Biohakkeri ottaa terveyden omiin käsiinsä

Julkaistu 13.03.2018
Teksti Sanna Sevänen
Kuvat Mikko Käkelä
Biohakkeri Teemu Arina uskoo, ettei tulevaisuudessa ole välttämättä enää terveyskeskuksia
Biohakkeri Teemu Arina uskoo, ettei tulevaisuudessa ole välttämättä enää terveyskeskuksia

Tulevaisuudessa terveys ja hyvinvointi ovat entistä enemmän ihmisen itsensä ja häntä tarkkailevien laitteiden vastuulla, uskoo biohakkeri Teemu Arina. Hän puhui Labquality Days –tapahtumassa Helsingissä 8. helmikuuta.

Tulevaisuudessa terveyskeskuksia ei välttämättä enää ole. Sen sijaan on älykkäitä laitteita kotona, ihmisen terveystietoja analysoiva tekoäly ja etäyhteys lääkäriin.

Biohakkeri Teemu Arinan maalaama kuva tulevaisuuden terveydenhuollosta kuulostaa futuristiselta, mutta Arinalle itselleen kyse on lähes arkipäivästä. Hän tarkkailee kehoaan jatkuvasti älysormuksella, joka mittaa unta, palautumista ja aktiivisuutta.

Sormus valmentaa oman kehon tasapainon löytämisessä. Se neuvoo lepäämään, jos sitä tarvitset, tai painamaan kaasua, jos suorituskyky näyttäisi olevan huipussaan, Arina sanoi.

Puolen välein hän tutkituttaa sata erilaista biomarkkeria eli esimerkiksi veriarvoa.

Arina on biohakkeri, joka mittaa ja pyrkii optimoimaan suorituskykyään, terveyttään ja hyvinvointiaan. Biohakkerit vannovat terveysteknologian nimeen ja uskovat jatkuvan tarkkailun ja mittaamisen olevan avain parempaan terveyteen.

Mittaaminen ja medikalisaatio ovat kehittyneiden maiden ilmiöitä, jotka tulevat kasvamaan. Tiedon määrä lisääntyy, ja sen avulla voidaan tehdä tutkimusta, joka ei ole aiemmin ollut mahdollista, Arina uskoo.

Terveysteknologiaan tehdyt investoinnit ovat kasvussa, ja yrityksillä alkaa olla aiempaa paremmat mahdollisuudet tutkimuksen tekemiseen. Sen avulla pyritään osoittamaan älylaitteiden ja –sovellusten hyödyt ja tehokkuus, joista ei toistaiseksi ole vielä paljonkaan näyttöä.

Määrääkö lääkäri tulevaisuudessa älylaitteita tai puhelinsovelluksia, jotka voivat edistää hyvinvointia? Suomessa ei vielä ole tietokantaa, jossa listattaisiin lääkäreiden hyväksi havaitsemia sovelluksia, mutta Yhdysvalloissa tällainen on jo, Arina kertoi.

Pitkäaikainen tarkkailu satunnaisotannan sijaan

Ei enää liene kenellekään uutinen, että tulevaisuuden terveydenhuolto perustuu dataan. Käytännössä tämä voisi Arinan mukaan tarkoittaa sitä, että kotona oleva älykäs vessanpönttö tutkisi joka aamu suoliston mikrobiston tilanteen. Tai että kauppakeskuksen aulassa, pelikoneen vieressä, on pönttö, joka ottaa päivittäisen verikokeen kauppareissun yhteydessä.

Jo nyt on mahdollista hankkia haarukka, joka tarkkailee syömistäsi, muki, joka laskee juomasi nesteen määrän, tai vyöhön kiinnitettävä sensori, joka tarkkailee hengitystäsi.

Älykkäät laitteet opettavat Arinan mukaan meidät nukkumaan ja liikkumaan uudelleen, koska olemme menettäneet kyvyn ymmärtää kehomme tarpeita.

Numerot ovat tapa tulla tietoiseksi asioista. Ei niiden tarkoitus ole parantaa, vaan ne ovat vastine meditaatiolle. Kun arvoja mitataan ja yhdistellään toisiinsa pitkällä aikavälillä, voit tulla tietoisemmaksi kehostasi ja siitä, mitä siinä tapahtuu ja voit paremmin päättää mitä teet elämälläsi.

Laitteet voivat esimerkiksi kertoa pitkän ajan keskiarvojen perusteella, että jos jatkat istumista tähän tyyliin, riskisi sairastua sydän- ja verisuonitautiin viiden vuoden sisällä kasvaa näin paljon.

Moni epäilee älylaitteiden suorituskykyä ja esimerkiksi mittausten tarkkuutta on arvosteltu. Arina uskoo, että 75 – 80 prosentin tarkkuus vaikkapa unen tai askelten mittaamisessa riittää terveyden tarkkailuun pitkällä aikavälillä.

Nyt ihmisen terveyttä mitataan esimerkiksi laboratoriokokein, jotka ovat kuitenkin vain satunnaisotantoja. Tai terveys pelkistetään vaikkapa kolesteroliarvoksi, joka ei lopulta välttämättä kerro paljonkaan yksikön hyvinvoinnista. Pitkän ajan keskiarvot ja poikkeamat siitä sen sijaan kertovat paljon.

 

Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää
Näkökulma | 06.06.2018

Gluteeniton ruokavalio – muotidieetti vai käypää hoitoa?

Osa ihmisistä näyttää todella saavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka... » Lue lisää
Näkökulma | 29.05.2018

Tanssiva rollaattori ja vaippaimuri voivat olla kotihoidon tulevaisuutta

Oulu WelfareLab testaa ja koekäyttää uutta tekniikkaa, joka helpottaa... » Lue lisää
Näkökulma | 28.05.2018

Lapsen allergiaepäily on usein aiheeton

Useimmiten lasten epäselvät vatsaoireet häviävät itsestään, jos niihin ei... » Lue lisää
Näkökulma | 09.05.2018

Voiko vaarallisen potilaan pysäyttää?

Kun terveydenhuollossa herää epäilys, että potilas hautoo henkirikosta tai... » Lue lisää
Näkökulma | 26.04.2018

Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen... » Lue lisää
Näkökulma | 18.04.2018

Valinnanvapauskokeilu pani Kiuruveden terveyskeskuksen tarkistamaan asiakaspalveluaan

Yleisin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on lääkäriaikojen saatavuus. Kermankuorintaa eivät... » Lue lisää
Näkökulma | 13.04.2018

Sairauksien markkinointi yllyttää ylidiagnostiikkaan

Nykyisellään lääketiede laajenee suuntaan, joka ei edistä terveyttä ja... » Lue lisää
Näkökulma | 03.04.2018

Netti- ja some-riippuvuus – uusi kansantauti?

Toiminnallinen riippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita kuin päihderiippuvuuskin: kontrollin menetystä,... » Lue lisää
Näkökulma | 29.03.2018

Aivot reagoivat jo paljon ennen työuupumusta

Digiaikana aivot ovat jatkuvassa tietotulvassa. Jos lepohetkiä ei ole,... » Lue lisää
Näkökulma | 22.03.2018

Miten laboratorio voi muuntautua tulosten toimittajasta diagnostiseksi kumppaniksi?

Laboratoriokokeita määrätään usein mutu-tuntumalla. Virheet vähenisivät ja oikeaan diagnoosiin... » Lue lisää
Näkökulma | 13.03.2018

Biohakkeri ottaa terveyden omiin käsiinsä

Tulevaisuudessa terveys ja hyvinvointi ovat entistä enemmän ihmisen itsensä... » Lue lisää
Näkökulma | 07.03.2018

Paras syöpähoito voi löytyä geenejä tutkimalla

Molekyyligeneettisiä testejä tarvitaan, jotta voidaan päätellä, hyötyisikö potilas kohdennetusta... » Lue lisää