

Hytönen korostaa, että borrelian vasta-ainetutkimuksiin kannattaa ryhtyä vain, jos potilaalla on tautiin sopivat oireet.

– Positiivinen tulos voi kertoa käynnissä olevasta, mutta myös aiemmin sairastetusta infektiosta. Myös riski väärään positiiviseen tulokseen on olemassa, koska testit eivät ole sataprosenttisen herkkiä ja tarkkoja, hän huomauttaa.

Punkkien testaaminen ei ole tarpeellista

Borrelioosin taudinkuvat vaihtelevat paikallisesta ihoinfektiosta keskushermoston, nivelten tai sydämen infektioihin. Jos taudin alkuvaiheen ihottuma jää kehittymättä tai huomaamatta esimerkiksi sen sijainnin takia, infektio saattaa levitä iholta muihin elimiin.

Borrelioosin toteamiseksi on tarjolla paljon testejä, jotka eivät ole riittävän herkkiä tai spesifisiä taudin diagnostiikkaan. Näitä ovat mm. borreliabakteerin viljely, geenimonistus verestä tai virtsasta sekä virtsan antigeeniosoitus.

Myöskään puutiaisten borreliakantajuuden testaamista kotikäyttöisillä ”punkkitesteillä” ei Hytösen mukaan suositella.

– Testien herkkyys on vielä puutteellinen. Toisaalta henkilö on voinut huomaamattaan saada toisenkin puutiaisen pistoksen, jolloin testi voi tuoda jopa väärän turvallisuuden tunteen, hän pohtii.

Uusi merkkiaine paljastaa neuroborrelioosin

Hytösen mukaan borrelioosin diagnostiikassa olisi tarvetta erityisesti borreliainfektion aktiivisuutta kuvaaville merkkiaineille.

Neuroborrelioosin diagnostiikkaan tällainen uusi merkkiaine on jo tullut: likvorin eli aivo-selkäydinnesteen CXCL-13-kemokiini, joka kertoo elimistön käynnissä olevasta immuunivasteesta.

– Likvorin korkea CXCL-13-pitoisuus liittyy lähes yksinomaan hoitamattomaan akuuttiin neuroborrelioosiin. CXCL-13-pitoisuus nousee nopeammin kuin likvorin vasta-ainepitoisuus taudin alussa ja toisaalta se laskee nopeasti antibioottihoidon myötä, Hytönen kuvailee.

Jukka Hytönen puhui borrelioosin diagnostiikasta Tampereen Lääkäripäivillä.

Teksti ja kuva Virpi Ekholm

Mylab Nyt Näkökulma | 06.06.2019

HUSin uusi johtaja ei halua hidastaa

Juha Tuominen tuo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin oppeja yksityisestä... » Lue lisää
Näkökulma | 15.05.2019

Voiko kuntien digiyhteistyö onnistua?

Pystyvätkö kunnat tekemään yhteisiä päätöksiä digihankkeissa, vai tarvitaanko tiukempaa... » Lue lisää
Näkökulma | 11.01.2019

Olisiko aika jo kypsä geenivirheiden kantajuusseulonnalle?

Tutkimusprofessori Helena Kääriäinen THL:stä uskoo, että on. Seulonnalla voitaisiin... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma

Miksi sepelvaltimotaudin riskitesti yleistyy niin hitaasti?

Plasman keramidipitoisuus on osoitettu luotettavaksi keinoksi ennustaa, keillä on... » Lue lisää
Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2018

Geenisakset – lääketieteen seuraava läpimurto?

CRISPR-tekniikalla haluttu geeni saadaan vietyä juuri oikeaan paikkaan genomissa.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää