Automaatio ei ratkaise kaikkia laboratorion ongelmia

Julkaistu 26.04.2018
Teksti Sanna Sevänen
Kuvat Mikko Käkeläinen
Kaisu Hirvonen puhui automaatiosta
Kaisu Hirvonen puhui automaatiosta

Automaatio voi säästää aikaa ja vähentää virheitä, mutta sen hankkimisessa huomioida monta seikkaa. Asiantuntija Kaisu Hirvonen puhui aiheesta Labquality Days –tapahtumassa 8. helmikuuta.

Laboratorioiden lähtökohdat automaatioratkaisujen hankkimiselle ovat yleensä halu tarjota hyvää palvelua ja parantaa tai ylläpitää potilasturvallisuutta tai parantaa kustannustehokkuutta. Automaatiolta toivotaan useimmiten apua siihen, että halutaan näytteet läpi tietyssä ajassa, pyritään vähentämään virheitä tai tahdotaan vähentää näytteiden analysointiin sidotun henkilökunnan määrää.

Automaatioratkaisun hankkiminen pitää tietenkin aloittaa tarpeiden määrittelyllä. Pitää pohtia, mitkä ovat näytteenotosta vastaukseen ne ongelmakohdat, joihin toivotaan ratkaisua. Mikä toimii hyvin ja mikä huonosti, millainen on workflow, asiantuntija Kaisu Hirvonen sanoi.

Hirvonen konsultoi laboratorioita automaatioratkaisujen hankinnassa

Pitää määritellä myös tavoitetila eli se, mihin pyritään, ja halutaanko kaikki kuntoon kerralla vai toteutetaanko uudistus vaiheittain.

On hyvä myös muistaa, että automaatio ei ole ratkaisu kaikkeen. Samalla kannattaa tarkastella muita toimintatapoja ja miettiä, tarvitaanko niihin muutosta, Hirvonen huomautti.

Tunnistimet helpottavat

Näytteenkäsittelyautomaatio sisältää tavallisimmin muun muassa näytteiden syötön, lajittelun ja poiston sekä esimerkiksi sentrifugoinnin ja korkittamisen.

Vähemmän Hirvosen mielestä puhutaan erilaisista tunnistusmenetelmistä, kuten viivakoodeista, antenneista, RFID-lukijoista ja kameroista, jotka esimerkiksi tunnistavat erilaiset poikkeamat ja virheet kuten tyhjät putket.

Monet asiat muuttuvat hirveän paljon helpommiksi esimerkiksi etälukevien RFID-antennien ansiosta, sillä ne eivät tarvitse lähikontaktia toimiakseen. Kameroilla voidaan tunnistaa korkkeja ja seuloa väärään putkeen otetut näytteet.

Varmistu toimittajan ammattitaidosta

Automaatioratkaisun toimittajan valinnassa on hyvä pitää mielessä, että jokaisella on oma ajattelutapansa ja omat ratkaisunsa, jotka määrittävät esimerkiksi sitä, mitä voidaan yhdistellä tai mikä on puskurikapasiteetin määrä.

Ajattelen niin, että kun tilaaja on määritellyt, mitä haluaa, on toimittajan vastuulla ratkaista, miten homma hoidetaan.

Automaatioratkaisun ohjaamiseen tarvitaan väliohjelmisto, joka on yhteydessä rataan, näytteidenkäsittelyjärjestelmään ja eri analysaattoreihin, sekä tietysti laboratorion tietojärjestelmään.

Totaaliautomaatiota suunniteltaessa luodaan sääntöjä, jotka saavat aikaan tiettyjen tapahtumien ja uusien sääntöjen laukeamisen. Siksi on pystyttävä ajattelemaan etukäteen, mitä tapahtuu, jos jokin menee pieleen.

Toimittajalla on oltava ammattitaitoa suunnitella näytteiden reititystä. On iso työ miettiä yhdessä, mitä poikkeustilanteissa tapahtuu, jotta yksikään putki ei mene hukkaan.

Perusreitin lisäksi tarvitaan siis jatkoreititys poikkeamien varalta. Reitittimiä on oltava vähintään kaksi, jotta uudelleenohjaus onnistuu.

Yksi iso vai kaksi pienempää ratkaisua?

Automaatiokäsittelyyn eivät Hirvosen mielestä sovi vaikeasti saatavat näytteet, sillä jos analysointi epäonnistuu, ottaa paljon aikaa ja vaivaa saada uusi näyte.

Tällaisia näytteitä ovat esimerkiksi yskökset, nivelnesteet ja likvor sekä lapsista otetut näytteet. Jos käyt vastasyntyneen kantapäästä pusertamassa verta, älä päästä näytettä happanemaan radalle, ettei sitä tarvitse tehdä uudelleen.

Hirvonen muistutti myös, että mikään automaatiojärjestelmä ei ole täydellinen, vaan aina on pakko tinkiä jostain. Kahdesta asiasta ei kuitenkaan pidä tinkiä koskaan: näytteiden säilyvyydestä ja reaaliaikaisesta jäljitettävyydestä.

Kannattaa muistaa, että yhden laajan kokonaisuuden rakentaminen on vaikeampaa kuin kahden pienemmän. Silloin toisen automaation voi rakentaa kiireisille näytteille ja toisen vähemmän kiireisille.

Mylab Puhuu Näkökulma | 16.11.2018

Miksi sepelvaltimotaudin riskitesti yleistyy niin hitaasti?

Plasman keramidipitoisuus on osoitettu luotettavaksi keinoksi ennustaa, keillä on... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 12.11.2018

Uteliaisuus uhkaa tietosuojaa

Jokaisella on oikeus valvoa omien terveystietojensa katselua ja käyttöä.... » Lue lisää
Mylab Puhuu Näkökulma | 23.10.2018

Geenisakset – lääketieteen seuraava läpimurto?

CRISPR-tekniikalla haluttu geeni saadaan vietyä juuri oikeaan paikkaan genomissa.... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 16.10.2018

Tietokonevirus tai tekninen vika voi saada sairaalan polvilleen

Terveydenhuollon tehokkuus on parantunut tuntuvasti tietojärjestelmien ansiosta. Kun järjestelmä... » Lue lisää
Mylab Nyt Näkökulma | 28.09.2018

Lohkoketju kiinnostaa, mutta hyödyt ovat vielä pimennossa

Nykyisten terveydenhuollon tietojärjestelmien korvaaminen lohkoketjuilla ei ole tutkijoiden mielestä... » Lue lisää
Näkökulma | 12.09.2018

Tekoäly tarkentaa laboratorion diagnostiikkaa

Algoritmi voi jo nyt tunnistaa sairaita soluja ja kudoksia... » Lue lisää
Näkökulma | 24.08.2018

”Älkää pelätkö datan hyödyntämistä!”

Terveydenhuollossa on tiukat vaatimukset potilaiden tietoturvalle ja yksityisyyden suojalle.... » Lue lisää
Näkökulma | 17.08.2018

Valinnanvapaus uhkaa laboratorioseurannan jatkuvuutta

Hankintalaki estää julkisia laboratorioita tarjoamasta palvelujaan yksityisille sote-keskuksille. Pitkäaikaissairauksien... » Lue lisää
Näkökulma | 21.07.2018

”Laboratorion tulevaisuus on omissa käsissänne”

Tulevaisuuden laboratorio ei tuota vain numeroita, vaan pyrkii edistämään... » Lue lisää
Näkökulma | 13.07.2018

Älykäs sairaala vaatii perusteellista suunnittelua

Ouluun ryhdytään ensi vuonna rakentamaan uutta sairaalaa vanhan tilalle.... » Lue lisää
Näkökulma Terveydenhuollon tietojärjestelmät | 03.07.2018

Luottamus ja vastuullisuus luovat perustan potilasturvalliselle laboratorion tietotekniikalle

Olennaista on saada ammattilaiset ja organisaatiot toimimaan yhdessä korkean... » Lue lisää
Näkökulma | 27.06.2018

Yli tunnin tietokatko laboratoriossa on katastrofi

Laboratorio selviytyy tietyiltä osin paremmin jopa tulipalosta kuin pitkästä... » Lue lisää
Näkökulma | 21.06.2018

Koodi voi muuttaa maailmaa

Teknologia ratkaisee yhä isomman osan ympärillämme olevista ongelmista. Siksi... » Lue lisää
Näkökulma | 18.06.2018

Sensori voisi ilmoittaa migreeni- ja epilepsiapotilaalle kohtauksesta etukäteen

Kolmen korkeakoulun tutkimusprojektissa selvitetään, miten teknologiaan perustuva etähoito voitaisiin... » Lue lisää
Näkökulma | 14.06.2018

Yleislääkärin tulee sietää työssään epävarmuutta

Jos lääkäri ei heti tunnista, mikä potilasta vaivaa, houkutuksena... » Lue lisää